Tilastolive: Kansantalous 2021

15.3.2022 lähetyksen tekstiversio


Alkutunnuksessa musiikki ja teksti Tilastokeskus, Tilastolive.

Katri Kaaja: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta, Helsingin Kalasatamasta.

Tänään olemme julkaisseet kansantalouden tilinpidon ja sektoritilien luvut vuodelta 2021. Kanssani tuoreista luvuista ja niiden taustoista ovat keskustelemassa yliaktuaari Tapio Kuusisto ja Nata Kivari. Tervetuloa studioon.

Katri Kaaja: Bruttokansantuote asukasta kohti nousi viime vuonna uudelle ennätystasolle. Edellinen ennätys oli vuodelta 2008. Tapio Kuusisto, miksi finanssikriisiä edeltävä tason saavuttamisesta kesti näin kauan?

Tapio Kuusisto: Suomi on tässä selvä poikkeus. Jos verrataan tyypilliseen Euroopan maahan, niin finanssikriisistä toivuttiin jo muutamassa vuodessa. Riippumatta oikeastaan siitä katsotaanko bruttokansantuotetta asukasta kohden tai sitten bruttokansantuotteen volyymisarjaa. Suomen osalta osin tätä hidasta kehitystä selittää talouden rakennemuutos.

Eli 2010-luvulla aikaisemmin hyvin vahvasti kehittynyt sähkö- ja elektroniikkateollisuus olikin arvonlisäyksen osalta laskussa. Tämä sitten osaltaan peitti muun talouden nousua. Nyt kun katsotaan bruttokansantuotetta asukasta kohden, niin siihen osaltaan vaikuttaa väestön rakenne. Eli viimeisen 15 vuoden aikana väkiluku on jonkin verran kasvanut, mutta se väkiluvun kasvu on painottunut sinne vanhenevampaan osaan väestöstä. Jolloin työikäisten suhteellinen osuus onkin sitten kehittynyt epäsuotuisammin, ja se on osaltaan vaikuttanut siihen, että bruttokansantuote asukasta kohden kehittynyt hitaampaan kuin bruttokansantuotteen volyymisarja. Suomen osalta myös volyymisarja nousi hyvin myöhäisessä vaiheessa.  

Suomelta on oikeastaan 2010-luvulla puuttunut sellainen selkeä viennin veturi. Eli 2000-luvun alussa Suomen vaihtotase oli hyvin voimakkaan ylijäämäinen ja nyt sitten viime vuosina ollaan oltu kohtuullisen lähellä tasapainoa. Yksi juttu mikä on ajankohtainen, on Venäjä ja Venäjän osalta on hyvä huomata, että nämä Venäjän viennin vaikeudet alkoi jo 2014. Vuonna 2013 Suomen kokonaisvienti oli suhteessa Venäjään sillä tavalla, että Venäjän osuus oli 10 prosenttia tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan tilaston mukaan. Mutta sitten vuosina 2014 ja 2015 se suurin piirtein puolittui, Venäjän kaupan osuus on pysynyt sitten kohtuullisen alhaisella tasolla sieltä vuodesta 2014 alkaen. Eli siinä mielessä tämä Venäjän tilanne näkyy tässä vanhassa sarjassa osittain.  

Katri Kaaja: Koronatilanne vaikutti viime vuonna moneen asiaan. Siitä huolimatta talous kasvoi. Miten kuvailisit talouden virettä vuonna 2021? Joko koronataantuma on takana?

Tapio Kuusisto: Bruttokansantuote kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2021 näiden tänään tarkentuneiden ennakkotietojen perusteella. Se tarkoittaa sitä, että me ollaan päästy samalle tasolle, kun missä oltiin ennen koronaa ja ollaan itse asiassa menty siitä jo selvästi ylöspäin.

Myös työllisyyden osalta nähtiin se, että koronan vaikutus työllisyyteen oli alussa varsin jyrkkä, mutta se oli hyvin lyhytaikainen. Sen jälkeen työllisyys lähti jo aika nopeasti toipumaan, nyt työllisyyden toipuminen on jatkunut ja viime aikoina työllisyyden osalta ollaan menty jo selvästi korkeammalle tasolle verrattuna siihen, missä oltiin ennen koronakriisiä.  

Katri Kaaja: Bruttokansantuote siis kasvoi viime vuonna 3.5 prosenttia verrattuna edeltävään vuoteen. Mistä tämä kasvu syntyi?

