Suomalainen teollisuustyö on kallista mutta tuottavaa

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittajat: Seppo Kouvonen ja Pentti Jonninen työskentelevät Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikössä. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 13/2007

Maailmantalouden kustannuserot huikaisevat

  • Työvoimakustannukset ovat Suomessa nousseet nopeasti.
  • Teollisuustyön tuottavuus on kuitenkin noussut vielä nopeammin.
  • Tuottavuuden noususta tulleen hyödyn on syönyt vaihtosuhteen heikkeneminen.

Tässä viisi kuviota, jotka muodostavat ne globaalit lähtökohdat, joista Suomessa käydään palkkaneuvotteluihin.

Teollisuudessa tehty työtunti maksoi vuonna 2004 Suomessa keskimäärin noin 27 euroa, kolme prosenttia enemmän kuin euroalueella keskimäärin ja 24 prosenttia enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Suomea kalliimman työvoiman euromaita olivat Benelux-maat, Saksa ja Ranska. Suomea kalliimman työvoiman maihin lukeutuivat myös muut Pohjoismaat, lukuun ottamatta Islantia.

Euron korkea vaihtokurssi nosti yleisesti euroalueen kustannustasoa muun muassa USA:han verrattuna.

Suomen keskimääräistä kustannustasoa lienee osaltaan nostanut pääomavaltaisten tuotannonalojen merkittävä osuus. Suorittavan tason tehtävien siirtyessä halvemman työvoiman maihin painottuu henkilöstörakenteessa aiempaa enemmän korkeaa osaamista edellyttävien tehtävien osuus. Palkansaaja- (toimihenkilöt vs. työntekijät) ja toimialarakenteessa tapahtuneet muutokset ovat Suomessa viime vuosina nopeuttaneet teollisuuden keskimääräisten työvoimakustannusten nousua noin puoli prosenttiyksikköä vuodessa. Tämä käy ilmi verrattaessa virallisen ansiotasoindeksin ja palkansaajien keskiansioiden vuosimuutosta.

Kuviossa 1 on EU-maiden teollisuuden työvoimakustannuksia koskeviin tietoihin lisätty USA:n tilastoviraston (Bureau of Labour Statistics, BLS) julkaisema tieto USA:n ja Kiinan työvoimakustannuksista sekä BLS:n tuntipalkkaisia koskeviin tietoihin perustuva arvio Intian, Japanin ja Sri Lankan koko henkilökuntaa koskevasta kustannustasosta.

Kuvio 1. Tehdyn työtunnin kustannus teollisuudessa vuonna 2004

Lähde: Eurostat ja US Bureau of Labour statistics

Maiden väliset työvoimakustannusten erot ovat maailmantaloudessa päätähuimaavat. Kiinalaisen teollisuustyötunnin kustannus on vain runsaat 50 senttiä eli pari prosenttia Suomen kustannustasosta.

Myös Euroopan unionin sisäiset kustannuserot ovat huomattavat. Uusista jäsenmaista vain Kyproksen ja Slovenian kustannustaso yltää halvimman vanhan jäsenmaan, Portugalin, tasolle.

Useimpien uusien jäsenmaiden kustannustaso jää alle viiden euron eli viidennekseen Suomen kustannustasosta. Bulgariassa tehty työtunti maksoi vain noin kaksi euroa eli alle kymmenesosan Suomen kustannustasosta.

Sivun alkuun

Kustannuserot tasoittuvat EU:ssa mutta pysyvät pitkään suurina

Teollisen työtunnin kustannus kasvoi vuosina 2000-2005 Suomessa lähes neljänneksen. Kustannusten nousu ylitti euroalueen keskiarvon noin kuudella prosenttiyksiköllä.

Toisaalta euroalueen sisäinen kustannuskehitys oli hyvin epäyhtenäistä. Tehdyn työtunnin hinta kallistui vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla Saksassa ja Itävallassa noin kymmenen prosenttia, Benelux-maissa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa noin 20 prosenttia - mutta Espanjassa, Kreikassa ja Irlannissa jo noin 30 prosenttia.

Virossa teollisen työn työvoimakustannus kasvoi vuosikymmenen alkupuoliskolla peräti lähes 60 prosenttia, vaikka valuutan euromääräinen kurssi säilyi muuttumattomana.

Valuuttakurssien muutos voi muuttaa merkittävästi euroalueeseen kuuluvien ja sen ulkopuolisten maiden kustannussuhteita. Euroalueeseen voidaan tässä rinnastaa myös Tanska ja Viro, joiden valuutan arvo on sidottu euron arvoon.

