Muotoilupalvelujen tarjonta on alueellisesti keskittynyttä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2010.

Muotoilupalveluja tarjoavat yritykset ovat keskittyneet paljolti pääkaupunkiseudulle ja muutamaan suureen kaupunkiin. Muotoilupääkaupunkiin kuuluva Päijät-Häme on myös tärkeä alue, vuosi 2008 oli kuitenkin sille vaikea.
_____________

Muotoilupalvelut tehdään pääosin muiden alojen yrityksille. Kotitalouksien kysyntää on esimerkiksi vaatetusalalla tai sisustusalalla, mutta se on suhteellisen vähäistä. Julkinen ja kolmas sektori toki ostavat jo enemmän lähinnä graafisia ja sisustuspalveluja.

Muotoilupalvelu on nykyään pääosin sellaista toimintaa, että sitä voidaan tehdä lähes missä vain. Kontaktit voidaan hoitaa paljolti internetin kautta, mutta tapaamisiakin tarvitaan. Tyypillisesti tehdään 2 - 4 asiakaskäyntiä riippuen toimeksiannon suuruudesta. Ensimmäisellä käynnillä sovitaan toimeksiannosta, viimeisellä esitellään tulos. Jos kontakti on luonteeltaan pysyvä, käyntejä voi olla vähemmänkin ja ne voi hoitaa, vaikkei muotoilijan oma työ- tai asuinpaikka olisikaan aivan lähellä asiakasta. Joskus, jos kyse on vanhoista yhteyksistä ja maine tiedetään, selvitään täysin ilman käyntejäkin.

Missä muotoilun toiminnoissa vaaditaan paikallista osaamista ja mitkä asiat voidaan hoitaa vaikka Helsingistä käsin? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Paljon riippuu tilanteesta. Isommalla yrityksellä on jo ehkä oma muotoilija tai inhouse-muotoiluyksikkö, mikä muuttaa tilannetta. Graafisella puolella työ voidaan ostaa mistä vain riippuen asian luonteesta.

Palvelut ja koulutus muutamassa paikassa

Useimmissa maissa muotoilupalvelut, varsinkin erityistaitoja vaativat, ovat keskittyneet maiden suurimpiin tai suurimpaan kaupunkiin. Suomessa Uudenmaan, käytännössä paljolti Helsingin, osuus on kaikissa muotoilun kolmessa lajissa - pinnan, tilan ja esineiden muotoilussa - reilusti yli puolet koko maan palveluista, kun osuutta mitataan työvoimalla. Liikevaihdolla mitaten se on lähes 60 prosenttia.

Samantyyppistä alueellista keskittymistä on monilla muillakin tieto- ja taitointensiivisillä palvelualoilla. Muotoilualan eri oppilaitoksia on runsaasti pääkaupunkiseudulla, ja hyvin suuri osa palvelujen ostajista myös sijaitsee täällä.

2000-luvulla on tapahtunut hieman ristiriitaista kehitystä sikäli, että Uudenmaan liikevaihto- ja toimipaikkaosuus kaikista muotoilupalvelualoista on hieman kasvanut, mutta työllisyysosuus on taas laskenut. Valitettavasti muotoilun alakohtaista pidempää tilastollista aikasarjavertailua ei ole vielä mahdollista saada.

Tärkeä rooli muotoilun alueellisessa kehityksessä on tietysti ollut myös alan koulutuksella. Se on 2000-luvulla laajentunut ja kattaa lähes koko maan. Yliopistotasolla koulutusta annetaan Lapin yliopistossa ja Helsingissä Taideteollisessa korkeakoulussa. Amk-tasolla taas on kymmenissä oppilaitoksissa erityyppistä muotoilun opetusta. Lisäksi on myös toisen asteen ammatillista opetusta.

Jos opiskelupaikkakunnalla on mahdollista löytää töitä tai perustaa oma yritys, ensisijaisesti opiskelijat jäävät sinne. Myöhemmin sitten usein siirrytään etelän neljään keskukseen. Toki osa valmistuneista haluaa heti lähteä muualle, pääosin pääkaupunkiseudulle.

