Googlaamalla talouskasvua
– nettihaku tuottaa jo prosentin bkt:sta

  1. Yritykset hyötyvät enemmän teollisuusmaissa
  2. Miten haku lisää arvoa
  3. Hakutoiminnasta hyötyvät kaikki
  4. Kuluttajilta säästyy 20 tuntia vuodessa
  5. Hakuyhtiöiden rahaliikenne on murto-osa nettihaun taloudesta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kuluttajilta säästyy 20 tuntia vuodessa

Kotitaloussektorin hyötyminen johtuu nettihaun pohjalta tapahtuneesta ostoksesta riippumatta siitä, suorittaako kuluttaja varsinaisen ostoksen netissä vai perinteisessä kaupassa. Selvityksessä määriteltiin kuluttajan vapaa-ajan tunnin arvo ja kerrottiin se nettihaun takia säästyneellä ajalla (Taulukko 3). Hakuprosessi säästää kuluttajan aikaa keskimäärin 15 minuuttia hakua kohden. Kokonaisuudessaan kuluttajat säästävät 20 tuntia vuodessa.

Taulukko 3. Hyöty nettihausta kuluttajille 2009, miljardia US-dollaria

  USA Saksa Ranska Brasilia Intia
Kuluttajien hyöty yhteensä 21,2 3,2 2,5 0,7 0,4
– edullisemmat hinnat 3,1 0,5 0,3 0,1 0
– pitkä häntä -ilmiö 13 1,9 1,5 0,5 0,2
– muut syyt 5,1 0,8 0,7 0,2 0,2
Ajansäästön arvo 20,7 4,8 4,1 0,4 0,1
Yhteensä 41,9 8 6,6 1,1 0,5
Hyöty internetin käyttäjää kohden, US-dollaria 15 13 16 2 0
Hyöty e-kaupan asiakasta kohden, US-dollaria 25 20 22 5 2

Lähde: McKinsey

Kuluttajan hyötyminen hintojen läpivalaisusta arvioitiin kertomalla hakujen aikaansaama hinnan aleneminen koko maan e-kaupan arvolla. Kuluttajan kokonaishyöty "pitkästä hännästä" arvioitiin kertomalla pitkän hännän haut erilaisista empiirisistä tuotekohtaisista tutkimuksista saatavilla kertoimilla.

Kuluttajan muut hyödyt, joita ei siis saada pitkän hännän tai online-ostosten kautta, estimoitiin ajansäästö- ja hintojen läpivalaisuarvioista, joita on tehty monissa empiirisissä tutkimuksissa.

Selvitykseen tehtiin USA:ssa, Ranskassa Saksassa ja Venäjällä oma empiirinen kysely, jossa yksilöitä pyydettiin arvottamaan erilaisia nettihaun ja sosiaalisen median toimintoja. Eri palvelumuotojen saama arvo kerrottiin maittain netin käyttäjien lukumäärällä. Venäjän vastauksia sovellettiin Brasiliaan ja Intiaan, koska laajakaistan peittoaste väestössä on samaa, runsaan 30 prosentin tasoa, ja käytön kuukausihinta samaa luokkaa. Netin käyttäjät, joilla ei ole laaja-kaistaa, jätettiin pois laskelmasta.

Yksilöiden saama hyöty sekä kuluttajina että muun informaation hakijoina laskettiin investoinnit per tuotto -suhteena. Investoinnit laskettiin 20 prosentin osuutena nettiliikennekuluista. Tuotto arvioitiin nettihakujen kautta saatuna hyötynä.

Yrittäjäkotitalouksien sekä yksilöllisten sisällönluojien osalta ei kyetty toistaiseksi estimoimaan kokonaislaskelman kanssa vertailukelpoista rahamääräistä hyötyä, vaikka paljon tilastodataa niistä selvityksessä esitettiinkin. Sama koskee julkista hallintoa, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Siten nykyiset laskelmat vielä aliarvioivat nettihaun todellista taloudellista arvoa.

_______________________________

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.2.2012