Moni yritys tekee ilmastonmuutoksella jo bisnestä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Teresa Haukkala on valtiotieteiden maisteri, Master of Environmental Management & Responsible Business ja viestinnän, ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan asiantuntija. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2010.

Asiakkaiden vaatimukset vauhdittavat ilmastobisnestä. Visiointia tarvitaan silti enemmän.
_________________

Yritykset ovat pääsääntöisesti hyvinkin tietoisia ilmastonmuutoksesta, ja moni suomalainen yritys saa siitä jo liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kävi ilmi viime syksynä vastuullisen yritystoiminnan verkosto Finnish Business & Societylle tekemässäni ja Fountain Parkin toteuttamassa verkkohaastattelussa.

Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kuuluu joko ilmastonmuutoksen "ladunavaajiin" tai "perässähiihtäjiin". "Ladunavaajat" ovat ilmastoliiketoiminnan aitoja edelläkävijöitä, jotka esimerkiksi kehittävät vain ja ainoastaan kestävän liiketoiminnan tuotteita ja palveluita. Vastanneiden enemmistönä ovat "perässähiihtäjät", jotka jossain määrin huomioivat ilmastonmuutoksen toiminnassaan ja yrittävät auttaa asiakkaitaan esimerkiksi hiilijalanjäljen selvittämisessä.

Hieman alle kolmasosa yrityksistä kuuluu kuitenkin vielä vitkastelijoihin, jotka eivät huomioi ilmastonmuutosta toiminnassaan toistaiseksi lainkaan eivätkä siten myöskään ole mukana tukemassa hiihtomahdollisuuksien ja lumisten talvien säilymistä Suomessa. Vaikka tällä hetkellä lumen puute tuntuukin uskomattomalta, se on ilmastonmuutosskenaarioissa kiistaton uhkakuva.

Uutta ilmastonmuutoksen hillintään pyrkivää liiketoimintaa on syntynyt niin teknologiaratkaisujen, koulutuksen ja konsultoinnin, energiansäästön, uusiutuvan energian, jätehuollon, rakentamisen kuin sähköisten palveluidenkin sektoreilla. Esimerkiksi energiatehokkuus on tuonut monelle liiketoimintaa.

Liiketoimintaa on syntynyt lisäksi erityisesti sähköisten neuvottelupalvelujen sekä erilaisten muiden ilmastonmuutospalvelujen ympärille. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutosraportit, hiilijalanjäljen konsultointi, ympäristöjärjestelmät, jätehuollon kehittäminen, viestintä ja koulutus. Myös kierrätettävien materiaalien ja ympäristöystävällisen valmistusprosessin merkitystä painotettiin kilpailuetuna vastaaviin tuotteisiin verrattuna.

Asiakkaiden vaatimukset, yritysten vastuu

Asiakkaat ovat alkaneet vaatia ilmastonmuutoksen huomioimista liiketoiminnassa. Siksi yhä useammassa yrityksessä joudutaan miettimään keinoja oman osan tekemiseksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Asiakkaiden vaatimukset ovatkin nousseet ratkaisevaan asemaan ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittymisessä, ja ilmastovastuullisuudesta on tullut olennainen tekijä yritysten tulokselle.

Yritysten tehtäväksi koettiin toisaalta myös auttaa asiakkaitaan toimimaan ilmastovastuullisesti. Osa yrityksistä on jo tehnyt paljonkin ohjatakseen asiakkaitaan ilmastovastuullisempaan toimintaan, kuten neuvonut asiakkaita esimerkiksi kierrätyksestä, energia- ja ympäristötehokkuudesta.

Kustannustehokkuus ja energia nousivatkin tämän hetken ilmastomyönteisten ratkaisujen kärkiteemoiksi. Energiansäästö, uusiutuvat energiat ja luonnonvarat, kierrätettävät valmistusmateriaalit ja jätteiden vähentäminen mainittiin eniten asiakkaiden ostopäätöksiin vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi tärkeinä pidettiin muun muassa jätteiden uudelleenkäyttöä, logistisia ratkaisuja ja materiaalivirtojen tehostamista.

