Kiinan - ja muun Aasian - kasvukyky vahvistuu

  1. Kiinalaisilla maailman merkittävin valuuttavaranto
  2. Kiinasta maailmantalouden veturi?
  3. Jätti-investointeja säästövaroilla

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kiinasta maailmantalouden veturi?

Kysymys kuuluu, voiko Kiina tässä tilanteessa ryhtyä maailmantalouden veturiksi. Vastaus ei välttämättä ole kielteinen. Rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja dollarin heikkeneminen eivät nujerra Kiinan talouden kasvukykyä. Vienti Yhdysvaltoihin on toki ollut keskeinen tekijä Kiinan taloudelle. Yhdysvaltain talouskasvun hiipuminen heikentää tältä osin Kiinan vientinäkymiä. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että Kiinan valuutta yuan - toisin kuin euro - ei ole juurikaan vahvistunut suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Tämän vuoksi Kiinan ylivoimainen hintakilpailukyky säilyy edelleen, mikä osaltaan turvaa viennin kasvuedellytyksiä.

Kuten muissakin nopeasti kasvaneissa Aasian maissa myös Kiinassa vientiteollisuus on kansantalouden kasvustrategiassa avainasemassa. Vienti on kasvanut nopeasti ja Kiinasta on tullut maailmankaupan mahtitekijä. Vienti on suuruudeltaan noin puolet bruttokansantuotteesta. Kiinan kauppa on myös vientivoittoista ja maan vaihtotaseen ylijäämä on suuri. Pitkään jatkunut ulkomaankaupan ylijäämäisyys on kartuttanut Kiinan valuuttavarantoa, joka on sijoitettu suurelta osin Yhdysvaltain liittovaltion velkapapereihin. Kiinan keskuspankin tavoitteena on tukea näillä sijoituksillaan Yhdysvaltain dollaria ja samalla hillitä Kiinan yuanin revalvoitumista. Valuuttaliikkeiden säätelyn avulla tuetaan Kiinan viennin kilpailukykyä. Tilanne on jo pitkään hermostuttanut Yhdysvaltoja, joka on toistuvasti mutta huonolla menestyksellä vaatinut Kiinalta tuntuvaa revalvaatiota.

Vaikka Yhdysvallat onkin Kiinan tärkein kauppakumppani, ei Kiinan talouskasvun tarvitse enää olla suoraan riippuvainen Yhdysvaltain viennistä. Tähän on kaksi syytä: toinen on se, että Kiinan vienti suuntautuu nykyään kaikkialle maailmaan, ja toinen se, että Kiinan ulkomaankaupan ylijäämä on erittäin suuri. Kauppataseen ylijäämän turvin Kiina voi lisätä kotimaista kysyntäänsä siinäkin tapauksessa, että viennin kasvu hidastuisi. Sisäisten syiden takia Kiinalla on voimakas tarve ylläpitää nopeaa talouskasvua, ja talouden voimakkaan sääntelyn vuoksi Kiinan hallituksella on myös mahdollisuuksia ylläpitää kasvua.

Kiinalaisen kasvupolitiikan taustalla vaikuttaa ajattelutapa, jota voidaan kutsua aasialaiseksi kasvumalliksi - samanlaisia piirteitä on myös Singaporen, Japanin ja Korean talousihmeiden taustalla. Aasialaiselle kasvumallille on keskeistä valtion vahva asema taloudessa ja koko yhteiskunnan laaja sitoutuminen (tai sitouttaminen) kansallisiin kasvutavoitteisiin. Autoritaarinen poliittinen järjestelmä pitää huolen siitä, että kansallisia tavoitteita ei kyseenalaisteta.

Tällainen asetelma on mahdollistanut Kiinan nopean talouskasvun viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Talouden vapauttamisella on luotu voimakkaat kannustimet investoinneille ja vientiteollisuuden kasvulle. Toisaalta pankkijärjestelmän julkisella omistuksella ja pääomaliikkeiden säätelyllä on pidetty huoli siitä, että kasvun kannalta välttämättömiä pääomia on jatkuvasti ollut riittävästi tarjolla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.2.2008