Kansalaisten tiedot ja taidot puntarissa

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Marko Ylitalo on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2011.

Aikuisten työ- ja arkielämäntaitoja kartoittavan kansainvälisen tutkimuksen aineistonkeruu käynnistyy kuluvana vuonna. Tutkimuksella selvitetään muun muassa aikuisten kykyjä ymmärtää, käyttää ja muokata erilaisia tekstejä ja numeroaineistoja sekä hyödyntää tietotekniikkaa.

Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisessä koululaisten PISA-tutkimuksessa (The Programme for International Students Assessment), jossa arvioidaan 15-vuotiaiden koululaisten lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Viimeisimmässä tutkimuksessa (2009) suomalaiskoululaisten lukutaito arvioitiin kolmanneksi parhaaksi maailmassa, kuudenneksi matematiikassa ja toiseksi parhaaksi luonnontieteiden osaamisessa. Tutkijoita ja päättäjiä kiinnostaa nyt, toteutuvatko PISA-tutkimuksesta saadut hyvät tulokset aikuisväestön taitoja mittaavassa kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa (Programme for International Assessment of Adult Competencies).

Yksilö tarvitsee erilaisia taitoja läpi elämän niin opinnoissa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Yhteiskunnalle kansalaisten taidot merkitsevät jatkuvan koulutettavuuden, työllistettävyyden ja taloudellisen menestymisen perustaa. Aikuisten kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (International Adult Literacy Survey IALS) tulokset antoivat viitteitä siitä, että aikuisväestön monipuoliset ja vankat taidot edistävät mitä todennäköisimmin kansakunnan taloudellista kilpailukykyä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Lisäksi ne ehkäisevät väestön eriarvoistumista kuten syrjäytymistä koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnallisesta toiminnasta (Malin 2010).

Ihmisen hyvinvointiin pyrittiin 1970-luvulla vaikuttamaan ensisijaisesti julkisten hyvinvointijärjestelmien avulla kasvu-, tulonjako- ja tulonsiirtopolitiikan keinoin. Hyvinvoinnin mittaamisessa alettiin tuolloin tarpeiden sijaan tarkastella resursseja, joita ovat muun muassa käytettävissä olevat tulot, omaisuus, fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, koulutus, sosiaaliset suhteet ja turvallisuus. Näkökulman mukaan hyvinvointi määräytyy niiden resurssien perusteella, joilla ihminen voi tietoisesti kontrolloida ja ohjata elämisensä laatua. Resurssien käyttöä elintason kuvaamisessa perusteltiin myös sillä, että ne olivat sosiaalipolitiikan kohteita.

Nykyisin hyvinvoinnin mittaamisessa korostetaan yksilöiden ja yhteisöjen omia taitoja ja vastuuta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Tällöin tarvitaan tietoa väestön osaamisesta ja taidoista (kompetenssista), ja sitä kautta ainakin välillisesti myös hyvinvoinnista. Kompetenssiin viittaavassa lähestymistavassa edetään resurssilähtöisestä tarkastelusta ihmisen kykyihin käyttää resurssejaan. Osaamisen ajatellaan olevan yhteydessä ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

PIAAC on toistaiseksi laajin aikuisten työ- ja arkielämän taitoja sekä osaamista mittaava kansainvälinen tutkimus. Uutta tutkimuksen toteuttamisessa on taitoja ja osaamista mittaavien tehtävien suorittaminen tietokoneella käyntihaastattelun yhteydessä. Erityisen paljon vaivaa on nähty sen eteen, että kaikissa maissa tutkimus tehdään samalla tavalla. Tiedonkeruuvälineistön suunnittelussa ja tiedonkeruussa noudatetaan pitkälle standardoituja ja yhteneviä käytäntöjä. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa kognitiivisten tehtävien tulee olla kaikissa kulttuureissa vaikeustasoltaan yhtä helppoja tai yhtä vaikeita. Tehtävien vaikeustaso on voitu määritellä ennen päätutkimusta toteutetun esitutkimuksen aineiston perusteella. Tässä artikkelissa valotan PIAACin taustoja, kerron, mitä PIAAC sisältää ja mihin kysymyksiin sillä haetaan vastauksia.

