Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja työolotutkimus osoittavat:
Ikääntyvien työpanos on vahvassa kasvussa

  1. Ikääntyneiden työllisyys kasvanut EU-maista eniten
  2. Halukkuus jatkaa työssä 63 ikävuoden jälkeen yleistynyt
  3. Ketkä haluavat jatkaa työskentelyä 63 ikävuoden jälkeen?
  4. Mikä selittää jatkamishalukkuutta?
  5. Eläkkeellä työskentelyyn valmis joka toinen yli 45-vuotias
  6. Jatkamishalukkuuteen voidaan vaikuttaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Jatkamishalukkuuteen voidaan vaikuttaa

Tässä esitellyt työllisyystilastot ja työolotutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisilla palkansaajilla on enenevästi kiinnostusta jatkaa työuraansa varsin pitkään. Työolotutkimuksen aineistolla on ollut mahdollista tutkia yhtäältä sitä, miten jatkamishalukkuus on muuttunut, ja toisaalta sitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä tähän halukkuuteen.

Halukkuus jatkaa työssä alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeen osoittautuu varsin samanlaiseksi ilmiöksi kuin työtyytyväisyys ylimalkaan: jatkamishalukkuutta selittävät hieman erilaiset asiat kuin sitä, että ei haluta työskennellä yli 63-vuotiaana. Monet työn sisältöön, työssä kehittymiseen, työyhteisön kannustavuuteen ja yleensä työn sisäiseen motivaatioon liittyvät tekijät ovat yhteydessä haluun jatkaa työssä. Sen sijaan sellaiset kielteiset tekijät kuten kiire, työn henkinen ja fyysinen raskaus, työaikojen joustamattomuus sekä oman terveyden ongelmat ovat omiaan vähentämään jatkamishalukkuutta. Nämä tekijät toimivat tavallaan eri ulottuvuudella.

Tulokset viittaavat siihen, että työtä kehittämällä ja työyhteisön toimintaa parantamalla voidaan selkeästi vaikuttaa työurien pidentämiseen. Tärkeää on sisäisen motivaation luominen, jossa uusien asioiden oppimisella ja itsensä toteuttamisella on suuri merkitys. Tämä edellyttää myös väljyyttä työhön ja työntekijälähtöisiä työaikajoustoja.

Oma työ, työorientaatio ja terveys Työyhteisötekijät
Mikä lisää halukkuutta jatkaa työssä Mikä lisää halukkuutta jatkaa työssä?
  • pitää työtään tärkeänä ja merkittävänä
  • työn mielenkiintoisuus
  • pitää työssä kehittymistä tärkeänä
  • aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne
  • uusien asioiden oppiminen
  • tyytyväisyys työhön
  • tyytyväisyys kehittymismahdollisuuksiin
  • tyytyväisyys ammattitaidon arvostukseen
  • tyytyväisyys työtehtävien sisältöön
  • voi toteuttaa itseään
  • hyvät kehittymismahdollisuudet
  • saa tietoja muutoksista jo suunnitteluvaiheessa
  • tietoja välitetään avoimesti
  • eri ikäisten kykyjä käytetään tasapuolisesti
  • arvostetaan vanhempien työkokemusta
  • on mukana suunnittelemassa töitä
  • näkee työnsä tuloksellisena ja hyödyllisenä
  • tuntee olevansa työyhteisön arvostettu jäsen
  • esimies on innostava
  • ilmapiiri on kannustava
Mikä vähentää halukkuutta jatkaa työssä? Mikä vähentää halukkuutta jatkaa työssä?
  • kiireen haittaavuus
  • huonot työajat
  • huonot työolot
  • työn ruumiillinen raskaus
  • työn henkinen raskaus
  • ei voi pitää riittävästi taukoja
  • ei voi vaikuttaa työtahtiin
  • oma terveys huono
  • niskakivut, univaikeudet, väsymys
  • työtahti on kiristynyt
  • ei edistetä ikääntyvien työssä pysymistä
  • ei saa tukea esimiehiltä
  • ei koskaan saa kiitosta työstään
  • ei kiireen vuoksi ehdi kouluttautua
  • esimiehet lupaavat johdolle ja asiakkaille liikaa
  • johto pyrkii säästöihin välittämättä työntekijöistä
  • esimies kohtelee ikääntyneitä epätasa-arvoisesti

Nämä positiiviset, työmotivaatiota lisäävät tekijät ovat tärkeitä kaikissa palkansaajaryhmissä koulutuksesta tai ammattiasemasta riippumatta. Työn motivaatiotekijät ovat kuitenkin sidoksissa myös työntekijän koulutustasoon ja ammattiin. Tämä osaltaan selittää sitä, miksi ikääntyneiden työllisyysasteet ovat Suomessa kasvaneet niin nopeasti viimeisten 15 vuoden aikana: ikääntyneiden koulutustaso on tuona aikana noussut voimakkaasti (Kuvio 5). Onkin oletettavaa, että työurat pitenevät jo pelkästään koulutustason kohoamisen vuoksi.