Sivun alkuun

Taantumalla ja neuvottelujen takkuilulla omat vaikutuksensa

Tutkimuksessa nousi esiin myös tekijöitä, jotka voidaan tulkita heikoiksi signaaleiksi ilmastobisneksen tulevaisuuden trendeistä. Alaan vaikuttavat jatkossa olennaisella tavalla muun muassa sääntelyn tiukentuminen, päästökauppa ja EU:n tavoitteet julkisella sektorilla. Erilaiset normit, veroratkaisut, kiellot ja kannustimet ovat omiaan ohjaamaan ratkaisuja oikeaan suuntaan.

Valitettavasti taloudellinen taantuma on vaikuttanut kielteisesti yritysten halukkuuteen toimia ilmastovastuullisesti. Yhdysvalloista on kantautunut tietoa, että yritykset ovat aikaisempaa haluttomampia lisäämään ilmastonmuutoksen vastaisia toimenpiteitä toiminnassaan ja näkevät ilmastonmuutoksen pikemminkin esteenä tuloksen tekemiselle. Isossa-Britanniassa toimivan, yrityksiä palvelevan tutkimuslaitoksen EIRISin raportin mukaan kolmasosa maailman isoimmista yrityksistä ei huomioi ilmastonmuutoksen riskejä toiminnassaan. Saksassa esimerkiksi energiayhtiö E.ON on perääntynyt päästövähennyslupauksistaan Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen epäonnistuttua sitovien sopimusten solmimisessa. Yritykset odottavatkin nyt tietoa, mitä hallitukset päättävät päästövähennysten sääntelystä.

Toisaalta kuluttajat tuntuvat olevan entistä kiinnostuneempia ja tietoisempia valintojensa vaikutuksista taantumasta huolimatta. Yhdysvalloissa luomutuotteiden ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden myynnin kerrotaan kasvaneen presidentti Barack Obaman ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun sitoutumisen myötä sekä pilaantuneista elintarvikkeista johtuneiden skandaalien ja tehokkaan kestävän kehityksen tuotteiden markkinoinnin ansiosta.

Hallitusten välisillä sääntelyillä ja muilla keppimenetelmillä voidaan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen, mutta on selvää, että ne eivät yksistään riitä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Viime kädessä ilmastonmuutostaiston tulos riippuu yksittäisten ihmisten jokapäiväisistä valinnoista. Näiden valintojen mahdollistamisessa ja tukemisessa yrityksillä on erittäin suuri rooli ja vastuu.

Sivun alkuun

Murroksesta uusiin ympäristöstrategioihin ja ilmastobisnekseen

Moni verkkohaastatteluun vastanneista uskoo, että ilmastonmuutokseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät tulevaisuudessa. Esimerkiksi teknologialla on suuri merkitys ilmastonmuutosliiketoiminnassa. Ne yritykset, jotka tarjoavat ympäristömyötäistä (Eco-design, Design for the environment, DFE) ja energiatehokasta teknologiaa, ovat selvästi saaneet ilmastonmuutoksesta paljon mahdollisuuksia. Vastaajat arvioivat, että mahdollisuuksia syntyy yhä enemmän jatkossakin: asiakkaat tarvitsevat ratkaisuja, joilla voidaan toimia energiatehokkaasti.

Seuraavien vuosikymmenien aikana työpaikkoja syntynee lähinnä palvelualoille. Suomen teollisuuden perinteiset tukijalat, metsä, metalli ja elektroniikka, kävivät 2000-luvulla läpi murroksen. Jatkossa näiden toimialojen täytyy miettiä strategiaansa tarkkaan: mitkä ovat ne tuotteet tai mieluummin palvelut, joilla tulevaisuudessa tehdään tulosta. Aineettomien hyödykkeiden toimialat ovat kovassa kasvussa.

