Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjinä on kasvanut
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Suvi Kiema teki pro gradu -tutkielmansa Tilastokeskuksen yritysten suhdanteet -yksikössä, jossa hän aloittaa yliaktuaarina maaliskuussa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2008
Henkilöstömäärän kasvu on 2000-luvulla ollut nopeinta mikroyrityksissä ja hitainta suuryrityksissä, kertoo tuore tutkielma.
Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat Suomen talouselämän perustan. Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan maamme kaikista yrityksistä oli vuonna 2006 pieniä (alle 50 työntekijän) ja keskisuuria (50-249 työntekijän) yrityksiä 99,8 prosenttia. Pkyritykset työllistivät kaikkien yritysten henkilöstöstä 61,9 prosenttia ja muodostivat liikevaihdosta 48,9 prosenttia. Pienten ja suurten yritysten suhdannekehityksen eroja ja pienempien yritysten roolia työllistäjinä on kuitenkin tutkittu melko vähän. Talouspoliittisen päätöksenteon kannalta pk-sektorin analysointi on arvokasta, sillä kasvuyrittäjyyttä pidetään yhtenä tärkeimpänä ratkaisuna työttömyyteen.
Erikokoisten yritysten liikevaihdon suhdannekehitys alkoi eriytyä 2000-luvulla, mikä näkyi erityisesti teollisuuden ja palveluiden toimialoilla. Palvelualojen pk-yritykset kasvattivat vuosina 2001-2006 liikevaihtoaan keskimäärin 8,3 prosenttia, kun suurten yritysten vastaava kasvu oli 3,5 prosenttia.
Pk-yritysten henkilöstömäärän kehitys on sen sijaan ollut kaikilla päätoimialoilla koko tarkastelujakson ajan nopeampaa kuin suurissa yrityksissä. Oheisessa kuviossa on esitetty henkilöstömäärän trendisarjan kehitys kaikilla toimialoilla (mukaan lukien julkisyhteisöt) eri kokoluokissa vuosina 1997-2006. Kuviosta havaitaan, että pienemmät yritykset ovat kasvaneet nopeammin kuin suuremmat.
Henkilöstömäärän kehitys eri kokoisissa yrityksissä vuosina 1997-2006
Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Mikroyrityksillä (alle 10 työntekijän) kasvu on ollut nopeinta ja suurilla yrityksillä hitainta. Kaikkien yritysten henkilöstömäärä on kasvanut indeksilaskennalla saatujen vuosimuutosten perusteella keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa.
Työvoimaosuuksien perusteella voidaan päätellä, miten henkilöstömäärän kasvu on jakautunut erikokoisten yritysten kesken. Henkilöstömääräindikaattorilla laskettujen kaikkien toimialojen työvoimaosuuksien mukaan mikroyritykset, pienet yritykset ja keskisuuret yritykset ovat kaikki kasvattaneet työvoimaosuuttaan vuodesta 1997 vuoteen 2005. Eniten työvoimaosuuttaan ovat kasvattaneet pienet yritykset (10-49 työntekijän), joiden osuus kaikkien toimialojen henkilöstöstä on noussut noin 2,9 prosenttiyksikköä.
Sen sijaan suurten yritysten työvoimaosuus on laskenut samana aikana noin 3,5 prosenttiyksikköä. Työvoimaosuuksien mukaan työllisyyden lisäys näyttäisi siis kohdistuvan juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Pienissä vilkkaimmat virrat
Työllisyyden kehityksen ja työvoimaosuuksien lisäksi on hyödyllistä tarkastella myös kokoluokittaisia bruttomuutoksia, koska niiden avulla saadaan lisätietoa muun muassa erikokoisten yritysten roolista työpaikkojen luojina.
Yritystasoisten työpaikkavirtalaskelmien mukaan bruttosyntymis- ja häviämisasteet ovat pienemmillä yrityksillä selvästi korkeampia kuin suurilla yrityksillä. Lisäksi yrityskannan vaihtelut vaikuttavat merkittävästi vain mikroyritysten työpaikkavirtoihin.
