Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään

  1. Elinajanodote terminä harhaanjohtava
  2. Elinajanodote ja odotettu elinikä
  3. Kuolleisuus alenee myös tulevaisuudessa?
  4. Kuolleisuuden alenemista aliarvioidaan
  5. Yli puolet elää yli keskimääräisen eliniän
  6. Mikä on kuusikymppisen jäljellä oleva elinikä?
  7. Viidennes naisista elää satavuotiaaksi
  8. Elinajanodote kertoo nykyhetkestä, ei tulevaisuudesta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Viidennes naisista elää satavuotiaaksi

Kuvio 3 näyttää osuuden, joka kustakin kohortista elää 100-vuotiaaksi, sekä vastaavan osuuden laskettuna syntymähetken kuolleisuuden perusteella. Syntymähetken kuolleisuuden perusteella vain noin prosentti vielä 2000-luvullakin syntyneistä voisi olettaa elävänsä 100-vuotiaaksi. Kohorttitarkastelussa, jossa oletetaan kuolleisuuden laskevan niin kuin se menneisyydessä on laskenut, kuva muuttuu rajusti.

Kuvio 3. 100-vuotiaaksi elävien osuus syntymävuoden kuolleisuuden ja kohortin ennustetun kuolleisuuden mukaan

Kuvioiden lähteet: Syntymähetken elinajanodotteet ja kohorttien kuolleisuusluvut vuoteen 2007 saakka: Human Mortality Database (2010); myöhemmät kohorttien kuolleisuusluvut: omat ennusteet.

Ennen vuotta 1900 syntyneistä hyvin harva eli 100-vuotiaaksi, mutta viime vuosisadalla syntyneillä tämä osuus on noussut nopeasti, ensin naisilla ja sitten miehillä. Vuosina 1945-1949 syntyneistä tytöistä 9 prosenttia ja pojista 4 prosenttia voi odottaa elävänsä 100-vuotiaaksi. Jos kuolleisuuden lasku jatkuu kuten ennenkin, vuoden 1975 jälkeen syntyneistä pojista yli kymmenes ja tytöistä yli viidennes elää 100-vuotiaaksi.

Miehet ja naiset elävät toistakymmentä vuotta pidempään kuin mitä syntymähetken elinajanodote antaa ymmärtää. Kuolleisuuden ja odotetun eliniän tarkastelu kohorttinäkökulmasta muuttaa siis dramaattisesti kuvaa siitä, kuinka pitkään me elämme. Kuoliniän mediaani on kuolleisuusjakauman vinoudesta johtuen mielekkäämpi elinajan pituuden mittari. Tämä tunnusluku antaa vielä kohortin odotettua keskimääräistä elinikää positiivisemman kuvan elinajasta.

Jos tulevaisuus on menneisyyden kaltainen eikä yllätä negatiivisesti, 1970-luvulla syntyneistä pojista yli puolet elää vähintään 85-vuotaaksi ja tytöistä yli puolet vähintään 90-vuotiaaksi. Kymmenes 1970-luvulla syntyneistä pojista ja viidennes tytöistä elää vähintään 100-vuotiaaksi, ja myöhemmistä kohorteista vielä useampi.

Elämän piteneminen on positiivinen asia. Pitkän eliniän varjona seuraa kuitenkin taloudellisia haasteita. Jos työelämästä poistumisessa ei tapahdu suuria muutoksia, monet viime vuosisadalla syntyneet tulevat saamaan eläkettä 40 vuotta. Ilmeinen taloudellinen rasite kasvaa vielä suuremmaksi, kun ottaa huomioon, että pitkää ikää kasaantuu suhteellisesti enemmän hyvätuloisille, joilla on myös parhaat eläkkeet.

1) Yli 100-vuotiaiden kuolleisuudesta on havaintoja niin vähän, että trendin estimointi on hankalaa. Siksi käytän ikäryhmälle 90-99 estimoitua trendiä myös yli 100-vuotiaiden kuolleisuuden ennustamiseen.