OECD:n koulutustutkimusten pitkä perinne

PIAAC-tutkimus jatkaa OECD:n koulutusta koskevien tutkimusten sarjaa. Järjestö aloitti koulutustutkimusten teettämisen 1960-luvulla selvityksillä, joiden tarkoituksena oli tuottaa jäsenmaan tilauksesta ulkopuolisen tekemä arvio koulutuspolitiikan onnistumisesta. Myöhemmin niiden hyöty kyseenalaistettiin, ja kysyntä alkoi hiipua uuden vuosituhannen vaihteeseen tultaessa. Syntyi kansainvälisen vertailutiedon tarve. Tähän tarpeeseen OECD vastasi kehittämällä koulutusta koskevia teemakohtaisia selvityksiä, joihin halukkaat maat voivat osallistua. Suomi on osallistunut muun muassa koulutuksesta työelämään siirtymistä, varhaiskasvatusta ja esiopetusta sekä aikuiskoulutuspolitiikan toteutumista koskeviin tutkimuksiin. Kansainvälistä vertailutietoa on syntynyt myös OECD:n laajan ja pitkäjänteisen indikaattorityön pohjalta (ks. esim. Ahola—Laukkanen 2010).

Saatavilla olevat tunnusluvut eivät kuitenkaan kertoneet suoraan koulutuksen tuloksista eli ihmisten osaamisesta, kyvyistä ja taidoista. Aikuisten osaamista mitattiin ensimmäisen kerran aikuisten IALS-lukutaitotutkimuksessa (International Adult Literacy Survey) vuosina 1994–1998. Suomi osallistui tutkimuksen toiseen kierrokseen (Second International Adult Literacy Survey SIALS). Nämä saivat jatkoa vuosina 2002–2006 tehdyllä ALL-hankkeella (Adult Literacy and Life Skills Survey), jossa Suomi ei ollut mukana. Nyt PIAAC-tutkimus on tiedonkeruun kenttävaiheen kynnyksellä.

Sivun alkuun

Tutkimuksella selvitetään työmarkkinoiden vaatimaa osaamista

Koska aikuisväestön kykyjä selvittävien tutkimusten keskeinen anti on ollut arvioida maiden koulujärjestelmien toimivuutta ja koulutuspolitiikan onnistumista, niissä on keskitytty tutkimaan suhteellisen suppeaa mitattavissa olevaa osaa ihmisen taidoista kuten luku- ja numerolukutaitoa. Näistä tutkimuksista on "kokonaisosaamisen" arvioinnin kannalta puuttunut oleellisia osa-alueita, kuten tiimityötaidot, käytännön kognitiiviset taidot sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot. PIAAC on yritys laajentaa mitattavan osaamisen aluetta muun muassa tietoteknisessä ympäristössä tapahtuvan ongelmanratkaisun suuntaan (Stiglitz ym. 2009).

PIAAC-tutkimuksen suunnittelun lähtökohdat ovat pohjimmiltaan taloudellisia. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen, työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ja väestön ikääntymisen tuomat haasteet edellyttävät väestön taitojen ja osaamisen mittaamista ja kehittämistä. Tutkimus tuottaa lisätietoa ja ymmärrystä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen yhteyksistä työllistymiseen ja työmarkkinoilla menestymiseen sekä antaa mahdollisuuksia tarkemmin kohdennetun koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnitteluun (Weijola 2010). PIAACissa on tarkoitus aiempaa laaja-alaisemmin mitata suoraan aikuisväestön osaamisen tasoa sekä sellaisia kognitiivisia taitoja ja kykyjä, jotka ovat yhteydessä yksilön henkilökohtaiseen ja yhteiskunnalliseen menestymiseen.

