EU-kuluttajien luottamus hiipui jo ennen taantumaa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pertti Kangassalo työskentelee Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä ja vastaa kuluttajabarometrin toteutuksesta. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2009.

Kuluttajia kannattaa kuunnella talousennustajina. He osuvat yleensä oikeaan, mitä edistää mahdollisuus kuluttamalla vaikuttaa itse omien ennusteiden toteutumiseen. Kun vertaillaan talousluottamusta EU-maiden kesken, pitää ottaa huomioon maiden erityispiirteet. Pohjolassa uskotaan yleensä myönteiseen talouskehitykseen, Etelä-Euroopassa ei.
________________________

Suomalaiset kuluttajat ovat kansainvälisessä mitassa luottavaisimpia talouden suhteen. Tämä on ollut yleissääntö ainakin 1990-luvun lamavuosien jälkeen. Hyvä taloususko on oikeastaan yhteinen piirre kaikkien Pohjoismaiden kansalaisille. Varsinkin Etelä-Euroopassa ja Ranskassa taas ollaan vakituiseen pessimistejä. Kansalliset erityispiirteet ja vastaamistapojen erot siis sanelevat paljolti sen, millä tasolla kuluttajaluottamuksessa liikutaan - oli noususuhdanne tai taantuma. Esimerkiksi Kreikassa kuluttajien luottamusindikaattori on ollut kautta historian aina miinuksella, toisin sanoen valtaosa väestöstä on aina epäluuloinen talouskehityksen suhteen. Silti sielläkin esiintyy ajassa suuria vaihteluja luottamusindikaattorin saamissa arvoissa.

EU-kuluttajien luottamusta vuosina 1995-2009 esittävään kuvioon 1 on valittu Suomen tärkeimmät kauppakumppanimaat EU:ssa sekä edellä mainitusta syystä Kreikka. Kuviosta nähdään, että tarkasteltavana ajanjaksona Suomi ja Ruotsi ovat olleet talouskehityksen suhteen selvästi luottavaisempia maita kuin esimerkiksi suurista maista Britannia ja Saksa. Kuitenkin luottamuksessa vuosien aikana tapahtuneet muutokset ovat pääsääntöisesti olleet eri maissa samansuuntaisia. Kuviosta erottuvat vuoden 1996 minitaantuma, Aasian ja Venäjän talouskriisi vuonna 1998, vuosituhannen vaihteen ylenmääräinen optimismi, IT-kuplan puhkeaminen ja taantuma vuonna 2001, sen jälkeinen pitkä varovaisuuden aika, kesän 2007 auvoinen optimismi ja viimeisenä - mutta ei vähäisimpänä - vuoden 2007 lopulta hiljalleen kehittynyt USA:n ja maailmantalouden rahoituskriisi ja taantuma.

Kuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori 10/1995-1/2009*

* kausitasoitetut sarjat
 Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results

Kuluttajien luottamus lähti EU:ssa - kuten jo aiemmin USA:ssa - syöksyyn vuoden 2007 lopulta lähtien, hyvissä ajoin ennen kuin kukaan oli ehtinyt sanoa L- tai edes T-sanaa. Kesällä 2007, juuri ennen USA:n subprime-kriisistä kertovien uutisten leviämistä maailmalle, EU:n talousveturin Saksan kuluttajaluottamus ehti kiivetä historiallisen korkeaan +9 lukemaan. Myös Pohjoismaissa yllettiin tällöin lähes ennätyslukemiin kuluttajien luottamuksessa.

Koko EU:n keskimääräinen luottamusindikaattori lasketaan keskiarvona maiden indikaattoreista siten, että kunkin maan painona käytetään maan yksityisen kulutuksen arvoa. Näin EU:n väestö- ja talousmahdin Saksan kuluttajien taloususko tai sen puute vetää perässään koko EU:n kuluttajaluottamusta, kuten kuviosta 1 käy ilmi.

