Äänioikeus on poliittisen kansalaisuuden perusta

  1. Äänioikeuden merkitys
  2. Äänestämättä jättäminen vinouttaa päätöksentekoa
  3. Vaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät
  4. Maiden välillä suuret äänestysaktiivisuuden erot
  5. Vaaliosallistuminen heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Vaaliosallistuminen heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia

Vaaliosallistuminen on eräs eniten tutkituista poliittisen käyttäytymisen muodoista, ja sitä koskevalle tiedolle on jatkuvasti kysyntää. Tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä osallistumiseen liittyvistä tekijöistä saadaan entistä tarkempi käsitys. Nykyisin äänestämiseen voidaan yhdistää sellaisia muuttujia, joiden vaikutuksia ei aikaisemmissa tutkimuksissa ole voitu ottaa huomioon.

Osallistuminen on aina kytköksissä myös vaalien aikaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen (Martikainen 2010), kuten vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä kävi ilmi.

Suomessa vaalitutkimus on vakiintunut 2000-luvulla, ja vuoden 2011 vaaleista tullaan laatimaan kolmas peräkkäinen kansallinen vaalitutkimus (Borg 2011). Vaaleja koskevaa tutkimustietoa on kootusti löydettävissä Suomen vaalitutkimusportaalista (http:// fsd4.uta.fi/fi/). Vaaliosallistumisen säännöllinen seuraaminen on tärkeää pitkän ja lyhyen aikavälin muutosten havaitsemiseksi sekä sukupolvien äänestyskäyttäytymisen erojen tai eriarvoistumisen kehityksen tarkastelemiseksi.

Lähteet:

Aarts, K. – Wessels, B. 2005. Electoral turnout. Teoksessa: The European voter: a comparative study of modern democracies. Toim. Jacques Thomassen. Oxford University Press, New York.
Blais, A. – Aarts, K. 2006. Electoral systems and turnout. Acta Politica 2/2006.
Blais, A. – Dobrzynska, A. 1998. Turnout in electoral democracies. European Journal of Political Research 2/1998.
Borg, S. 2011. Kansallinen vaalitutkimus Suomessa. Politiikka 1/2011.
Cox, G. W. – Munger, M. M. 1989. Closeness, expenditures, and turnout in the 1982 U.S. house elections. American Political Science Review 1/1989.
Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011. Tilastokeskus 2011. Saatavissa: http://www.stat.fi. [Viittauspäivä 20.6.2011.]
Franklin, M. 2004. Voter turnout and the dynamics of electoral competition in established democracies since 1945. Cambridge University Press, New York.
Gray, M. – Caul, M. 2002. Declining voter turnout in advanced industrial democracies, 1950 to 1997: the effects of declining group mobilization. Comparative Political Studies 9/2002.
Kestilä-Kekkonen, E. – Wass, H. 2008. Representation of the work-related immigration issue: positions of the Finnish electorate and MP candidates in the 2003 parliamentary elections. Ethnopolitics 4/2008.
Lijphart, A. 1997. Unequal participation: democracy's unresolved dilemma. American Political Science Review 1/1997.
Luterilaiseen kirkkoon kuuluu 78,2 prosenttia suomalaisista. Kirkon tiedostuskeskus 2011. Saatavissa: http://evl.fi. [Viittauspäivä 28.6.2011.]
Manin, B. – Przeworski, A. – Stokes, S. 1999. Elections and representation. Teoksessa: Democracy, accountability and representation. Toim. Adam Przeworski, Susan Stokes ja Bernard Manin. Cambridge University Press, Cambridge.
Martikainen, T. 2010. Suomalaisen kansanvallan äänettömät yhtiömiehet. Hyvinvointikatsaus 2/2010.
Martikainen, T. – Wass, H. 2002. Äänettömät yhtiömiehet. Osallistuminen vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleihin. Vaalit 2002:1. Tilastokeskus, Helsinki.
Mondak, J. J. 2010. Personality and the foundations of political behavior. Cambridge University Press, Cambridge.
Powell, G. B., Jr. 1980. Voting turnout in thirty democracies: partisan, legal and socio-economic influences. Teoksessa: Electoral participation. A comparative analysis. Toim. Richard Rose. Sage publications, Beverly Hills.
Setälä, M. 2003. Demokratian arvo. Teoriat, käytännöt ja mahdollisuudet. Gaudeamus, Helsinki.
Seurakuntien väkiluvut ja väestönmuutokset. Kirkon tiedostuskeskus 2011. Saatavissa: http://evl.fi. [Viittauspäivä 28.6.2011.]
Vaalit ja demokratia Suomessa (2005). Toim. Heikki Paloheimo. WSOY, Helsinki.
Wass, H. 2008. Generations and turnout. Generational effect in electoral participation in Finland. Acta Politica 35. Department of Political Science, University of Helsinki.
Wolfinger, R. E. – Rosenstone, S. J. 1980. Who votes? Yale University Press, New Haven, CT.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011