Sivun alkuun

PIAACissa mitataan lukutaitoa, numerolukutaitoa ja ongelmanratkaisukykyä

PIAAC-tutkimuksen haastattelu koostuu taustahaastattelusta ja tehtävistä. Osaamista arvioidaan seuraavilla inhimillisen pääoman osa-alueilla: lukutaito, numerolukutaito sekä ongelmanratkaisukyky tietoteknisessä ympäristössä. Käytän tässä artikkelissa numeerisesta osaamisesta (numeracy) käsitettä "numerolukutaito" (ks. esim. Alastalo—Borg 2010). Käsitteet ovat hieman muuttuneet ajan mittaan, sillä matemaattista osaamista kutsuttiin SIALS-tutkimuksessa "kvantitatiiviseksi lukutaidoksi" (ks. Linnakylä ym. 2000). Tehtävät olivat tuolloin hieman toisenlaisia kuin PIAACin numerolukutaitotehtävät.

Lukutaito ymmärretään PIAACissa laaja-alaisemmin kuin mekaanisena peruslukutaitona. Tutkimuksessa lukutaitoa tarkastellaan yksilön kykynä ymmärtää, arvioida, käyttää ja muokata kirjoitettuja tekstejä (OECD 2009a). Painetun tekstin rinnalle on tullut monenlaisten sähköisten tekstien lukeminen, mikä on otettu huomioon tehtävien laatimisessa. Tehtävien tekstien teemat koskevat yhteiskuntaa, työtä ja vapaa-aikaa, ja niiden aiheina ovat esimerkiksi vaalitulokset, nettikyselyt ja työstressi. Lukutaidon tavoin numerolukutaito ymmärretään yksilön laaja-alaisena kykynä hakea, käyttää, tulkita ja viestiä matemaattista informaatiota ja matemaattisia ajatuksia (OECD 2009b).

Aiempiin lukutaitotutkimuksiin verrattuna täysin uusi kokonaisuus on ongelmanratkaisu tietoteknisessä ympäristössä. Se sisältää tehtäviä, jotka simuloivat yleisimpiä käytössä olevia tietokoneohjelmia, ja niillä mitataan yksilön taitoja hankkia, järjestää, arvioida ja välittää tietoa tietokoneiden ja tietoverkkojen avulla (OECD 2009c). Kaikkia tehtäviä ei esitetä kaikille vastaajille, vaan tehtäväkokonaisuudet riippuvat ennalta laaditusta suunnitelmasta ja vastaajien antamista vastauksista. Esimerkiksi tietokoneen käyttökokemus ratkaisee sen, tekeekö vastaaja tehtävät tietokoneella vai vastaako hän paperivihkon tehtäviin.

Sivun alkuun

Kohtaavatko työtaitojen kysyntä ja tarjonta?

Taustahaastatteluun on sisällytetty niin kutsuttu JRA-kokonaisuus (Job Requirement Approach), jolla työssä vaadittavia taitoja ja osaamista arvioidaan epäsuorasti. Samankaltainen kokonaisuus on aiemmin sisältynyt muun muassa British Skills Surveyhin. Sen tarkoituksena on mitata todellista toimintaa ja taitojen käytön useutta, ei niinkään kokemusta taitojen tärkeydestä tietyssä työtehtävässä (OECD 2009d).

Tutkimukseen osallistuvilta kysytään kuinka paljon he käyttävät työssään luku-, kirjoitus- ja numerolukutaitoa sekä tietoteknisiä ja ongelmanratkaisutaitoja. Näiden lisäksi kyselyssä selvitetään muuta työssä edellytettävää osaamista kuten vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. Jos suoraa osaamista koskevat tehtävät edustavat vastaajan "omia taitoja" eli sitä, mitä yksilöllä on "tarjota" suoriutuakseen työelämässä ja nyky-yhteiskunnassa, niin JRA-osuudella mitataan niitä taitoja, jotka määräytyvät vastaajien mielestä työn perusteella.