Työpaikkojen määrän nettomuutokset ovat sitä suurempia, mitä pienemmästä kokoluokasta on kyse. Verrattaessa kokoluokittaisia työpaikkavirtojen osuuksia työvoimaosuuksiin havaitaan, että pienten yritysten vaikutus työpaikkavirtoihin on huomattavasti suurempi kuin mitä niiden työvoimaosuus edellyttäisi.
Toimialoittain tarkastellen rakennusalalla työpaikat ovat keskimäärin lisääntyneet eniten. Myös työpaikkojen vaihtuvuus on toimialalla suurinta.
Myös palveluiden ja kaupan yritykset ovat kasvattaneet henkilöstömääräänsä vuosina 1998-2006.
Teollisuudessa työpaikkojen määrä on sen sijaan pysynyt keskimäärin samalla tasolla tarkastelujakson aikana. Teollisuuden ominaispiirteenä onkin suuryritysvaltaisuus ja mikroyritysten vähäinen osuus. Näin ollen myös toimialoittainen tarkastelu osoittaa, että työllisyyden kasvu on kohdistunut toimialoihin, joissa pk-yritysten työvoimaosuus on suuri.
Pk-sektorille erityishuomiota
Pro gradu- tutkielmassani tarkastelin yritysten kasvua tarkemmin tutkimalla, pitääkö ns. Gibratin laki, jonka mukaan yrityksen kasvu on riippumaton sen koosta, paikkaansa Suomen yritysten kohdalla. Kokojakaumatarkastelun tulokseksi tuli, ettei laki ei päde, kun tarkastelun kohteena ovat Suomen kaikkien toimialojen yritykset.
Yrityksen koon ja kasvun riippuvuutta tutkittiin myös regressioanalyysin avulla. Kun yrityksiä tarkasteltiin toimialoittain, havaittiin, että kaikilla toimialoilla pienet yritykset kasvoivat nopeammin kuin suuret yritykset. Regressioanalyysi tehtiin erikseen myös palveluiden, kaupan ja teollisuuden toimialojen pk-yrityksille. Lisäksi rakentamisen toimialalla yrityksen koon ja kasvun yhteyttä tarkasteltiin mikroyritysten, pienyritysten, keskisuurten yritysten ja suurten yritysten kokoluokissa. Gibratin laki osoittautui virheelliseksi kaikilla mainituilla toimialoilla ja kaikissa kokoluokissa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että pk-yritysten rooli Suomen työllisyyskehityksessä ja uusien työpaikkojen luojina on merkittävä. On kuitenkin otettava huomioon, että laskelmat ovat erittäin herkkiä käytettävälle aineistolle, laskentatavoille ja esimerkiksi aloitusten ja lopetusten määrittelyille. Kokonaisvaltaisen kuvan saavuttamiseksi pk-sektoria pitäisi analysoida myös kansantalouden muilla tärkeillä alueilla. Lisäksi pienten yritysten mahdollinen erilainen kehitys olisi hyvä ottaa huomioon myös suhdannetilastoinnissa.
Lähteet:
Kiema Suvi (2007): Pro gradu- tutkielma. Pienten ja keskisuurten
yritysten työllistävyys Suomessa.
Tutkielmassa selvitettiin pienten ja keskisuurten yritysten työllistävyyttä toimialoittaisten suhdannesarjojen, työpaikkavirtalaskelmien ja yrityksen kasvun tutkimuksen avulla. Tutkimuksen tilastolähteinä olivat Verohallinnon maksuvalvonta-aineisto, Tilastokeskuksen oma suuryritystiedustelu ja yritys- ja toimipaikkarekisteri sekä julkisyhteisöjen rekisteri. Käytetty aineisto oli erittäin kattava, sillä se sisältää myös kaikkein pienimmät yritykset. Kirjoittaja kiittää Juha Honkkilaa, Satu Nurmea ja kaikkia Yritysten suhdanteet -yksikössä työskenteleviä hyvistä kommenteista ja avusta työn aikana.
Päivitetty 14.2.2008