Rakentamisen toimialakatsaus III/2007

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969 ja Kaj Isaksson (09) 1734 3633, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto: Rakennustuotannon kehittyminen näyttää kaksijakoiselta

Rakentamisen suhdannehuippu on tältä erää sivuutettu. Asuntorakentaminen näyttää julkaistujen tilastolukujen valossa heikkenevältä. Toisaalta viime päivien sanomalehdissä on nostettu esiin esisopimus pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välillä asuntotuotantotason nostamisesta 13 000 asuntoon vuodessa. Nähtäväksi jää muuttuuko sopimus ja millä viiveellä asuntotuotannoksi.

Rakentajien suhdanneodotukset heikkenivät ja asuntolupien määrä sekä asuntoaloitukset vähenivät selvästi kolmannella vuosineljänneksellä. Suhdanneodotusten heikentävät mm. rakennusten rahoitusmarkkinoiden epävarmuudet, uusien myymättömien asuntojen lukumäärän kasvu sekä asuntojen hinnannousun hidastuminen. Myös uutiset muun Euroopan asuntomarkkinoiden jäähtymisestä heikentänevät odotuksia. Toisaalta muu kuin asuinrakentaminen tuntuu oleva edelleen hyvin vahvassa vedossa, ja liike- ja toimistorakentamisen osalta suhdanne näyttää erittäin hyvältä. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää varsin hyvin. Rakentamisen määrä kasvoi Suomessa kolmannella neljänneksellä (+ 10%) edelleen nopeammin kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa keskimäärin (+2,6).

Rakentamisen kustannusindeksien nousu on taittunut, mutta oli edelleen selvästi nopeampaa kuin 2000-luvulla keskimäärin. Rakentamisen määrän kasvu ja kustannusnousu näkyvät yritysten liikevaihdon vahvana kasvuna, mihin erityisesti pienet yritykset ovat vaikuttaneet.

Rakennusalan työttömyys on vähentynyt edelleen ja työllisten määrä kasvanut. Avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt kuten myös vaikeasti täytettävien avoimien työpaikkojen määrä. Pitkään liikevaihdon kanssa samaan tahtiin kasvanut palkkasumman kasvu on jäänyt liikevaihdon kasvuvauhdista jälkeen.

Sivun alkuun

Asuinrakentamisen aloitukset hyytyivät

Kansantalouden neljännestilinpidon mukaan rakennusinvestoinnit kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä edelleen vahvasti. Kasvu hidastui hieman edellisestä neljänneksestä, ollen 15,6 prosenttia vuoden takaisesta. Investointien kasvuvauhti on noin 10 prosenttiyksikköä suurempaa kuin vuoden 2006 loppupuolella. Heinä-syyskuussa investoinnit talonrakennuksiin kasvoivat reilut 17 prosenttia ja maarakennusinvestoinnit lähes 9 prosenttia. Investoinnit asuinrakennuksiin kasvoivat reilun 7 prosenttia. Asuinrakennusinvestointien huippukasvu osui vuoden 2006 ensimmäiselle neljännekselle. Sen sijaan investoinnit muihin talonrakennuksiin kasvoivat vahvasti 31 prosenttia.

Kuvio 1. Investoinnit rakentamiseen

Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä asuinrakennusten aloituskuutioiden määrä jatkoi vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä alkanutta laskuaan. Asuinrakennusten aloitusten 10 prosentin vähenemistä kompensoi muiden rakennusten aloitusten kasvu, noin 11 prosentin kasvu. Kaikkiaan rakennustöitä aloitettiin reilun 13 miljoonan kuutiometrin verran, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006 vastaavana aikana. Kolmannella neljänneksellä aloitusten kasvu suorastaan hyytyi kun alkuvuoden 20 prosentin kasvusta hidastuttiin 4 prosentin kasvuun. Myös muiden rakennusten aloitusten kasvu on hidastunut voimakkaasti alkuvuodesta. Teollisuus- ja varasto- sekä toimisto- ja liikerakennusten määrä kasvoi vahvasti. Asuinrakennusten osuus kaikista aloitetuista kuutioista oli reilu kolmannes, näistä runsas 60 prosenttia oli pientaloissa. Vuoden kolmannella neljänneksellä vapaa-ajan asuntojen aloitukset kasvoivat prosentin.