Suomen olisikin tietyllä tavalla palattava juurilleen. Tulevaisuudessakin Suomi voi elää metsästä. Metsäteollisuudessa avainroolissa voisi olla siirtyminen biomassaenergian tuottajaksi. Biomassan arvioidaan olevan tärkeimpiä uusiutuvia energialähteitä EU-maissa. Metsäteollisuudella on myös mahdollisuus siirtyä hiilinielujen kasvattajaksi ja ryhtyä entistä pontevammin kehittämään muun muassa selluloosaa ja ligniiniä biomuovien raaka-aineina sekä jalostamaan ligniiniä polttoaineeksi. Lisäksi Suomen tulisi panostaa puurakentamiseen ja sen osaamisen myyntiin.

Elektroniikkateollisuudessa on siirryttävä yhä enemmän palvelujen tarjontaan sekä mahdollisimman ilmastoystävällisten tuotteiden tarjontaan. On esimerkiksi tärkeää saada vanhat käytöstä poistetut matkapuhelimet asiakkailta takaisin kierrätykseen. Jo yhdenkin puhelimen kierrättäminen säästää 13 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Jos kaikki kolme miljardia matkapuhelinkäyttäjää maailmassa kierrättäisivät yhden puhelimen, säästettäisiin 240 000 tonnia raakamateriaaleja, kuten esimerkiksi harvinaista litiumia, jota käytetään matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden akuissa.

Metallit ovat uusiutumaton luonnonvara, joiden tuotannosta syntyy myös päästöjä. Materiaalien tehokkaampi käyttö ja kierrätyksen tehostaminen jo käytössä olevien metallien saamiseksi takaisin uusiokäyttöön olisi välttämätöntä metalliteollisuudessa. Tuotekehittelyä tarvitaan jalostamaan tuotteita niin, että metallia tarvitaan niissä entistä vähemmän.

Erilaiset ESCO- (Energy Service Company) ja MASCO- (Material Service Company) palvelut saattavatkin yleistyä. Ne edustavat sellaista palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian tai vastaavasti materiaalin säästämiseksi. Monen yrityksen olisi hyödyllistä käyttää niitä konsulttiapunaan. Energia- ja materiaalitehokkuudella voidaan aikaansaada merkittäviäkin säästöjä.

Sivun alkuun

Katseet suunnattava pitkälle tulevaisuuteen

Energiayhtiöillä ja teollisuudella on myös suurten valintojen aika siirtymisessä vähähiiliseen yhteiskuntaan: panostaako uusiutuvaan energiaan vai ydinvoimaan? Ydinvoimaan turvautuminen ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta: se ei ole täysin päästötöntä koko elinkaari huomioituna, siinä käytetään uusiutumatonta luonnonvaraa eikä se ole kestävän kehityksen mukaista, koska se ei ole täysin turvallistakaan. Ydinvoimalatuho, ydinterrorismi ja ydinjätteet voivat uhata tulevia sukupolvia.

Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan yritysten tulisi ulottaa katseensa hieman pidemmälle tulevaisuuteen eikä ajatella pelkästään lyhyen aikavälin tuottoa. Kaikilla, niin kuluttajilla, yrityksillä kuin julkissektorillakin, on joka tapauksessa edessä siirtyminen energiatehokkaampaan, vähemmän energiaa kuluttavaan elintapaan. Mitä kauemmin vaihtoehtoisiin energialähteisiin siirtyminen kestää, sitä vaikeampaa tuleva muutos on.

Tämä kaikki tarkoittaa täysin uutta ajattelutapaa myös liiketoiminnassa. On katsottava vielä pidemmälle eteenpäin kuin mihin on totuttu: mikä tulevaisuudessa on ilmastonmuutoksen huomioivaa liiketoimintaa ja miten sitä voidaan harjoittaa ympäristöä ja ilmastoa säästävällä tavalla. Jatkossa pärjäävät ne yritykset ja liiketoimialat, jotka ovat ajoissa hypänneet tulevaisuuden menestyjien kelkkaan, joko ladunavaajina tai perässähiihtäjinä.
_____________________________

Sivun alkuun

Kuinka tutkimus toteutettiin?