Sivun alkuun

Graafisessa muotoilussa yhteydet toimivat sähköisestikin

Oheisissa taulukoissa muotoilupalveluja tarkastellaan toimipaikkakäsitteen kautta. Muotoilualalla toimipaikka on lähes aina sama kuin yritys, koska Suomessa on vain muutama toimisto, joilla on useampi kuin yksi toimipaikka.

Graafisessa muotoilussa Uudenmaan osuus on yli puolet koko maan luvuista, mitataan toimintaa lähes millä mittarilla tahansa (Taulukko 1). Alan isoimmat yritykset toimivat Uudellamaalla. Varsinais-Suomi on selvä kakkonen, mihin vaikuttaa alueen mainostoimistojen toimiminen alihankkijoina. Iso osa turkulaisista yrityksistä tekee töitä melkein pelkästään Helsinkiin.

Taulukko 1. Graafisen muotoilun kärkimaakunnat 2008

Kasvu 2007 - 08, lkm Kasvu 2007 - 08, %
Toimipaikat
lkm		 Henkilöstö
kokoaikaiset		 Liikevaihto
milj. euroa		 Toimipaikat
lkm		 Henkilöstö
kokoaikaiset		 Henkilöstö
%-kasvu		 Liikevaihto
%-kasvu
Suomi 527 429 32,9 90 121 39 29
  Uusimaa 279 248 18,5 48 84 51 28
  Varsinais-Suomi 52 33 2,7 13 6 22 39
  Pirkanmaa 41 28 2,2 5 7 33 36
  Itä-Uusimaa 15 12 1,5 2 3 33 41
  Päijät-Häme 18 18 1,2 1 5 38 22
  Pohjois-Pohjanmaa 17 17 1,2 6 5 42 30

Pirkanmaa sijoittuu vasta kolmanneksi, vaikka on muuten Varsinais-Suomea isompi tekijä Suomen taloudessa. Myös Tampere on monessa tapauksessa valittu yrityksen kotipaikaksi kaupungin yleisen vetovoiman takia asuinpaikkana. Esimerkiksi kahden hengen IKON Graphics, joka on erikoistunut kuvitukseen ja graafiseen suunnitteluun, tekee lähes kaikki työnsä pääkaupunkiseudulla toimiville asiakkaille. Yritys on alun perin perustettu Rovaniemelle, josta molemmat tekijät ovat valmistuneet. Tampereelle siirryttiin viiden Lapin vuoden jälkeen - silloinkin jo osa töistä tehtiin alihankkijana helsinkiläisille yrityksille. Helsinkiä asuin- ja työpaikkana ei kuitenkaan valittu, Tampere veti enemmän puoleensa. Työntekijöiden tarvitsee käydä Helsingissä toimeksiantopalavereissa vain harvakseltaan, yhteydet hoituvat pääasiassa puhelimella tai sähköpostitse, mikä säästää aikaa.

Pienemmistä maakunnista Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen osuus graafisessa muotoilussa on suurempi kuin niiden koko muuten. Niiden alueella sijaitsevat yritykset tekevät kuitenkin töitä pääosin helsinkiläisille yrityksille. Yrittäjät kokevat, että heidän elämänlaatunsa on parempi heidän asuessaan vähän pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Lappi oli vielä vuoden 2007 tietojen mukaan taulukosta 1 poisjääneistä seuraavaksi tärkein graafisen muotoilun sijaintipaikka, mutta vuonna 2008 se jäi jälkeen monista muista nousevista maakunnista. Erityisesti liikevaihdon kasvu on ollut vähäistä Lapissa; sen sijaan työllisten määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi eli parhaiten koko maassa. Lapin sijoitus heijastaa eniten alueen yliopiston roolia.

Sivun alkuun

Myös sisustussuunnittelussa Varsinais-Suomi on kakkosena

Sisustussuunnittelussa Uudenmaan osuus oli hieman suurempi kuin graafisella alalla eli 59 prosenttia liikevaihdosta (Taulukko 2). Uudellamaalla myös kasvu oli vuonna 2008 keskimääräistä nopeampaa.

