Suuri osa pienituloisista elää perusturvan varassa

  1. Pienituloisuus kaksinkertaistui kahdessakymmenessä vuodessa
  2. Pienituloiset pääosin työelämän ulkopuolella
  3. Pienituloiset ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä
  4. Työelämän ulkopuolella olevien tuloista yli puolet tulonsiirtoja
  5. Pienituloisten tulonsiirroista suurin osa perusturvaetuuksia
  6. Perusturvan varassa elävien toimeentuloa tulisi selvittää tarkemmin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Perusturvan varassa elävien toimeentuloa tulisi selvittää tarkemmin

Perusturvaetuuksien taso on laskelmien mukaan alentunut suhteellisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Tämä on yksi syy siihen, miksi pienituloisuus on Suomessa yleistynyt. Olisikin kiinnostavaa tarkastella niitä väestöryhmiä, joiden toimeentulo on tämän perusturvan varassa. Tässä tarkastelussa käytetty kotitaloustarkastelu viitehenkilön sosioekonomisen aseman perusteella häivyttää yksittäisten henkilöiden toimeentulotilannetta, koska kotitalouden tuloja tarkastellaan suurituloisimman jäsenen mukaan.

Tarkoitukseni oli tarkastella lähemmin niiden pienituloisten kotitalouksien tulotasoa, joissa oli työelämän ulkopuolella olevia sekä arvioida, miten pienituloisuuteen voisi vaikuttaa erilaisilla sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä. Ongelmaksi osoittautui kuitenkin aineiston koko, sillä esimerkiksi muita ammatissa toimimattomia oli otoksessa melko vähän, ja heidän kotitalouksiensa hienosyinen tarkasteleminen oli yhden vuoden osalta mahdotonta.

_________

Saadut tulonsiirrot

SOSIAALIAVUSTUKSIA ovat perheavustukset, asumis- ja toimeentulotuki, opinto- ja tutkimusavustukset sekä joukko muita avustuksia kuten sotilaskorvaukset.

MUITA SOSIAALIETUUKSIA ovat korvaukset lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, työttömyysvakuutuksesta sekä sairausvakuutuskorvaukset.

MUITA TULONSIIRTOJA ovat kotitalouden muilta kotitalouksilta saamat tulonsiirrot, mm. rahalliset avustukset ja muiden maksamat laskut.

 

Tietolaatikko
Aineiston rajoitukset

Tulonjakotilasto on kotitalouspohjainen tilasto, joka perustuu kotitalouksilta vuosittain kerättäviin haastattelutietoihin sekä niihin yhdistettyihin rekisteritietoihin mm. palkkatuloista. Tämän seurauksena osa tilaston tiedoista on ainoastaan kotitaloustasolla, mutta osasta on myös henkilötason tiedot. Tässä artikkelissa pienituloisuutta sosioekonomisissa ryhmissä on tarkasteltu henkilöiden sosioekonomisen aseman kautta. Pienituloisuus pohjautuu kuitenkin kotitaloustasolla laskettuihin kokonaistuloihin, joiden perusteella määritellään pienituloiset kotitaloudet ja liitetään näissä kotitalouksissa asuvat henkilöt. Useissa tarkasteluissa pienituloisuutta tarkastellaan kotitalouden tasolla ja kotitalouden viitehenkilön eli kotitalouden suurituloisimman jäsenen sosioekonomisen aseman perusteella. Tämä antaa hyvin erilaiset kuvan pienituloisuudesta. Esimerkiksi opiskelijoiden pienituloisuusaste muuttuu huomattavasti tarkastelukulmasta riippuen.

Kun tarkastellaan henkilökohtaista sosioekonomista asemaa, opiskelijoiden pienituloisuusaste on 32 prosenttia kun taas kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan se on 84 prosenttia. Muilla ammatissa toimimattomilla vastaavat luvut ovat 27 prosenttia ja viitehenkilön sosioekonomisen aseman perusteella 55 prosenttia.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2010