Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003

  1. Tuloerohaitari on supistunut, venynyt...
  2. Tulonsiirtojen tasaava vaikutus on vaihdellut
  3. Palkansaajien tulot ovat kasvaneet vakaasti
  4. Maanviljelijöiden reaalitulot parantuneet
  5. Yrittäjien tulot kasvaneet viime vuosina paremmin kuin muiden
  6. Eläkeläisten toimeentulo 83 prosenttia keskimääräisestä vuonna 2003
  7. Kauas rikkaat karkaavat
  8. Köyhyys on suhteellista
  9. Pitkä työttömyys vie köyhyyteen
  10. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Pitkä työttömyys vie köyhyyteen

Pienituloiset eivät ole vuosien saatossa hävinneet Suomesta - syyt ovat toki muuttuneet aikojen myötä. Taulukossa 1 on esitetty pienituloiset kotitaloudet karkean sosioekonomisen luokituksen mukaan vuosina 1966, 1981, 1987, 1995, 2002 ja 2003. Pienituloisimpien kotitalouksien ryhmään kuului vuonna 1966 vielä huomattava määrä maanviljelijä- ja työntekijätalouksia. Peräti puolet pienituloisista asui maanviljelijäperheissä ja joka neljäs työntekijätaloudessa. 1960-luvulla monia nykyköyhiä ei ollut juuri nimeksikään. Vanhuusiän köyhyys nousi ilmiöksi vasta 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Aikaisemmin eläkeläistalouksien osuus pienituloisista oli varsin vähäinen, koska vanhukset asuivat suuremmissa perheissä lastensa kanssa tai tekivät työtä kuolemaansa saakka. 1980-luvun alkupuolelta eläkeläisten osuus pienituloisista on vähentynyt. Osuuden pienentymiseen on ollut syynä pelkkää kansaneläkettä saaneiden eläkeläisten osuuden supistuminen nopeasti 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa (Sosiaaliturvan suunta 2004).

Kuvio 5. Pienituloisten henkilöiden määrä ja pienituloisuusaste (%) Suomessa 1966-2003*.


* = ennakkotieto

Lähde: Kulutustutkimukset: 1966,1971,1976 ja 1981, Tulonjakotilasto: 1987-2003*

Erityisesti työttömiä on 1990-luvun puolivälistä lähtien uhannut pienituloisuus. Vuonna 2003 työttömien talouksissa asuvat henkilöt muodostivat toiseksi suurimman ryhmän tuloköyhien joukossa. Huomiota herättää se, että heidän määränsä pienituloisten joukossa oli nopeassa kasvussa 2000-luvun alussa. Työttömien talouksista peräti 63 prosenttia määriteltiin pienituloisiksi vuonna 2002, kun vielä 1980-luvulla osuus oli alle 40 prosenttia ja 1990-luvun puolivälissä ainoastaan 30 prosenttia. On uskottu, että köyhyys on nyky-Suomessa aikaisempaa enemmän tilapäisluonteista ja tiettyyn elämänvaiheeseen liittyvää (opiskelu, työttömyys). Työttömyyden pitkittyessä tilanteesta voi kuitenkin tulla pysyväluonteinen. Onkin nähtävissä, että pienituloisuus on muuttumassa aikaisempaa pysyvämmäksi ilmiöksi (ks. Ruotsalaisen artikkeli).

Opiskelijatalouksissa asuvat henkilöt ovat kolmas suuri ryhmä nykyisissä pienituloisissa. Niissä asui 16 prosenttia vuonna 2003. Opiskelijoiden alttius tuloköyhyydelle on ollut koko 1990-luvun ja 2000-luvun alussa suurta. Heille pienituloisuus ei ole kuitenkaan välttämättä pysyvää, vaan useimmiten elämänvaiheeseen liittyvä tilapäinen vaihe. Lisäksi on huomattava, että käytetystä tulokäsitteestä puuttuvat opintolainat, jotka voivat muodostaa opiskelijatalouksien toimeentulon perustan ainakin osalle talouksia. Opintolainojen merkitys nykyopiskelijoiden tulolähteenä on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi 1980-luvulla.

Taulukko 1. Pienituloiset kotitaloudet sosioekonomisen rakenteen mukaan ja pienituloisten osuus eri sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 1966, 1981, 1987, 1995, 2002 ja 2003*.

Talouden sosioekonominen asema % pienituloisten talouksien henkilöistä % ryhmän talouksien henkilöistä
1966 1981 1987 1995 2002 2003* 1966 1981 1987 1995 2002 2003*
Maanviljelijätaloudet 50 16 18 6 5 4 35 18 19 9 16 15
Muut yrittäjätaloudet 7 5 11 12 9 9 22 13 13 13 13 14
Toimihenkilötaloudet 2 7 7 5 9 9 1 3 2 1 3 3
Työntekijätaloudet 24 17 15 7 10 12 12 5 4 2 5 6
Eläkeläistaloudet 14 43 28 22 20 23 44 29 14 8 10 12
Muut ammatissa toimimattomat 4 11 21 49 48 43 15 64 46 33 65 56
- opiskelijat . . . . 13 14 17 16 . . . . 73 54 71 64
- työttömät . . . . 4 30 25 21 . . . . 39 29 63 55
- muut . . . . 4 5 6 6 . . . . 25 25 58 46
Pienituloisten osuus 100 100 100 100 100 100 18 11 8 7 11 11

* = ennakkotieto
. . = tieto puuttuu

Lähde: Kulutustutkimukset: 1966 ja 1981, Tulonjakotilasto: 1987, 1995, 2002 ja 2003*

Työssä käyvien talouksien köyhyys, joka oli tyypillistä vielä vuonna 1966, on vähentynyt Suomessa. Vuonna 2003 kolmasosa pienituloisista kuului kotitalouksiin, joissa pääasiallisesta toimeentulosta vastaava oli palkkatyössä tai toimi yrittäjänä. Palkansaajatalouksien osuus pienituloisista oli pienimmillään 1990-luvun lamavuosina. Laman jälkeen määrä on kasvanut vähitellen siten, että työntekijöiden talouksista kuusi prosenttia ja toimihenkilöiden talouksista noin kolme prosenttia kuuluu pienituloisiin. Osa-aikatöiden ja määräaikaisten töiden yleistyminen saattavat selittää työntekijätalouksien lisääntyneen pienituloisuuden.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.6.2006