Taulukko 2. Sisustussuunnittelun kärkimaakunnat 2008

Kasvu 2007 - 08, lkm Kasvu 2007 - 08, %
  Toimipaikat
lkm		 Henkilöstö
kokoaikaiset		 Liikevaihto
milj. euroa		 Toimipaikat
lkm		 Henkilöstö
kokoaikaiset		 Henkilöstö
%-kasvu		 Liikevaihto
%-kasvu
Suomi 835 656 68 118 78 13 29
  Uusimaa 440 358 40,2 56 57 19 34
  Varsinais-Suomi 76 65 6 10 2 3 12
  Pirkanmaa 73 53 5 8 2 4 27
  Päijät-Häme 38 30 2,8 8 - 1 - 3 6
  Satakunta 11 13 2,1 - 1 2 18 50
  Itä-Uusimaa 31 24 1,8 4 4 20 25

Varsinais-Suomi on selvästi Suomen kakkosalue sisustuksessa, vaikka kasvu vuonna 2008 olikin aika vaatimatonta. Pirkanmaa jää tälläkin muotoilun alueella selvästi jälkeen. Myös Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa ovat yleistä kokoaan suurempia maakuntia. Päijät-Hämeessä tosin sisustussuunnittelijoiden henkilömäärä ja toimistojen lukumäärä vähenivät. Satakunnassa on alan liikevaihto kasvanut erittäin voimakkaasti. Pienemmistä maakunnista on mainittava Kymenlaakso, jossa sisustussuunnittelijoiden lukumäärä kolminkertaistui vuonna 2008.

Turussa sisustustoimistojen perustajat eivät pääosin ole sisustusarkkitehteja vaan ovat tulleet alalle muun koulutuksen kautta. Turun roolia kuvaa hyvin Leena Holtin sisustusarkkitehtitoimiston tilanne. Holtti muutti Helsingistä Turkuun vajaat neljä vuotta sitten mutta on säilyttänyt Helsingissä työhuoneen, jolla käy enää pari kertaa kuussa. Asiakkaista alkaa lähes kolmannes olla Turun seudulta, mutta pääosa on edelleen Helsingistä tai muualta Suomesta. Turusta käynti asiakkaiden luona ei ole ongelma, ja moottoritien valmistuminen on helpottanut asiaa entisestään.

Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervastin tilanne taas on kuvaava pohjoisessa Suomessa. Ervasti siirtyi Helsingistä Ouluun vuonna 1984, koska on kotoisin sieltä. Töitä on riittänyt 1990-luvun alun lamaa lukuun ottamatta. Tämänhetkinen lama ei ole vienyt töitä. Viisihenkisen yrityksen pääkohteet ovat esimerkiksi oppilaitosten saneerauksia. Noin kaksi kolmannesta töistä on Oulun seudulla, loput muualla Helsinkiä myöten. Itä-Suomeen on hankalinta asioida, muualle pääsee Oulusta hyvin.

Vaikka Oulussa ei ole omaa sisustusarkkitehtikoulutusta, osa Oulun yliopiston arkkitehtikoulutuksessa olevista suuntautuu sisustusasioihin. He tekevät sitten myös sisustussuunnittelua varsinaisen arkkitehtitoiminnan yhteydessä.

Sivun alkuun

Päijät-Häme iso tekijä teollisessa muotoilussa

Myös teollisessa ja taideteollisessa muotoilussa Uudenmaan rooli on dominoiva, joskin sen liikevaihto-osuus on hieman pienempi kuin muissa muotoilun lajeissa (Taulukko 3). Tämä johtuu ennen kaikkea turkulaisten ja lahtelaisten toimistojen isommasta roolista.

Taulukko 3. Teollisen muotoilun kärkimaakunnat 2008

Kasvu 2007 - 08, lkm Kasvu 2007 - 08, %
  Toimipaikat
lkm		 Henkilöstö
kokoaikaiset		 Liikevaihto
milj. euroa		 Toimipaikat
lkm		 Henkilöstö
kokoaikaiset		 Henkilöstö
%-kasvu		 Liikevaihto
%-kasvu
Yhteensä 308 476 48,8 4 18 4 3,9
  Uusimaa 174 278 28,8 - 10 16 6 13,1
  Varsinais-Suomi 20 69 6,8 0 5 8 6,9
  Päijät-Häme 23 33 4,4 1 - 4 - 11 - 8,9
  Pirkanmaa 17 29 2,3 0 - 1 - 3 3,1
  Pohjois-Savo 9 14 1,9 0 0 0 - 0,6
  Pohjanmaa 5 8 0,8 1 2 33 55,9

