Jäävätkö tuloerot pysyvästi suuriksi?
- Tuloerot kasvoivat erityisen nopeasti 1990-luvun lopulla
- Tuloerot ovat kasvaneet myös keskituloisten joukossa
- Julkisella vallalla on monia tulontasauskeinoja
- Pientuloisimpien veroaste on pienempi kuin suurituloisten
- Huipputuloisten veroprosentti on suhteellisen pieni
- Suurituloisimmat saavat eniten pääomatuloja
- Suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
- Verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
- Voiko Suomi palata 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suurituloisimmat saavat eniten pääomatuloja
Edellä kuvatut veroasteiden erot johtuvat suureksi osaksi asuntokuntien tulojen rakenne-eroista, joita esitetään kuviossa 3 muutaman tuloryhmän osalta. Pääomatulojen osuus bruttotuloista on ollut keskimäärin 4–9 prosenttia vuosina 1995–2009 (kuvion 3 harmaat pylväät). Pienituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ovat saaneet pääomatuloja hyvin vähän, ja heidän osuutensa kaikista tuloista on ollut koko tarkastelujakson ajan parin prosentin tienoilla (punainen käyrä).
Tarkastellaan seuraavaksi suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvia. Erotetaan siitä aluksi suurituloisin tulokymmenys ilman suurituloisinta prosenttia väestöstä. Tämänkin hyvätuloisten joukon osuus pääomatuloista on ollut vain jonkin verran keskimääräistä suurempi (kuvion 3 sininen käyrä). Sen sijaan suurituloisimmalla promillella ja suurituloisimmalla prosentilla ilman suurituloisinta promillea pääomatulo-osuudet ovat huomattavan suuria. Suurituloisimman promillen pääomatulojen osuus vaihteli tarkastelujakson aikana vajaasta 60 prosentista lähes 80 prosenttiin (oranssi käyrä kuviossa 3).
Kuvio 3. Pääomatulojen osuus bruttotuloista vuosina 1995–2009. Prosenttia.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto. Tilastokeskus.
Päivitetty 7.3.2011