Uudet sukupolvet ovat edeltäjiään vauraampia

  1. Varallisuus jakautuu epätasaisesti
  2. Nettovarallisuus on suurimmillaan ennen eläkeikää
  3. Aika, sukupolvi ja ikä vaikuttavat varallisuuteen
  4. Varallisuuserojen kehitys on ollut maltillista
  5. Velkaantuminen ilmenee nettovarallisuuden eroina
  6. Rahoitusvarallisuuden merkitys on kasvamassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Rahoitusvarallisuuden merkitys on kasvamassa

Kotitalouksien varallisuuden kehityksessä vuosina 1994–2009 painottuu toisaalta varallisuuden ripeä nousu ja suhteellisten varallisuuserojen maltillinen kehitys. Varallisuus perustuu paljolti asuntojen omistukseen ja sen ajalliset muutokset ovat pitkälti olleet seurausta asuntohintojen ja asuntovelkaisuuden kehityksestä. Rahoitusvarallisuuden merkitys on kuitenkin kasvussa.

Varallisuus riippuu huomattavasti iästä, ja tarkastelemallani ajanjaksolla ikäryhmien väliset varallisuuserot ovat kasvaneet. Uudet sukupolvet näyttävät kuitenkin yleisesti olevan edeltäjiään vauraampia. Vaikka eläkeikäisten varallisuuden taso on alhaisempi kuin keski-ikäisillä, varallisuuden arvo näyttää syntymäkohorteittain tarkasteltuna kasvavan myös ikääntyneenä.

___________

1 Mediaani jakaa kotitaloudet kahteen osaan siten, että puolella on enemmän ja puolella vähemmän nettovarallisuutta.

2 Säästämisen perusteena on tavanomaisesti nähty varautuminen yllättäviin tapahtumiin (varautumissäästäminen), perintöjen jättäminen ja ns. elinkaarimotiivi eli kulutuksen tasaaminen elinkaaren eri vaiheissa (säästäminen työikäisenä ja säästöjen kuluttaminen eläkkeellä).

3 Vuoden 2009 varallisuustutkimuksessa perintöjä ei ole mitattu.

4 Varallisuudesta ei ole Suomessa olemassa paneeliaineistoa. Kvasikohorttitarkastelussa on laskettu viitehenkilön syntymävuoden mukaan samaan syntymäkohorttiin kuuluneiden nettovarallisuuden keskiarvo eri ajankohtina poikkileikkausaineistoista.

5 Muun muassa tietyt fraktiilisuhteet, esimerkiksi yleisesti palkkahajonnoissa käytetty P90/P10, ovat Suomessa nettovarallisuudesta laskettuna negatiivisia ja niiden tulkinta vaikeutuu.

 

Lähteet:

Tilastokeskus. Asuntojen hintatilasto. http://tilastokeskus.fi/til/ashi/index.html.

Tilastokeskus. Kotitalouksien varallisuustutkimukset 1994, 1998, 2004 ja 2009.
http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/index.html.

Tilastokeskus. Velkaantumistilasto 2010.
http://tilastokeskus.fi/til/velk/2010/velk_2010_2012-01-20_kat_001_fi.html.

 

Varallisuustutkimusta uudistuneilla menetelmillä

Tilastokeskus on tutkinut kotitalouksien varallisuuseroja muutaman vuoden välein vuodesta 1987 alkaen. Tutkimuksen varallisuuskäsite kattaa sekä reaali- että rahoitusvarallisuuden. Reaalivarallisuuteen luetaan tämän artikkelin aikasarjatarkastelussa oma asunto, vapaa-ajan asunnot, sijoitusasunnot ja kulkuvälineet. Rahoitusvarallisuutta ovat talletukset, pörssiosakkeet ja rahastot, muut osakkeet, joukkovelkakirjat ja yksilölliset eläkevakuutukset. Reaali- ja rahoitusvarallisuuden summa on bruttovarallisuus, josta velat vähentämällä saadaan nettovarallisuus.

Vuosina 1987, 1988, 1994 ja 1998 tiedot kerättiin haastattelututkimuksena tulonjakotilaston tiedonkeruun yhteydessä. Vuoden 2004 tutkimus (asumis- ja varallisuustutkimus) oli erillinen tiedonkeruu. Vuoden 2009 tutkimus on jälleen tehty tulonjakotilaston otoksella, mutta uudistetulla menetelmällä ilman erillistä tiedonkeruuta.

Tulonjakotilaston otostalouksille on liitetty mm. asuntoja, osakeomistuksia ja ajoneuvoja koskevia rekisteritietoja. Omistustiedot on hinnoiteltu pääosin markkinahintaan. Kaikista varallisuuslajeista ei saada tilastokäyttöön rekisteritietoja, minkä vuoksi on jouduttu käyttämään erilaisia estimointimenetelmiä. Muun muassa talletustiedot muodostettiin tilastollisella yhdistämisellä hyödyntämällä vuoden 2004 varallisuustutkimuksen haastattelutietoja.

Uudistetun menetelmän takia vertailukelpoisuus vaihtelee varallisuuserittäin. Esimerkiksi noteeraamattomien osakkeiden arvo on saatu laskentamenetelmällä, joka ei ole vertailukelpoinen aiempien vuosien tietojen kanssa.

Muuttuneesta menetelmästä huolimatta aikasarja on varallisuuden pääerien suhteen varsin vertailukelpoinen. Yksityiskohtaisempi kuvaus Kotitalouksien varallisuustutkimus 2009:n menetelmästä löytyy Tilastokeskuksen internet-sivuilta (http://www.stat.fi/til/vtutk/). Vuoden 2009 varallisuustutkimus on myös osa Euroopan keskuspankin varallisuustutkimusta (Household Finance and Consumption Survey, ks. http://www.ecb.int/home/html/researcher_hfcn.en.html ). Varallisuustutkimuksen tutkimuskäyttöön tarkoitetut tiedostot muodostetaan keväällä 2012 kuten aikaisemmistakin tutkimuksista.

 

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.6.2012