Tammi-syyskuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 39 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastavana aikana. Erityisesti aloitettujen teollisuus- ja varastorakennusten sekä toimisto- ja liikerakennusten kuutiomäärät kasvoivat vuodentakaisesta. Asuntoaloitusten kuutiomäärä supistui 11 prosenttia.

Tammi-syyskuussa aloitettiin lähes 25 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kolmannella neljänneksellä aloitettujen asuntojen määrä väheni 9 prosenttia.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi mukaan asuinrakentamisen volyymi kääntyi laskuun vuoden kolmannella neljänneksellä, laskua kertyi 3,5 prosenttia. Muiden kuin asuinrakennusten volyymi kasvoi vahvasti, lähes 30 prosenttia, edellisestä vuodesta. Lokakuussa asuinrakentamisen volyymi supistui hieman enemmän, 4 prosenttia, vuodentakaiseen verrattuna. Muiden rakennusten volyymi oli edelleen vahvassa kasvussa.

Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto kasvaa voimakkaasti

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi 15 prosenttia heinä-syyskuussa edellisvuodesta. Yrityksistä 56 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan, näistä 46 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. 2000 -luvulla enimmillään voimakkaasti kasvavia yrityksiä on ollut puolet yrityksistä. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa syntyi henkilöstömäärältään pienten alle 5 hengen yritysten toiminnan tuloksena. Tammi-syyskuussa 2007 rakentamisen liikevaihdon kasvu oli yli 17 prosenttia.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli heinä-syyskuussa lähes 16 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Talonrakentamisen toimialan kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset. Edellisvuonna talonrakennusyritysten saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 9 prosenttia.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto oli heinä-syyskuussa reilut 13 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvuun vaikuttivat pienet yritykset, mutta niiden kasvuvaikutus oli selvästi heikompi kuin talonrakentamisessa. Edellisvuonna saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 10 prosenttia.

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten nousu kiivasta

Rakennuskustannukset nousivat heinä-syyskuussa hieman aiempaa nopeammin, 5,9 prosenttia. Loka-marraskuussa kustannusnousu on ollut kymmenyksen nopeampaa Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Tammikuusta syyskuuhun kokonaisindeksi on noussut 3,8 prosenttia, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona.

Rakentamisen kustannuksia on kasvattanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen hintojen noususta ja vahvan talouskasvun siivittämästä rakentamisen kasvusta. Erityisesti puutavara, betoniteräs ja -elementit sekä rahoitus ovat kallistuneet vuoden takaisesta. Tarvikepanosten hinnan nousu hidastui väliaikaisesti heinäkuu 2005 huhtikuu 2006 välillä, jonka jälkeen panosten hinnat ovat jälleen olleet kiihtyvässä nousussa. Vuoden aikana eniten kallistuneet tarvikeryhmät ovat olleet rakennustekniset tarvikkeet noin 9,5 prosenttia ja LVI-tarvikkeet lähes 6 prosenttia.

Maa- ja vesirakentamisen kustannusnousu oli 4,8 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen työlajeista eniten kallistuivat sillanrakennustyöt, reilut 9 prosenttia ja vesihuoltotyöt lähes 6 prosenttia.

Kuluttajahintojen nousu on jatkunut edelleen vuoden 2007 mittaan. Kolmannella neljänneksellä kuluttajahinnat nousivat 2,5 prosentin tahdilla. Vuoden 2005 alusta kuluttajahinnat ovat alkaneet nousta kiihtyvällä vauhdilla. Rakentamisen kustannukset niin talonrakentamisessa kuin maa- ja vesirakentamisessa ovat nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso.

Kuvio 4. Kustannusindeksit

Sivun alkuun

Rakentamisen työttömien määrä vähenee edelleen nopeasti

Rakennusyritysten vuoden 2007 kolmannella vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli lähes 10 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän ja ansiotason kasvu. Vuoden kolmannella neljänneksellä ansiotaso nousi reilut 3 prosenttia ja työllisten määrä kasvoi 11 prosenttia.

Rakentamisen toimialan avoimien työpaikkojen määrä laski noin viidenneksellä. Rakentamisen toimialan työttömien määrä väheni lähes 15 prosenttia. Rakennusalan työttömien määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Erityisen nopeaa työttömyyden väheneminen on ollut vuosina 2006 ja 2007. Vaikeasti täytettävien avoimien työpaikkojen määrä on kääntynyt laskuun.