Työssä vaadittavat taidot edustavat näin ollen osaamisen kysyntää (OECD 2009d) eli peilaavat työelämän odotuksia. Mittarien avulla tarkennetaan kuvaa siitä, millaisia taitoja työpaikoilla edellytetään ja siten kohdennetaan osaamista edistäviä koulutuspoliittisia toimia. On kiinnostavaa selvittää, kohtaako tarjolla oleva osaaminen työelämän vaatimukset ja millaisia yhteensopimattomuustilanteita syntyy.

Sivun alkuun

Tarkastelussa tasa-arvon toteutuminen

Miten mitattavat taidot jakaantuvat väestöryhmittäin? Tähän kysymykseen saadaan vastauksia PIAAC-aineiston demografisten taustatietojen avulla. Lisävalaistusta haetaan taustahaastattelun kysymyksillä koulutuksesta, aikuiskoulutukseen osallistumisesta sekä nykyisestä työstä ja työhistoriasta. Taitojen jakaantumisen selvittäminen väestön eri osaryhmissä on erityisen tärkeää tasa-arvon näkökulmasta.

Suomalainen koululaitos perustuu koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden periaatteelle, ja nyt saatavan aineiston perusteella voidaan tarkastella tämän periaatteen toteutumista. Samalla saadaan käsitys suomalaisten osaamisesta ja tuloksia voidaan verrata muiden maiden vastaaviin tuloksiin. Koska tutkimus sisältää joitakin samoja tehtäviä kuin aiemmat lukutaitotutkimukset, myös ajallinen vertailu on mahdollista.

Miksi mitattavat taidot ovat tärkeitä? Tämä on tutkimuksen toinen keskeinen kysymys. Saadulla aineistolla voidaan tarkastella osaamisen yhteyttä muun muassa työllisyyteen, työelämässä menestymiseen ja tuloihin. Ovatko taidoiltaan heikommat kansalaiset kokeneet ongelmia työllistymisessä ja voiko hyvillä taidoilla kompensoida puutteellista koulutusta? Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joihin tutkimuksella etsitään vastauksia.

Kolmannen teeman muodostavat taitojen kehittymiseen ja heikkenemiseen yhteydessä olevat tekijät ja niiden selvittäminen. Tämä edellyttää sitä, että taitojen ja henkilökohtaisen suoriutumisen välillä havaitaan yhteys, jonka jälkeen voidaan kysyä, mitkä tekijät ovat taitojen ja osaamisen kehittymisen kannalta tärkeitä ja ovatko näiden tekijöiden vaikutukset samanlaisia eri väestöryhmissä.

Sivun alkuun

Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota myös monipuolisiin kanssakäymisen ja itsensätoteuttamisen taitoihin

Toisen kansainvälisen aikuisten lukutaitotutkimuksen (SIALS) mukaan suomalaisten lukutaito oli hyvää pohjoismaista tasoa 1990-luvun lopulla. Osa-alueittainen tarkastelu osoitti, että asiatekstien lukutaidossa vain ruotsalaisten taidot olivat selvästi paremmat kuin suomalaisten. Myös dokumenttien käytössä suomalaiset suoriutuivat hyvin. Edelle ylsivät Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska.

Sen sijaan kvantitatiivisessa lukutaidossa suomalaisten osaaminen oli kansainvälistä keskitasoa. Kaikkiaan kaksi kolmasosaa suomalaisista luki hyvin eli täytti tietoyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen lukutaitovaatimukset kaikilla osa-alueilla. Lopuilla oli jonkinasteisia puutteita lukutaidossaan, ja alimmalle lukutaidon portaalle jäi noin kymmenesosa väestöstä. Tällä ryhmällä oli sellaisia merkittäviä puutteita lukutaidossaan, jotka vaikeuttavat työllistymistä ja selviytymistä työelämässä.

Puutteellisen lukutaidon on havaittu olevan yhteydessä syrjäytymisriskiin (Linnakylä ym. 2000). PIAACin tuloksia on osin mahdollista vertailla aiempiin tutkimuksiin, jolloin eräänä kiinnostuksen kohteena ovat muutokset niiden aikuisten osuudessa, jotka eivät täytä tietoyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen lukutaitovaatimuksia. Onko tilanne Suomessa parantunut kymmenessä vuodessa?