Tulokset perustuvat kirjoittajan lopputyöhön Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen Master of Environmental Management & Responsible Business -koulutusohjelmassa. Lopputyö on osa vastuullisen yritystoiminnan verkoston Finnish Business & Societyn (FiBS) ilmastonmuutosprojektia. Empiirinen osa, "Ilmastonmuutos ja asiakas - Mikä on ratkaisevaa tuloksen aikaansaamiseksi?" -verkkohaastattelu, toteutettiin ensisijaisesti FiBSin 5.11.2009 järjestämää "CSR Forum Finland 09 - *Ilmastonmuutos liiketoimintamahdollisuutena*" -seminaaria varten.

Tutkimus suoritettiin verkkohaastatteluna 15.9. - 5.10.2009 välisenä aikana. Teknisenä toteuttajana toimi Fountain Park (www.fountainpark.com). Verkkohaastattelu sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä, jotka käsittelivät ilmastonmuutosta liiketoimintamahdollisuutena asiakasnäkökulmasta.

Tutkimus lähetettiin noin 1 300 eri yrityksen edustajille. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 90, joista 70 prosenttia oli business-to-business-liiketoimialueelta, yhdeksän prosenttia business-to-consumer-liiketoimialueelta ja 21 prosenttia joltakin muulta liiketoimialueelta. Vastaajista yli puolet, 53 prosenttia, työskentelee suurissa yrityksissä, 22 prosenttia pienissä yrityksissä ja 14 prosenttia keskisuurissa yrityksissä.

Teollisuus sekä it- ja viestintäala parhaiten edustettuina

Edustetuimpina toimialoina verkkohaastattelussa olivat teollisuus ja informaatio- ja viestintäala (molemmista vastaajia 18 prosenttia). Muut toimialat jakautuivat tasaisesti rakentamis- ja kiinteistöalaan, hallinto- ja tukipalveluihin, tukku- ja vähittäiskauppaan, logistiikkaan sekä rahoitus- ja vakuutustoimintaan, joissa kussakin vastaajia oli neljä prosenttia. Majoitus-, ravitsemus- ja matkailualan vastaajia oli kaksi prosenttia.

Johtoporras, markkinointi- ja viestintäihmiset vastasivat innokkaimmin

Neljäsosa (26 %) vastaajista toimi johtamistehtävissä. Seuraavaksi eniten vastaajia, 21 prosenttia, toimi markkinointi- ja viestintätehtävissä. Vastaajista 14 prosenttia toimi konsultointi- ja tukipalveluissa ja 12 prosenttia kehittämis- ja strategisen suunnittelun tehtävissä. Henkilöstöhallinnosta vastaajia löytyi seitsemän prosenttia. Liikkeenjohdossa, ostossa ja myynnissä sekä tuotekehityksessä toimi kussakin tehtäväkentässä kaksi prosenttia vastaajista ja tuotannossa yksi prosentti. Vastaajista 12 prosenttia ei kuulunut mihinkään annettuun toimialueeseen.

Suuryritykset enemmistönä

Enemmistövastaajista edusti business-to-business -markkinoilla toimivia yrityksiä sekä suuryrityksiä, joilla yleensä on paremmat resurssit käytettävissään kuin pk-yrityksillä. Tämä voi osaltaan selittää näinkin korkean prosenttiluvun (70 %) ilmastonmuutoksen huomioonottamisessa.

Lisäksi voidaan olettaa, että verkkohaastatteluun vastanneet ovat keskimääräistä kiinnostuneempia ilmastonmuutos- ja ympäristöasioista sekä vastuullisesta liiketoiminnasta, sillä haastatteluun kutsuttujen joukossa olivat mukana myös kaikki vastuullisen yritystoiminnan verkoston FiBSin jäsenyritykset.

Tutkimusraportti on saatavilla sekä FiBSin (www.fibsry.fi) että verkkohaastattelun teknisen toteuttajan Fountain Park Oy:n (www.fountainpark.com) kotisivuilla.

Päivitetty 25.2.2010