Lomaketestaus parantaa kansainvälisten tutkimusten vertailtavuutta

  1. Tiedonkeruulomakkeiden harmonisointi
  2. Harmonisoinnin vaikeuden esimerkkinä terveyskysymykset
  3. Ongelmat erilaisia ja samanlaisia
  4. Input- ja output-harmonisointi tuottavat erilaiset mittarit
  5. Minkälaista vertailevan testauksen tulisi olla?
  6. Myös haastattelutyön laatu on tärkeä
  7. Vertailun parantamiseksi on keinoja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Input- ja output-harmonisointi tuottavat erilaiset mittarit

Terveyssurveyn suunnitteluvaiheessa oli kuitenkin meneillään jo Eurooppalainen tulo- ja elinolotutkimus (EU-SILC), jossa oli myös tarkoitus selvittää Miniterveysmoduulin tiedot. EU-SILC-tutkimuksen kysymysten suunnittelu perustui kuitenkin output-harmonisointiin, jolloin vain tavoitemuuttujat on määritelty ja tilastotutkijat muotoilevat itse kysymykset niiden pohjalta. Vaikka terveyskysymysten mittauksen tavoitteet näissä molemmissa lomaketutkimuksissa olivat samoja, laadittujen kysymysten sanamuodot vaihtelivat eri maissa (Davidsson 2007, 88). Eurooppalaisen terveyssurveyn suunnitteluryhmään kuuluneen Davidssonin mukaan joissakin maissa EU-SILC-tutkimuksen sanamuodot olivat identtiset terveyssurveyn kanssa, toisissa ne erosivat vähän ja joissakin taas huomattavasti terveyssurveyn input-harmonisoiduista kysymyksistä.

Arvioin Eurostatin pyynnöstä kolmen edellä mainitun suomenkielisen Miniterveysmoduulin vertailtavuutta EU-SILC-lomakkeen kysymysten kanssa (Ahola 2006). Vertasin EU-SILC-lomakkeen kysymyksiä EHSM-hankkeessa toteutettuun niin sanottuun pilot-tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin pienoiskoossa otokselle, joka koostui 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Esittelen tässä esimerkkinä moduulin ensimmäisen kysymyksen vertailun. Kysymyksen mittaama koettu terveys on yleisimmin käytetty indikaattori terveyserojen kansainvälisessä tilastoinnissa.

Vaikka pilot-testauksen otos oli pieni, vertailu antaa viitteitä siitä, kuinka näennäisesti pienet erot surveykysymysten sanamuodoissa voivat tuottaa suuret erot vastausjakaumiin ja sitä kautta väestön terveystason osoittimiin (taulukko 2). EHSM:n käsitekorteissa korostettiin, että halutaan tietää terveydestä yleensä eikä nykyisestä terveydentilasta. Suomenkielisessä EU-SILC-lomakkeessa kysyttiin nykyistä terveydentilaa. Eniten vastausjakauman eroihin vaikuttivat oletettavasti kuitenkin vastausvaihtoehtojen erot. Vaikka mukana on samansisältöisiä vaihtoehtoja, vastaaja ei reagoi yksittäisen vaihtoehdon sanamuotoon, vaan koko vastausskaalaan. Esimerkiksi keskinkertaiseksi määritteli terveytensä EHSM-pilotin haastattelussa 36 prosenttia ja EU-SILC-haastattelussa 24 prosenttia vastanneista. Vastaaja ottaa vastatessaan huomioon kysyjän tarkoitukset, joiden päättelyyn hän käyttää koko vastausskaalaa (vrt. Schwarz 1999). Sittemmin myös suomenkielisen EU-SILC-terveyskysymysten muotoilut on muutettu vastaamaan tulevan eurooppalaisen terveyssurveyn muotoiluja.

Taulukko 2. Vastausjakaumat (30 vuotta täyttäneiden) itsearvioitua terveydentilaa mittaavaan kysymykseen EU-SILC- ja EHSM pilot -tiedonkeruissa vuonna 2005.

EU-SILC
(n = 8 944)
% EHSM
(n = 161)
%
Onko yleinen terveydentilanne
nykyisin mielestänne:
Yleisesti ottaen millainen terveytenne on?
Onko se:
Hyvä 36,2 Erittäin hyvä 14,3
Melko hyvä 25,2 Hyvä 42,9
Keskinkertainen 23,9 Keskinkertainen 36,0
Melko huono 8,3 Huono 6,2
Huono 3,3 Erittäin huono 0
Tieto puuttuu 3,1 Ei osaa sanoa 0,6
Yhteensä 100,0 Yhteensä 100,0
Vertailtujen aineistojen keruumenetelmät vastasivat hyvin toisiaan. Molemmat tietojenkeruut tehtiin puhelinhaastatteluina. Molemmat haastattelut tehtiin vuoden 2005 alku- tai keskivaiheilla.

Lähde: Ahola 2006

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 18.12.2007