Heikoin luottamus kytee Unkarissa

Viimeisen vuoden aikana luottamus talouteen on romahtanut miinukselle kaikissa EU-maissa. EU:n keskimääräistä luottamusindikaattoria rahoituskriisi ja taantuma ovat heikentäneet noin 20 yksikköä. Tammikuussa indikaattori sai kaikkien aikojen alhaisimman arvon -31 (sama myös euroalueella).

Muutamassa maassa talous oli jo ennen tätä niin kuralla ja/tai kuluttajien luottamus valmiiksi mennyttä, että kovin paljon ei enää ollut tilaa lisäromahdukselle. Tällaisia maita ovat varsinkin eteläisen Euroopan maat Kreikka, Italia, Kypros ja Portugali. Sen sijaan esimerkiksi Saksassa, Espanjassa, Latviassa, Slovakiassa ja Britanniassa luottamusindikaattori on laskenut vuodessa yli 20 yksikköä, vaikka luottamus oli jo valmiiksi miinuksella. Ääriesimerkki on Liettua, jossa luottamusindikaattorin pudotus on ollut vuodessa yli 50 yksikköä tammikuun lukemaan -56. Tammikuussa koko EU:n heikoin kuluttajaluottamus, -64, mitattiin viime vuosien taloudellisen ja poliittisen kriisin runtelemassa Unkarissa - heikentymistä sielläkin lähes 20 yksikköä vuodessa.

Myös EU:n Pohjoismaissa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa rahoituskriisin ja taantuman vaikutus kuluttajien luottamukseen on ollut sillä tavalla selkeä, että mukavista plus-merkkisistä lukemista on nyt jäähdytty pikkupakkasen puolelle. Vastaavasti etumerkki on vaihtunut myös Luxemburgissa, Alankomaissa ja Itävallassa, mutta näissä maissa kuluttajien luottamus on nyt huomattavasti paksummassa jäässä.

Sivun alkuun

Poikkeamatarkastelun mukaan Puolassa vielä uskoa jäljellä

Eri maiden kansalaisten vastaustapojen välillä esiintyvien systemaattisten erojen vuoksi on absoluuttisten indikaattorilukujen sijasta monesti hyödyllisempää verrata kullekin maalle laskettuja indikaattorilukujen poikkeamia kyseisen maan pitkäaikaisesta indikaattorikeskiarvosta. Näin saadaan erilaiset maat vertailussa samalle viivalle tarkasteltavan kuukauden osalta. Tämä on myös ainoa keino saada kaikki 27 EU-maata mahtumaan vertailukelpoisesti samaan kuvioon (Kuvio 2).

Kuvio 2. Kuluttajien luottamusindikaattorin poikkeama maan keskiarvosta*

* laskettu kausitasoitetuista sarjoista; keskiarvo: 10/1995-; Irlannin tieto puuttuu
Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results, January 2009

Kuvio 2 vahvistaa, että suhdannekuva on tällä hetkellä keskimääräiseen suhteutettuna hyvin heikko kautta lähes koko EU:n. Ainoastaan Puolassa on jonkin verran "myönteistä" taloususkoa jäljellä. Muutenkin kärjessä on useita uusia EU-maita, joissa riittää yhä rippeitä EU-jäsenyyden tuomasta talousoptimismin hengestä. EU:n suurista maista myös Italia on mukana kärkiviisikossa ja lähellä kärkeä ovat myös pohjoiset naapurimme Ruotsi ja Tanska.

Häntäpäässä ovat tällä tarkastelulla jo pitkään siellä majailleet Unkari ja Espanja ja viime aikoina myös kansalaisten mellakointia käsittelevistä uutisista tutut Baltian maat Latvia ja Liettua. Euroalueella on aavistuksen parempi suhteellinen luottamus talouteen kuin EU:ssa yleensä.

