Tuotantorakenteen muutos 1975-2006:
Muutoksen tuulet puhaltavat - rakenteet uhmaavat aikaa
- Kitka avuksi muutoksen kuvaamisessa
- Tuotantoon tarvitaan suota, kuokkaa ja Jussia
- Alueiden tuotantorakenteet muuttuvat omaan tahtiinsa
- Tuotantorakennetta tarkastellaan klustereittain
- Klustereiden osuudet yleensä 5-10 prosenttia
- Elintarvikeklusteri toiseksi suurimmasta pienimmäksi
- Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat
- Tieto ja viestintä -klusteri suurimmaksi
- Koko maan tuotantorakenne säilynyt vakaana
- Vaihtoehtoisia tapoja vertailla tuotantorakenteen eroja
- Seutukuntia verrataan poikkeamilla koko maan keskiarvosta
- Jämsän, Raahen ja Pohjois-Lapin seudut poikkeavat eniten
- Teollisuusvaltaisia seutuja muissa eniten poikkeavissa
- Turun ja Tampereen seudut lähellä koko maata
- Lohja poikkeus vähän poikkeavien joukossa
- Samankaltaisuus pysyy, poikkeavuus vaihtelee
- Keskittyminen ilmentänyt vahvuuksien hyödyntämistä
- Erikoistuminen ja yksipuolistuminen suurin uhka
- Mielessä riskianalyysit ja rakenteen kehittäminen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Keskittyminen ilmentänyt vahvuuksien hyödyntämistä
Tuotantorakenteen huomattava poikkeaminen koko maan keskimääräisestä on merkki seudun tuotannon keskittymisestä yhteen tai korkeintaan pariin kolmeen klusteriin. Tuotantotoiminnan voimakas keskittyminen voidaan nähdä alueellisten vahvuuksien täysimittaisena hyödyntämisenä ja tuotantotoiminnan erikoistumisena. Sen voidaan myös nähdä ilmentävän etuja, joita alueiden välinen vaihdanta (kauppa) talousteorioiden mukaisesti tuo.
Monet varhain teollistuneet seudut ovat pitkään tarjonneet asukkailleen työtä ja toimeentuloa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Enää ei tehtaan työpaikka siirry isältä pojalle.
Päivitetty 8.5.2008