Kykyjen ja taitojen mittaaminen on haaste, johon uudenlaisen haastattelutiedon pitäisi vastata. Jos koulutusta tarkastellaan laajasta hyvinvointinäkökulmasta, olisi tärkeää avata näkökulmaa koulussa opittavien spesifien taitojen lisäksi myös muihin osaamisen alueisiin. Näitä ovat Stiglitzin (2009) raportin mukaan kulttuurien kohtaaminen, itseilmaisu, keskustelu ja toisten mielipiteiden huomioon ottaminen sekä kyky nauttia oppimisesta ja oppimastaan. Tämä olisikin tärkeää, koska koululaisten huipputason osaamisen taustalla häämöttää esimerkiksi koulu-uupumusta (Salmela-Aro 2008) ja koulussa viihtymättömyyttä (Kannas 2008).

PIAACin toteutusta koordinoiva kansainvälinen konsortio on tähdentänyt, että tutkimuksen ensisijainen tarkoitus ei ole asettaa maita väestön taitojen suhteen paremmuusjärjestykseen. Niin tai näin, tutkimuksen tuloksista voidaan muodostaa kansakuntien "taitoprofiilit" ja sivutuotteena syntyy maiden välinen ranking-lista. Maiden paremmuusjärjestys ylittää uutiskynnyksen jokaisessa maassa. Jäämme siis odottamaan mille sijalle Suomi sijoittuu näissä osaamisen karkeloissa.

Lähteet:

Ahola, J. – Laukkanen, R. 2010. OECD osaamisen mittaajana. Teoksessa PISA, PIAAC, AHELO – Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Toim. Reijo Laukkanen .Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:17.
Alastalo, M. – Borg, S. (2010). Numerolukutaito. KvantiMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tampere. Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus. [Viittauspäivä 14.1.2011].
Kannas, L. 2008. Kouluhyvinvointi Suomessa kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Esitys Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlasymposiumissa Hyvinvointia kouluun. Jyväskylässä 8.–9.2.2008.
Linnakylä, P.– Malin, A. – Blomqvist, I. – Sulkunen, S. 2000. Lukutaito työssä ja arjessa. Aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.
Malin, A. 2010. Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Mitä se mittaa? Mitä uutta tietoa se tuo? Teoksessa PISA, PIAAC, AHELO – Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Toim. Reijo Laukkanen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:17.
OECD 2009a. PIAAC Literacy: Conceptual Framework.
OECD 2009b. Adult Numeracy: A Conceptual and Assessment Framework for PIAAC.
OECD 2009c. PIAAC Problem Solving in Technology Rich Environments: Conceptual Framework.
OECD 2009d. PIAAC BQ JRA V5.0 – Conceptual Framework.
Salmela-Aro, K. 2008. Motivaatio ja hyvinvointi elämän siirtymissä. Psykologia 5/2008.
Stiglitz, J. E. – Sen, A. – Fitoussi, J.-P. 2009. Report by the Comission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress.
Weijola, V. 2010. PIAAC-tutkimukselta odotetaan uusia eväitä koulutus- ja työvoimapolitiikan muotoiluun: Kommentteja työvoimapolitiikan näkökulmasta. Teoksessa PISA, PIAAC, AHELO – Miksi ja miten OECD mittaa osaamista? Toim. Reijo Laukkanen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:17.

 

Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC Suomessa

Kansainvälisen aikuistutkimuksen PIAACin tiedot kerätään tietokoneavusteisina käyntihaastatteluina syksyn 2011 ja kevään 2012 välisenä aikana. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu Suomessa asuvista 16–65-vuotiaista henkilöistä, ja tavoitteena on saada 5 000 kriteerit täyttävää vastausta. Tutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, tiedot kerää Tilastokeskus ja rahoituksesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ensimmäiset tulokset julkaistaan vuonna 2013.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 30.5.2011