Entä jos olisi vain kaksi alv-prosenttia

  1. Kauppa- ja ravintolaruoka samalle viivalle
  2. Kaksi kantaa toisi työllisyyttä, säästöjä ja palveluja
  3. Riihitempunvaikutukset

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kaksi kantaa toisi työllisyyttä, säästöjä ja palveluja

Verot voidaan kerätä monella tavalla: välittömillä palkka- tai pääomaveroilla, arvonlisäveroilla tai erilaisilla hyödykeveroilla kuten alkoholi-, tupakka- tai bensiiniverolla. Suomessa eri tavaroilla ja palveluilla on tällä hetkellä neljä arvonlisäverokantaa. Terveys-, koulutus ja asumispalveluilla vero on nolla. Kirjallisuudella, joukkoliikenteellä, hotellipalveluilla, lääkkeillä ja esimerkiksi parturi- ja kampaamopalveluilla se on 8 prosenttia. Kaupparuualla vero on nyt 17 ja muilla tavaroilla ja palveluilla 22 prosenttia.

Kansainvälisesti katsoen ruokaa verotetaan meillä raskaasti. Esimerkiksi Englannissa ruuan arvonlisävero on pääsääntöisesti nolla, ja keskimäärin ruuan arvonlisävero pyörii EU-maissa seitsemän prosentin paikkeilla. Myös palveluiden verotus on yleisesti alhaisempaa.

Suomen ja koko Euroopan talous tulee jatkossa olemaan entistä riippuvaisempi palveluista. Jos palvelujen kysyntää halutaan lisätä, tulisi niiden verotusta myös keventää, vaikka EU:n komission mielestä alv-kantojen alentaminen ei ole paras keino edistää palvelujen tarjontaa kuluttajille.

Mitä tapahtuisi, jos meillä olisi käytössä vain kaksi arvonlisäprosenttia, 12 ja 25? Kauppa- ja ravintolaruuan ja kaikkien palveluiden arvonlisäveroa laskettaisiin 12 prosenttiin ja nyt 8 prosentin verokannan tavaroiden ja palveluiden veroa nostettaisiin 12 prosenttiin. Yleinen verokanta olisi 25 prosenttia.

Taulukossa esitetyn laskelman mukaan tämä vähentäisi valtion verotuloja 590 miljoonaa euroa eli vain hiukan enemmän kuin nyt ruuan alv:n alentaminen. Työllisyysvaikutus olisi positiivinen, ja palveluiden kysynnän lisäyksen myötä todellinen veromenetys olisi pienempi kuin 590 miljoonaa. Kuluttajahintaindeksi alenisi 0,7 prosenttiyksikköä, mikä toisi lisäsäästöjä valtiolle ja useille muillekin tahoille indeksikorotusten pienenemisen myötä.

Ikävä kyllä EU:n arvonlisäverolaki ei salli yleistä verokantaa alempaa veroa kaikille palveluille. Palveluiden alv:n alentamista voitaisiin laajentaa nykyisenkin lainsäädännön puitteissa muun muassa asuntorakentamisen-, asumisen- ja kodinhoitopalveluihin. Muidenkin palveluiden alv:n alentamisen osalta Suomi voisi olla aktiivinen, tukijoita varmaan löytyisi muistakin maista.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.9.2009