Turun seudun teollisella muotoilulla on historiallista roolia jo muinaisen Saloran televisiomuotoilun kautta. Päijät-Hämeen kolmostila taas on seurausta osin alueen tuotantorakenteesta ja koulutustarjonnasta. Esimerkiksi huonekalujen suunnittelijalle Lahti on hyvä paikka. Siellä on paljon pikku puusepänpajoja, joissa on halpaa tehdä prototyyppejä. Vuosi 2008 oli kuitenkin lahtelaisille teollisen muotoilun yrityksille vielä huonompi kuin sisustussuunnitteluyrityksille. Toiminta väheni noin kymmeneksen.

Lahdessa on omien huonekaluyritysten lisäksi myös muualla Suomessa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, sijaitsevien huonekalufirmojen alihankkijoita, joiden luona täytyy asioida. Lahtelaiset suunnittelijat tekevätkin yleensä töitä koko maahan eivätkä vain Lahden seudulle. Tapio Anttila oli Iskulla pitkään toimistokalusteiden suunnittelijana. Nyt hän työskentelee omassa yrityksessään pääosin huonekalujen suunnittelijana. Lahdessa käynti prototyypin tekijän luona kestää vain hetken, kun se Helsingissä vie koko päivän. Anttilan asiakkaat ovat nykyään koko Suomesta. Myös ulkomaille messuille on Lahdesta helppo päästä.

Sivun alkuun

Sijainti, koulutus ja tuotanto-rakenne Lahden seudun valtteja

Päijät-Häme nousee vuoden 2008 heikosta kehityksestä huolimatta kolmanneksi suurimmaksi maakunnaksi, kun kaikki muotoilutoiminnot lasketaan yhteen. Hyvä sijoitus johtuu ennen kaikkea alueen logistisesta sijainnista. Toiseksi tärkein syy ovat alueen oppilaitokset, kolmas alueen tuotantorakenne.

Päijät-Häme on muotoilun taloudessa oikeastaan osa pääkaupunkiseutua. Lahden ottaminen osaksi Helsingin seutua muotoilupääkaupunkihankkeessa oli aivan oikein. Asia on toki ollut aiemminkin tiedossa, mutta uutta tietoa on alueen tärkeä rooli kaikilla muotoilun aloilla.

Päijät-Häme on myös muotoiluintensiteettimittarilla kärkimaakunta. Muotoilupalveluintensiteetti lasketaan suhteellisena osuutena koko yritystoiminnasta tai kaikista liike-elämän asiantuntijapalveluista (liikevaihdosta, henkilöstöstä tai toimipaikoista).

Alueiden järjestys on sama kummassakin vertailussa. Päijät-Häme on intensiteetiltään ykkönen sekä teollisen muotoilun että sisustussuunnittelun osalta, vaikka sen etumatka hieman lyhenikin seuraaviin alueisiin nähden. Päijät-Hämeen ykköstila teollisessa muotoilussa liittyy alueen tuotantorakenteeseen. Siellähän on paljon muotoilua käyttäviä aloja kuten puu-, metalli- ja vaatetusteollisuutta.

Graafisissa palveluissa Päijät-Hämeen sijoitus oli vasta neljäs. Lähes kaikissa maakunnissa graafisen muotoilun intensiteettitaso kohosi vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna. Graafisen muotoilun suhteellinen merkitys siis kasvoi lähes kaikkialla.

Sisustussuunnittelu on muotoilun kolmesta lajista kaikkein tasaisimmin jakautunut alueittain intensiteettimittarilla laskettuna. Myös sisustussuunnittelun suhteellinen rooli palvelualojen sisällä kasvoi lähes kaikissa maakunnissa.

Teollisen muotoilun suhteellinen rooli liike-elämän asiantuntijapalveluissa laski yleisesti hieman vuonna 2008 Uuttamaata lukuun ottamatta.

 

Päivitetty 18.2.2010