Rakennusalan työllisten määrän arviointi vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Kuvio 5. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi kolmannella neljänneksellä reilut 10 prosenttia. Talonrakentamisen palkkasumman kasvu lähes pysähtyi vuoden 2002 aikana oltuaan vuosina 2000 ja 2001 yli 10 prosenttia. Vuonna 2003 tapahtui käänne kasvuun ja kasvu on jatkunut joitain pieniä notkahduksia lukuun ottamatta siitä lähtien. Viime vuoden alun palkkasuma kasvoi kaksinumeroisilla luvuilla. Nyt kasvu on hieman hidastunut, noin 8 prosenttiin.

Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 8 prosenttia Vielä alkuvuonna maa- ja vesirakentamisen palkkasumma kasvoi kaksinumeroisilla luvuilla. Loppuvuoden kasvu on ollut hieman hitaampaa. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumma on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset hiipuivat

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku painui alkuvuoden positiivisten lukujen jälkeen pakkaselle. Saldoluku oli -16 kolmannella neljänneksellä. Edellisen neljänneksen aikana tehdyn barometrin saldoluku oli +10. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Pitkän ajan keskiarvo saldoluvulla on 5.

Kolmannen neljänneksen saldoluvun käänne negatiiviseksi oli suhteellisen voimakas. Saldoluvun trendin kehitys osoittaa kuitenkin positiiviseen suuntaan. Sen sijaan tilauskannan tasoa barometriin vastanneet ovat pitäneet hyvänä tai ehkä jopa vahvana suhteessa siihen, mitä vastaajat pitävät normaalina.

Kuvio 6. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä laski vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä hieman, 2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Erityisesti asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrä laski. Muilta osin rakennuslupien määrä kasvoi hieman.

Vuoden alusta rakennuslupien määrä on kasvanut 4 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rakennusluvan sai runsaat 28 000 uutta asuntoa, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin tammi-syyskuussa vuosi sitten. Rakentaminen kehittynee lähiaikoina kaksijakoisesti. Asuinrakentamisen suhdannehuippu lienee ohi. Laina-aikojen pidentymisen tarjoama jousto kuukausittaisiin lainaeriin on käytetty ja huippumatalat korot ovat toistaiseksi historiaa. Muiden rakennushankkeiden osalta aloitettua rakentamista ja myönnettyjä lupia on reippaanlaisesti, lokakuussakin rakennusluvat olivat vahvassa kasvussa.

Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti

Korjausrakentaminen on kasvanut melko tasaisesti 1970-luvulta alkaen. Ainoastaan 1990-luvun puolivälin laman aikoihin, vuosina 1994-1997, korjausrakentamisen arvo oli suurempi kuin uudisrakentamisen. Laman väistyttyä uudisrakentaminen elpyi ja sen arvo nousi jälleen korjausrakentamisen yläpuolelle (kuvio 8). Rakentamisen painopiste on kuitenkin siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen. Rakennuskannastamme lähes puolet on rakennettu 1960-1980-luvuilla. Suuret korjaukset ns. peruskorjaukset tehdään yleensä 40-50 vuoden välein. Vuoden 2006 vuosittaisista asuntoyhteisöjen korjauskuluista lähes kaksi kolmasosa kohdistuikin juuri 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneisiin asuntoyhteisöihin. Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä syntyneet 1960- ja 1970-lukujen kerrostalolähiöt ovat juuri nyt suurten korjauksien alla tai tulossa siihen ikään.

Kuvio 8. Talonrakentamisen tuotos 1975 - 2006

Korjausrakentamisen arvo on noussut vuoden 2000 arvosta (5,5 mrd.) noin 30 prosenttia eli keskimäärin vuosikasvu on ollut noin 5 prosenttia. Talonrakennusten korjausrakentamiseen käytetty rahamäärä vuonna 2006 oli noin 7,2 miljardia euroa, mikä oli 42 prosenttia koko talonrakentamisen arvosta. Asuinrakennusten korjausten osuus puolestaan oli yli puolet tästä rahamäärästä. Muiden kuin asuinrakennusten, kuten teollisuus-, liike-, toimisto-, hoitoalan- ja liikenteenrakennusten korjausten arvo oli noin 3 miljardia euroa.

