Toistuuko viime talven lämpöennätys?
- Suursäätila ja Pohjois-Atlantin värähtely
- Kuukausi- ja vuodenaikaisennusteita kehitetään
- Pitkän ajan ennusteiden käyttöarvo lisääntymässä
- Entäpä tuleva talvi 2008-2009?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kuukausi- ja vuodenaikaisennusteita kehitetään
Ilmatieteen laitoksella seurataan sekä lyhyen että pitkän aikavälin sääennustemallien osuvuutta. Viimeisten 20 vuoden aikana ennustemallit ovat kehittyneet huomattavasti ja sääennusteista saatava hyöty ja laadun paraneminen näkyvät etenkin ensimmäisten 10 vuorokauden ennusteissa. Pitkät, jopa puolen vuoden päähän ulottuvat sääennusteet ovat vielä testaus- ja kehittelyvaiheessa, vaikka näitäkin ennusteita on jo monissa maissa julkisesti saatavilla.
Kuukausi- ja vuodenaikaisennusteita tuotetaan fysiikan lakeihin pohjautuvilla ennustemalleilla, joissa kuvattuina ovat koko maapallon ilmakehä, topografia ja esimerkiksi merenpinnan lämpötila sekä lumi- ja jääpeitteen laajuus maapallolla. Malli tarvitsee mahdollisimman tarkat lähtötiedot ennustetta varten eli säähavaintoihin pohjautuvan analyysin. Ennusteita lasketaan eri maissa sijaitsevissa sääennustekeskuksissa. Suomessa käytetään eniten Euroopan sääkeskuksen (ECMWF, Reading) tuottamia ennusteita.
Pidemmälle ulottuvissa ennusteissa ei ole mahdollista ennustaa esimerkiksi jonkin tietyn päivän säätä yksityiskohtaisesti, vaan tietoa hyödynnetään eri ilmiöiden todennäköisyyksinä tai pidemmän aikajakson keskiarvoina. Jotta eri ilmiöiden todennäköisyyksien kirjo saataisiin mahdollisimman kattavasti ennustettua kussakin säätilanteessa, käytetään niin sanottua parviennustemenetelmää. Tällöin lasketaan useita rinnakkaisia ennusteita hieman toisistaan poikkeavin lähtötiedoin.
Esimerkiksi ECMWF:n kuukauden päähän ulottuvissa ennusteissa rinnakkaisajoja on noin 50. Ennusteen alkuhetken säätilan analyysiin tehdään pieniä muutoksia ja näin saadaan joukko enemmän tai vähemmän toisistaan poikkeavia ennusteita (ennusteparvi). Siitä saadaan todennäköisyysjakauma eri sääparametreille ja todennäköisyys esimerkiksi runsaalle sateelle viikon ajanjaksolla tietyssä pisteessä sekä ennusteparven keskiarvo sademäärälle, vaihteluväli ym.
Euroopan sääkeskuksen kuukauden päähän ulottuvissa ennusteissa tietoa tarkastellaan pääasiassa viikkokeskiarvoina (kalenteriviikot) ja vuodenaikaisennusteissa kolmen kuukauden mittaisen jakson keskiarvoina. Parviennusteen ennustusjaksolle tuottamaa jakaumaa verrataan mallin omaan klimatologian (ilmaston) jakaumaan, jolloin saadaan esimerkiksi ennustettu poikkeama lämpimään tai kylmään suuntaan sekä kuivaan tai sateiseen suuntaan (Ks. esimerkkeinä kuukausiennusteesta Kuvio 3 ja vuodenaikaisennusteesta Kuvio 4).
Kuvio 3. Euroopan sääkeskuksessa 30.11.2006 laskettu kuukausiennuste, jossa on esitetty Euroopan alueelle ennustettu keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta eri väreillä. Vasemmalta ylhäältä alkaen on nähtävissä joulukuun 2006 ensimmäiselle, toiselle, kolmannelle ja neljännelle viikolle kohdentuva ennuste.
Joulukuu 2006 oli hyvin lauha Suomessa ja ennustemalli saikin vahvan lämpimän signaalin koko kuukauden jaksolle etenkin Itä- ja Pohjois-Eurooppaan. Usein ennusteissa ei näy näin vahvoja signaaleja neljänteen ennustusviikkoon saakka.
Lähde: ECMWF
Kuvio 4. Euroopan sääkeskuksen marraskuussa 2007 laskema vuodenaikaisennuste Euroopan alueelle jaksolle joulukuu 2007 - helmikuu 2008. Kuvassa on ennustettu talven keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta.
Mallin ennustama lämpötilan poikkeama Suomen kohdalla oli oikeansuuntainen mutta arvoltaan liian pieni. Havaittu poikkeama ennätyslauhana talvena oli 4-6,5 astetta lämpimään suuntaan.
Lähde: ECMWF
Päivitetty 19.12.2008