Eläkeikätavoite on saavutettavissa

  1. Ikääntyneiden työssäolo vahvassa kasvussa
  2. Ketkä jatkavat 60 ikävuoden jälkeen?
  3. Yli 60-vuotiaiden toimialarakenne poikkeaa nuoremmista
  4. Koulutustaso vaikuttaa työuran pituuteen
  5. Iäkkäillä vähän sairauspoissaoloja
  6. Millainen työ pitää työssä?
  7. Iäkkäiksi työssä pysyneet tyytyväisiä työn eri osatekijöihin
  8. Työaikajoustoja käytössä
  9. Iäkkäiden työ motivoi
  10. Myös työyhteisö vaikuttaa motivaatioon
  11. Työssä jatkamiseen voidaan vaikuttaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Iäkkäillä vähän sairauspoissaoloja

Työolotutkimuksen avulla on mahdollista tutkia monia asioita, jotka koskevat sekä ikääntyneiden työtä että heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan kuten terveydentilaa.

Terveydentilaa on selvitetty muun muassa tiedustelemalla erilaisia toistuvia kipuja tai särkyjä tai psyykkisiä ja somaattisia oireita. Yli 60-vuotiailla palkansaajilla on kysytyistä oireista niskasärkyä, päänsärkyä, väsymystä ja univaikeuksia vähemmän kuin muun ikäisillä. Vanhat myös kertovat muita harvemmin kärsivänsä sellaisista psyykkisistä oireista kuin masennuksesta, ylirasituksesta ja tunteesta, että "kaikki käy yli voimien". Vanhoilla on sen sijaan muita yleisemmin särkyä selässä, jaloissa ja käsissä.

Työolotutkimukseen sisältyy eräänlainen yksinkertaistettu työkyvyn mittari, jossa kysytään vastaajan omaa arviota nykyisestä työkyvystä asteikolla nollasta kymmeneen. Tällä työkykyindeksillä mitattuna yli 60-vuotiaiden työkyky on alentunut verrattuna kaikkiin palkansaajiin (8,06 vs. 8,50). Vanhoilla naisilla työkyky on kuitenkin alentunut vähemmän (8,19 vs. 8,51) kuin miehillä (7,91 vs. 8,49) suhteessa koko palkansaajaväestöön.

Koulutustaso on selkeästi yhteydessä itse arvioituun työkykyyn 60–64-vuotiailla: vain perusasteen suorittaneilla työkykyä kuvaava luku on 7,86, keskiasteen suorittaneilla 7,94 ja korkea-asteen suorittaneilla 8,27. Luvuista heijastuu se, että miesten koulutustason vaikutus on senioreilla erittäin suuri: 7,65– 7,68–8,31. Vanhojen naisten joukossa koulutusasteen mukaiset erot ovat paljon pienemmät: 8,15–8,14–8,25. Raskaat, vähän koulutusta vaativat työt ovat verottaneet ainakin miesten työkykyä.

Alentuneesta työkyvystä huolimatta vanhemmilla työntekijöillä on vähemmän sairauspoissaoloja kuin palkansaajilla keskimäärin: 51 prosenttia yli 60-vuotiaista on ollut oman sairauden vuoksi pois töistä edellisen vuoden aikana, kun vastaava osuus koko palkansaajakunnassa on 65 prosenttia. Miehillä tämä ero on jopa hieman suurempi: vain 47 prosenttia ikääntyneistä, mutta 62 prosenttia kaikista miespalkansaajista on ollut sairauden vuoksi pois töistä.

Kuvio 4. Terveydentilansa hyväksi kokevien osuus iän mukaan. Prosenttia.

Lähde: Työolotutkimus 2008. Tilastokeskus

Kuviossa 4 on esitetty työolotutkimuksen tieto siitä, miten eri ikäryhmät ovat itse arvioineet omaa terveydentilaansa. Terveytensä hyväksi kokevien osuus laskee iän myötä. Kun tässä esitetyistä ikäryhmistä nuorimmassa (20–24-vuotiaat) 68 prosenttia arvioi terveydentilansa hyväksi, vastaava osuus vanhimmassa ikäryhmässä on vain 42 prosenttia. Vanhin ikäryhmä poikkeaa selvästi myös kaikkien palkansaajien keskiarvosta (42 % vs. 55 %) eron ollessa suurempi miehillä (37 % vs. 53 %) kuin naisilla (47 % vs. 56 %). Miesten oma arvio terveydestä laskee melko tasaisesti iän mukana. Sen sijaan 60–64-vuotiaat naiset kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin heitä nuoremmat 55–59-vuotiaat (47 % vs. 43 %).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.6.2012