Kuvio 5. Työllisten koulutusaste ikäryhmässä 55-64-vuotiaat

Lähde: Työvoimatutkimukset 1995-2008. Tilastokeskus.

Vuoden 2005 eläkeuudistus on ottanut huomioon sen, että eläkkeelle siirtyminen on yksilöllistä. Uudistusta voi pitää onnistuneena juuri siksi, että se sallii eläkkeelle siirtymisen 63-vuotiaana, mutta antaa joustavat mahdollisuudet jatkaa työtä pidempäänkin sekä palata työntekoon vielä eläkkeellä ollessa.

Työolotutkimuksen tulokset viittaavatkin siihen, että monissa ammateissa ja työskentelyolosuhteissa työn henkinen ja fyysinen raskaus on vaatinut veronsa eikä kaikkien terveys enää sallisi työn jatkamista ainakaan 63 ikävuoden jälkeen. Toisaalta tulokset hälventävät uhkakuvia ikääntyvien työpanoksen riittämättömyydestä. Laskelmia tehtäessä olisikin syytä käyttää tilastoaineistoja mahdollisimman monipuolisesti, jotta työvoiman rakennemuutokset ja suomalaisten vahva työorientaatio tulisivat paremmin esille.

_____________
1 Työolotutkimus on Tilastokeskuksen laaja käyntihaastattelututkimus, jonka avulla seurataan työoloja ja niiden muutosta. Työolotutkimus on toteutettu vuosina 1977, 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008. Kunakin tutkimuskertana on haastateltu 3 000-5 700 palkansaajaa. Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työympäristökysymysten lisäksi aineistot sisältävät tietoja töiden sisällöstä, työmarkkina-asemista, työehdoista, työhön kohdistuvista arvoista ja arvostuksista sekä työorganisaatiotason tekijöistä. Viimeisin työolotutkimus vuodelta 2008 koostuu 4 392 palkansaajan yli tunnin kestäneistä haastatteluista. Otos työolotutkimukseen on saatu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

2 Kysymys kuului: Eläkeuudistus parantaa pitkään työssä jatkavien eläkettä. Eläkettä kertyy 63 vuoden iästä lähtien suuremmalla prosentilla. Lisääkö tämä halukkuuttanne jatkaa työssä yli 63-vuotiaana? Vastausvaihtoehdot: 1. Kyllä, ja uskon sen olevan mahdollista, 2. Kyllä, mutta terveyteni ei ehkä salli, 3. Kyllä, mutta työnantajani ei ehkä halua minun jatkavan, 4. Ei.

3 Selitettävänä muuttujana dikotomia, eli kahtiajako: 1=haluaa jatkaa 63 ikävuoden jälkeen ja pitää sitä mahdollisena 0=ei halua jatkaa

4 Selitettävänä muuttujana dikotomia 1= Ei halukkuutta jatkaa 63 ikävuoden jälkeen 0= on haluja jatkaa (vaikkei ehkä mahdollista)
______________

 

Kirjallisuutta:

Järnefelt, N. (2010) Education and longer working lives: A longitudinal study on education differences in late exit from working life among older employees in Finland. (Väitöskirjan käsikirjoitus, Jyväskylän yliopisto, julkaistaan Eläketurvakeskuksen Tutkimuksia-sarjassa).

Lehto, A-M. & Sutela, H. (2008). Työolojen kolme vuosikymmentä.Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus.

Lehto, A-M. (2004) Pelastusta työssä pysymiseen? Hyvinvointikatsaus 4/2004.

Työ ja terveys Suomessa. Työterveyslaitos 2010.

Väänänen-Tomppo, I., Tuominen, E., Tuominen, K. (2006) Ikääntyvien palkansaajien työolot ja työhön sitoutumisen edellytykset. Teoksessa

Lehto, A.-M., Sutela, H., Miettinen, A. (toim.)

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tilastokeskus. Tutkimuksia 244.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.4.2010