Ruotsissa ja Britanniassa työvoimakustannukset kasvoivat nimellisesti suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Punnan ja kruunun arvo heikkeni vuosikymmenen alussa noin kymmenen prosenttia. Tästä johtuen teollisuuden työvoimakustannusten euromääräinen kasvu jäi tarkastelujaksolla näissä maissa noin kymmenen prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin Suomessa.

Tehdyn työtunnin kustannus on kasvanut nimellisesti eniten uusissa EU-maissa, yleensä 40-60 prosenttia. Valuuttakurssien muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi useiden uusien jäsenmaiden euromääräiseen kustannuskehitykseen. Latvian latin arvon heikkenemisestä johtuen Latvian teollisuuden työvoimakustannukset ovat euromääräisesti nousseet vain hieman nopeammin kuin Suomessa.

Tšekin tasavallan, Unkarin ja Slovakian valuutan vahvistuminen taas on nostanut teollisuuden kustannustason nousun näissä maissa noin 70 prosenttiin.

Kuviossa 3 on esitetty vasemmalla puolella teollisuuden työtunnin kustannus ja oikealla puolella työvoimakustannusten kasvu. Kuvio osoittaa selkeästi, kuinka kustannusten muutos on pienempää korkeiden kustannusten maissa ja vastaavasti huomattavasti suurempaa alhaisempien kustannusten maissa. Tämän perusteella maiden kustannustasot näyttäisivät siis olevan tasoittumassa.

Teollisuuden työvoimakustannukset ovat kasvaneet Suomea hitaammin lähes kaikissa Suomea kalliimman työvoiman euromaissa. Esimerkiksi suomalaisen ja saksalaisen työtunnin kustannusero on vuosina 2000-2005 supistunut yli kymmenen prosenttia. Toisaalta matalan kustannustason maissa suurikaan prosentuaalinen kasvu ei merkittävästi pienennä maiden välistä euromääräistä kustannuseroa.

Kuvio 2. Tehdyn työtunnin työvoimakustannusten muutos teollisuudessa vuosina 2000-2005

Lähde: Eurostat

Kuvio 3. Teollisuuden työtunnin kustannus 2004 sekä muutos 2004-06

Lähde: Eurostat

Sivun alkuun

Tuottavuus ja vaihtosuhde ovat ratkaisevia hintakilpailukyvyn kannalta

Suomalaisen teollisuuden hintakilpailukykyyn vaikuttaa työvoimakustannusten lisäksi työn tuottavuuden sekä vienti- ja tuontihintojen suhteen eli ns. vaihtosuhteen kehitys. Nämä tekijät ovat kuluvan vuosikymmenen aikana vaikuttaneet eri suuntiin ja näin lähes kumonneet toisensa.

Työn tuottavuuden kehityksen vaikutus työn hintaan näkyy kuviosta 4, joka esittää teollisuuden yksikkötyövoimakustannusten (työvoimakustannukset tuoteyksikköä kohti) muutoksen vuosina 2000-2005. Kuvio osoittaa, että niistä EU-maista, joista tietoa oli saatavissa, vain kuudessa teollisuuden yksikkökustannukset ovat laskeneet vuodesta 2000 vuoteen 2005. Euromaista Saksassa, Suomessa ja Irlannissa lasku oli 6-8 prosenttia. Tuottavuuden nousu on siis näissä maissa enemmän kuin kompensoinut kustannusten nousun.

Euroalueen ulkopuolisista maista yksikkötyövoimakustannukset laskivat muun muassa Ruotsissa ja erityisen selvästi Puolassa.

Toisin on käynyt muissa tarkastelun kohteena olleissa euromaissa, joissa yksikkötyövoimakustannukset nousivat vastaavana aikana, eniten Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Euroalueen ulkopuolisista maista yksikkötyövoimakustannukset nousivat erityisesti Unkarissa ja Britanniassa.

Suomen kannalta myönteisen yksikkötyövoimakustannusten kehityksen tärvelee kuitenkin vaihtosuhteen epäedullinen muutos. Kuvio 5 kertoo, että tuontihinnat olivat vuonna 2005 suunnilleen vuoden 2000 tasolla. Samanaikaisesti vientihinnat laskivat yli kymmenen prosenttia. Näin vaihtosuhteen muutos oli Suomen kannalta tarkastelujaksolla yli kymmenen prosenttiyksikköä negatiivinen.

Kuvio 4. Yksikkötyövoimakustannusten muutos teollisuudessa vuosina 2000-2005

* Tieto vuodelta 2004. Lähde: OECD

Kuvio 5. Suomen vienti- ja tuontihinnat sekä vaihtosuhde

Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki


Päivitetty 1.6.2007