2) Muitakin malleja voisi käyttää. Esimerkiksi Christensen ja kumppanit (2009) perustavat ennusteensa elinajanodotteen ekstrapolointiin ja saavat tulokseksi, että useissa teollistuneissa maissa 2000-luvulla syntyneiden mediaanielinikä on yli 100 vuotta. Tässä valossa omat ennusteeni voi tulkita varovaisiksi.

3) Ilmiö on tutumpi tulojakaumista: Muutamat erittäin hyvätuloiset saattavat nostaa tulojen keskiarvon varsin korkealle, ja siksi tulojen mediaania pidetään usein parempana tunnuslukuna kuvaamaan keskituloja. Tulojen kohdalla puolet väestöstä siis ansaitsee merkittävästi vähemmän kuin mitä keskimääräiset tulot ovat.

Väestökehityksen tunnuslukuja:

  • Elinajanodote:Vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen väestö keskimäärin vielä eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan.
  • Syntymäkohortti: Tiettynä aikana (vuosi tai pitempi jakso) syntyneiden ryhmä.
  • Kuolleisuus: Kuolleiden osuus väestöstä tai väestönosasta.

Kirjallisuutta:

  • Aineistot: University of California, Berkeley (USA), ja Max Planck Institute for Demographic Research, Rostock, (Germany) (2010). Human Mortality Database. Internetissä osoitteessa www.mortality.org
  • Bengtsson, T., Keilman, N. (Eds) (2003). Perspectives on Mortality Forecasting I. Current Practice, Social Insurance Studies No. 1, Swedish National Social Insurance Board, Sundsvall.
  • Christensen K, Doblhammer G, Rau R, Vaupel JW. (2009). Ageing populations: the challenges ahead. Lancet. 2009 Oct 3;374(9696):1196-208.
  • Curtis JP, Selter JG, Wang Y, Rathore SS, Jovin IS, Jadbabaie F, Kosiborod M, Portnay EL, Sokol SI, Bader F, Krumholz HM. The obesity paradox: body mass index and outcomes in patients with heart failure. Arch Intern Med. 2005; 165: 55 61.
  • Goldstein JR, Wachter KW (2006) Relationships between period and cohort life expectancy: gaps and lags. Population Studies (2006) Nov;60(3):257-69.
  • Hallgren M, Högberg P, Andréasson S. (2009). Alcohol consumption among elderly European Union citizens: Health effects, consumption trends and related issues. Report presented at the EU Expert Conference on Alcohol and Health, 21 22 September 2009, Stockholm, Sweden. Swedish National Institute of Public Health. Internetissä osoitteessa http://www.fhi.se/PageFiles/7938/alcohol-consumption-among-elderly-european-union-citizens-2009.pdf
  • Hietaniemi M (2009). Taustatietoa elinaikakertoimesta. Eläketurvakeskuksen muistio 24.11.2009. http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=40904&Item=64338
  • Hu G, Tuomilehto J, Silventoinen K, Barengo NC, Peltonen M, Jousilahti P. (2005). The effects of physical activity and body mass index on cardiovascular, cancer and all-cause mortality among 47 212 middle-aged Finnish men and women. Int J Obes Relat Metab Disord 2005; 8: 894-902.
  • Mäkelä Pia (1998). Alcohol-related mortality by age and sex and its impact on life expectancy. Estimates based on the Finnish death register. The European Journal of Public Health 1998 8(1):43-51; doi:10.1093/eurpub/8.1.43
  • Oeppen, J., J. W. Vaupel. (2002). Broken limits to life expectancy. Science 296(5570): 1029 1031
  • Rapo M (2009). Väestöennusteet ovat aina aliarvioineet eliniän pitenemisen. Hyvinvointikatsaus 4/2009
  • Wang, H., & Preston, S.H. (2009). Forecasting United States mortality using cohort smoking histories. Proceedings of the National Academy of Sciences, 106, 393 398.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.2.2010