Vaikka Suomen absoluuttinen kausitasoitettu indikaattorilukema -3 oli tammikuussa edelleen paras koko EU:ssa, on Suomi indikaattoripoikkeamalla mitaten tällä hetkellä Saksan kanssa jonkinlainen EU:n keskiarvo- tai mediaanimaa kuluttajien luottamuksessa. Vielä pari kuukautta sitten Suomi oli jopa valumassa talouspessimistisimpien kansakuntien joukkoon EU:ssa.

Artikkeli käynnistää kuluttajabarometrin tuloksiin pohjautuvien juttujen sarjan.

____________________

Sivun alkuun

USA:ssa kuluttajia haastateltiin jo 30-luvulla

Kuluttajien talousluottamusta selvitetään nykyisin jo lähes kaikissa maailmankolkissa. Luottamustutkimusten pioneerimaa on USA, jossa ensimmäiset tavallisten kansalaisten haastattelut tehtiin jo alan uranuurtajan professori Georg Katonan aikoihin 1930-luvun lopussa. USA:ssa yksityinen kulutus kattaa noin kaksi kolmasosaa maan bruttokansantuotteesta, joten kuluttajien luottamuksen selvittäminen on ollut siellä aina hyvin tärkeää.

USA:ssa kaikkein seuratuimpia luottamusmittauksia tekevät Conference Board ja Michiganin yliopisto, johon myös alan johtava tutkimusperinne on Katonan vuosista lähtien keskittynyt. Molempien laitosten tutkimukset ovat hyvin nopeita, toisin sanoen tulokset julkaistaan melkein välittömästi haastattelujen päätyttyä.

Yksi kiinnostava piirre USA:n luottamustutkimuksissa on se, että niiden tuloksia, lähinnä luottamusindeksin arvoa on jo vuosia ennustettu kuukausittain. Varsinainen lopullinen talousindikaattori on siten julkaistun luottamusindeksin poikkeama sen ennusteesta. Varsinkin, jos tämä poikkeama on suuri ja vielä huonompaan suuntaan, on iso talousuutinen valmis.

Nykyisistä EU-maista on eräissä kuluttajien luottamusta tutkittu jo 1950-luvulla, mutta yleisemmin ja organisoidummin 1980-luvulta lähtien. Myös EU:ssa on luottamusindikaattoreita ryhdytty ennustamaan, mutta täällä edellä mainituilla poikkeamilla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut yhtä paljon julkisuutta kuin Atlantin takana. USA:n esimerkin mukaan EU on viime vuosina myös nopeuttanut barometritulosten julkaisua siten, että tulosten ammattikäyttäjät ja tavalliset kansalaiset löytävät ne EU:n komission sivuilta nykyisin jo tutkimuskuukauden lopussa.

Suomessa tehty yli 20 vuotta

Tilastokeskus toteutti ensimmäisen barometritutkimuksensa marraskuussa 1987. Alkuvuosina kuluttajabarometria tehtiin kaksi ja myöhemmin neljä kertaa vuodessa, kunnes lokakuussa 1995 siirryttiin kuukausittaisiin haastatteluihin. Tällöin kuluttajabarometrista tuli samalla EU:n harmonisoima ja osin rahoittama tutkimus.

Kuluttajabarometrit ovat historiansa aikana osoittaneet käyttökelpoisuutensa maailmalla. Suomessa kuluttajat osaavat todistetusti arvioida ja jopa ennakoida talouskehitystä (ks. kuvio 3). Tässä on taustalla varsinkin se, että noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta on yksityistä kulutusta. Toisin sanoen kuluttajat tekevät reaalisten ja psykologisten tekijöiden sanelemalla kulutuskäyttäytymisellään maan talouskehitystä itse. Loput ennakointikyvystä tulee lehdissä ja muissa viestimissä jaettavasta talousinformaatiosta, omista taloutta koskevista havainnoista, koulussa opituista asioista jne.

Kuluttajien luottamusindikaattori ja BKT:n vuosimuutos vuosineljänneksittäin Suomessa 1987-2008

Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito

Päivitetty 16.2.2009