Kansalaisten tiedot ja taidot puntarissa

  1. OECD:n koulutustutkimusten pitkä perinne
  2. Tutkimuksella selvitetään työmarkkinoiden vaatimaa osaamista
  3. PIAACissa mitataan lukutaitoa, numerolukutaitoa ja ongelmanratkaisukykyä
  4. Kohtaavatko työtaitojen kysyntä ja tarjonta?
  5. Tarkastelussa tasa-arvon toteutuminen
  6. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota myös monipuolisiin kanssakäymisen ja itsensätoteuttamisen taitoihin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota myös monipuolisiin kanssakäymisen ja itsensätoteuttamisen taitoihin

Toisen kansainvälisen aikuisten lukutaitotutkimuksen (SIALS) mukaan suomalaisten lukutaito oli hyvää pohjoismaista tasoa 1990-luvun lopulla. Osa-alueittainen tarkastelu osoitti, että asiatekstien lukutaidossa vain ruotsalaisten taidot olivat selvästi paremmat kuin suomalaisten. Myös dokumenttien käytössä suomalaiset suoriutuivat hyvin. Edelle ylsivät Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska.

Sen sijaan kvantitatiivisessa lukutaidossa suomalaisten osaaminen oli kansainvälistä keskitasoa. Kaikkiaan kaksi kolmasosaa suomalaisista luki hyvin eli täytti tietoyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen lukutaitovaatimukset kaikilla osa-alueilla. Lopuilla oli jonkinasteisia puutteita lukutaidossaan, ja alimmalle lukutaidon portaalle jäi noin kymmenesosa väestöstä. Tällä ryhmällä oli sellaisia merkittäviä puutteita lukutaidossaan, jotka vaikeuttavat työllistymistä ja selviytymistä työelämässä.

Puutteellisen lukutaidon on havaittu olevan yhteydessä syrjäytymisriskiin (Linnakylä ym. 2000). PIAACin tuloksia on osin mahdollista vertailla aiempiin tutkimuksiin, jolloin eräänä kiinnostuksen kohteena ovat muutokset niiden aikuisten osuudessa, jotka eivät täytä tietoyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen lukutaitovaatimuksia. Onko tilanne Suomessa parantunut kymmenessä vuodessa?

Kykyjen ja taitojen mittaaminen on haaste, johon uudenlaisen haastattelutiedon pitäisi vastata. Jos koulutusta tarkastellaan laajasta hyvinvointinäkökulmasta, olisi tärkeää avata näkökulmaa koulussa opittavien spesifien taitojen lisäksi myös muihin osaamisen alueisiin. Näitä ovat Stiglitzin (2009) raportin mukaan kulttuurien kohtaaminen, itseilmaisu, keskustelu ja toisten mielipiteiden huomioon ottaminen sekä kyky nauttia oppimisesta ja oppimastaan. Tämä olisikin tärkeää, koska koululaisten huipputason osaamisen taustalla häämöttää esimerkiksi koulu-uupumusta (Salmela-Aro 2008) ja koulussa viihtymättömyyttä (Kannas 2008).

PIAACin toteutusta koordinoiva kansainvälinen konsortio on tähdentänyt, että tutkimuksen ensisijainen tarkoitus ei ole asettaa maita väestön taitojen suhteen paremmuusjärjestykseen. Niin tai näin, tutkimuksen tuloksista voidaan muodostaa kansakuntien "taitoprofiilit" ja sivutuotteena syntyy maiden välinen ranking-lista. Maiden paremmuusjärjestys ylittää uutiskynnyksen jokaisessa maassa. Jäämme siis odottamaan mille sijalle Suomi sijoittuu näissä osaamisen karkeloissa.

Lähteet:

Ahola, J. – Laukkanen, R. 2010. OECD osaamisen mittaajana. Teoksessa PISA, PIAAC, AHELO – Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Toim. Reijo Laukkanen .Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:17.
Alastalo, M. – Borg, S. (2010). Numerolukutaito. KvantiMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tampere. Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus. [Viittauspäivä 14.1.2011].
Kannas, L. 2008. Kouluhyvinvointi Suomessa kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Esitys Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlasymposiumissa Hyvinvointia kouluun. Jyväskylässä 8.–9.2.2008.
Linnakylä, P.– Malin, A. – Blomqvist, I. – Sulkunen, S. 2000. Lukutaito työssä ja arjessa. Aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.
Malin, A. 2010. Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Mitä se mittaa? Mitä uutta tietoa se tuo? Teoksessa PISA, PIAAC, AHELO – Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Toim. Reijo Laukkanen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:17.
OECD 2009a. PIAAC Literacy: Conceptual Framework.
OECD 2009b. Adult Numeracy: A Conceptual and Assessment Framework for PIAAC.
OECD 2009c. PIAAC Problem Solving in Technology Rich Environments: Conceptual Framework.
OECD 2009d. PIAAC BQ JRA V5.0 – Conceptual Framework.
Salmela-Aro, K. 2008. Motivaatio ja hyvinvointi elämän siirtymissä. Psykologia 5/2008.
Stiglitz, J. E. – Sen, A. – Fitoussi, J.-P. 2009. Report by the Comission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress.
Weijola, V. 2010. PIAAC-tutkimukselta odotetaan uusia eväitä koulutus- ja työvoimapolitiikan muotoiluun: Kommentteja työvoimapolitiikan näkökulmasta. Teoksessa PISA, PIAAC, AHELO – Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Toim. Reijo Laukkanen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:17.

 

Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC Suomessa

Kansainvälisen aikuistutkimuksen PIAACin tiedot kerätään tietokoneavusteisina käyntihaastatteluina syksyn 2011 ja kevään 2012 välisenä aikana. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu Suomessa asuvista 16–65-vuotiaista henkilöistä, ja tavoitteena on saada 5 000 kriteerit täyttävää vastausta. Tutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, tiedot kerää Tilastokeskus ja rahoituksesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ensimmäiset tulokset julkaistaan vuonna 2013.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.5.2011