Kotitalouksien suorittamien, omakotitalojen ja omien osakehuoneistojen korjaukset muodostivat noin kolmanneksen koko talonrakentamisen korjauksista. Asuntoyhteisöjä korjattiin noin 1,2 miljardilla eurolla (kuvio 9).

Kuvio 9. Talonrakentamisen korjaukset 2006

Suomen noin miljoonasta omakotitaloudesta noin 325 000:ssa tehdään vuosittain korjauksia. Vuonna 2006 Peruskorjauksia oli joka kuudennella ja kevyempiä korjauksia joka kolmannella kotitaloudella. Kotitalouksien keskimääräinen peruskorjaus maksoi 8700 euroa. Suurimmat korjausten kohteet olivat sisätila- ja huonetilatöitä, esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneen täysuusinta sekä lvi-järjestelmiin liittyvät korjaustyöt. Näihin kohteisiin sisältyy myös vesivahinko- ja kosteusvauriokorjaukset.

Vuonna 2001 käyttöön otettu kotitalousvähennys on myös aktivoinut pienkorjauksia. Vuonna 2006 kotitalousvähennystä käytti 8 prosenttia kotitalouksista ja suurin osa siitä kohdistui juuri asuntojenkorjauksiin.

Suomen noin puolen miljoonan vapaa-ajanasunnon kantaa korjattiin vuonna 2006 noin 330 miljoonalla eurolla, mikä tekee keskimääräiseksi remonttihinnaksi noin 700 euroa. Korjaukset ovat yleensä pienimuotoisia remontteja, mutta ns. kakkosasuntojen yleistyminen lisää myös peruskorjausluonteisia korjauksia.

Korjausrakentamisen kasvu varsinkin asunto-osakeyhtiöissä on viime aikoina ollut voimakasta. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset muodostivat vuonna 2006 noin kolme neljäsosaa koko asuntoyhteisöjen korjauksista eli kaikkiaan noin 889 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 16,4 prosenttia. Korjaustarpeen on arvioitu (korjausrakentamisen strategia, ympäristöministeriö 2007) edelleen kasvavan voimakkaasti varsinkin asuinkerrostaloissa.

Noin 40 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. LVI - järjestelmien korjauskustannusten osuus oli 24 prosenttia. Rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 10 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista.

Keskimääräiset vuosikorjauskulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa olivat vuonna 2006 noin 15600 euroa ja rivi- ja ketjutaloissa 8800 euroa, vastaavasti peruskorjausten keskimääräiset kulut niissä kerrostaloissa, jotka ilmoittivat tehneensä peruskorjauksia olivat 66100 euroa ja rivitaloissa 37 200 euroa. Erityisesti kerrostaloasuntoyhtiöissä rakennuksen julkisivun peruskorjauskulut muodostavat yleensä suurimman korjausmenon. Esimerkiksi vuoden 1970-luvulla valmistuneiden kerrostalojen julkisivujen keskimääräiset peruskorjauskulut ylittivät 140 000 euroa. Suuret peruskorjaukset, esimerkiksi putkiremontit tehdään usein monia eri korjauskohteita yhdistämällä ns. linjasaneerauksena, jolloin kokonaiskorjauskustannukset saattavat helposti nousta kymmenkertaisiksi.

Aravavuokratalojen korjaaminen on lievässä kasvussa (4,5 prosenttia). Ilmeisesti vuokrataloissa korjaustoiminta on pitkäjännitteisemmin hoidettua kuin asunto-osakeyhtiöissä. Vuonna 2006 aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 320 miljoonalla eurolla. Vuosikorjaukset nousivat edellisvuoden 170 miljoonasta eurosta noin 190 miljoonaan euroon. Perusparannukset sen sijaan pienenivät hieman, mutta eivät merkittävästi, ollen noin 140 miljoonaa euroa.

Seuraava vuoden 2007 viimeistä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2008

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Investoinnit rakentamiseen
Kuvio 2. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 4. Tilastokeskus: Kustannusindeksit
Kuvio 5. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Kuvio 6. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset, Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat
Kuvio 8. Talonrakentamisen tuotos 1975 - 2006
Kuvio 9. Talonrakentamisen korjaukset 2006


Päivitetty 14.1.2008