Tapio Kuusisto: Siinä painottuu aika paljon se, että viime vuosina kasvu on tullut ennen kaikkea yksityisestä kulutuksesta ja vuonna 2021 yksityisen kulutuksen osalta alettiin palata taas tälle kasvu-uralle. Eli vuosi 2020 oli täysin poikkeuksellinen. Silloin yksityinen kulutus laski selvästi ja silloin kotitalouksien säästämisaste nousi poikkeuksellisen korkealle tasolle, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot olivat vielä kohtuullisella tasolla, mutta yksityinen kulutus tippui. Ja nyt sitten vuonna 2021 tämä yksityinen kulutus lähti taas kunnolla käyntiin ja kotitalouksien säästämisaste on edelleen hieman positiivinen, ja varsin normaalilla tasolla. Samaan aikaan velkaantuminen on jatkunut kotitalouksien osalta ja nyt vuonna 2021 kotitalouksien velkaantumisaste oli 136 prosenttia ennakkotietojen mukaan.

Katja Kaaja: Nata Kivari, millainen kehitys on ollut muilla sektoreilla?

Nata Kivari: Sektoritilien näkökulmasta vuosi 2021 on ollut aika kasvupainotteinen. Jos katsotaan yrityssektorin toimintaylijäämä eli voitot kasvoivat vuodentakaisesta ja näyttää siltä, että tuotanto on elpynyt koronasta. Yrityssektori siis teki hyvää tulosta ja sektorin rahoitusasema oli reilusti ylijäämäinen. Myös yrityssektorin voittoaste kasvoi vuonna 2021. Jos katsotaan muita sektoreita rahoitus- ja vakuutussektorilla, on myös ollut maltillista kasvua ja tätä kasvua on ollut vuodesta 2019. Mutta vuonna 2021 sektorin toimintaylijäämä kasvoi 8 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutussektorin rahoitusasemaltaan on ollut ylijäämäinen. Jos katsotaan julkisyhteisöjä julkisyhteisöillä, rahoitusasema parani vuonna 2021. Koronan vuoksi julkinen sektori velkaantui voimakkaasti vuonna 2020. Vuonna 2020 alijäämä oli 13,1 miljardia. Vuonna 2021 alijäämä puolittui, eli parempaan suuntaan mentiin. Käänne parempaan tapahtui vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Siinä näkyy erityisesti valtion sektorin alijäämän pienentyminen, mutta sitten muillakin julkisilla sektoreilla esimerkiksi työeläkelaitosten sektorilla meni aika hyvin. Työeläkelaitosten rahoitusasema kääntyi toisella neljänneksellä ylijäämäiseksi jälleen ja sitten tämä ylijäämä jatkoi kasvuaan vuoden toisella puoliskolla. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen oli vuonna 2020 5,5 prosenttia, kun taas vuonna 2021 se oli 2,6 prosenttia. Eli merkittävää parannusta siinnä on tapahtunut.

Katri Kaaja: Mikä selittää yrityssektorin kasvun?

Nata Kivari: Yrityssektorilla tärkein selittäjä on varmasti tämä tilanteen normaalisointuminen ja koronasta elpyminen. Monilla toimialoilla meni hyvin vuonna 2021 ja myöskin ne toimialat, jotka kärsivät eniten korona rajoituksista vuonna 2020 niin niilläkin on vuonna 2021 mennyt sitten paremmin. Siinäkin on sitten huomattavissa elpymistä. Nämä toimialat, jotka on vuonna 2020 kärsineet koronasta eniten, ne eivät ole vielä ihan palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta kuitenkin selkeästi paremmin on mennyt.

Toisena osasyyllisenä tähän kasvuun on se, että sektoritileillä luvut ovat käypähintaisia eli hintojen muutokset näkyvät näissä luvuissa selkeämmin. Kuten Tapio tuossa toikin esille, niin volyymin kehitys on ollut tasaisempaa. Toki on muistettava, että tässä vaiheessa meidän luvut ovat ennakollisia ja mahdollisia tarkentumisia voi tulla vielä sen mukaan, kun saadaan vielä vuosi aineistoja laajemmin. Näiden tietojen valossa mitä meillä nyt on näyttää siltä tosiaan, että kasvua on tullut yrityssektorilla mutta myös muilla sektoreilla.

Katri Kaaja: Yhteenvetona siis, kotimaisista sektoreista yrityssektorin asema oli vahvasti ylijäämäinen samoin rahoitus- ja vakuutussektori. Kotitalouksen ja julkisen sektorit olivat alijäämäisiä, mutta julkisen sektorin alijäämä oli selvästi pienentynyt vuodentakaisesta. Miten kotimaisten sektoreiden velkaantuminen näkyy ulkomaan sektorilla?

Nata Kivari: Ulkomaasektorin vaihtotase on ollut viimeisinä vuosina ylijäämäinen. Vaihtotaseen ylijäämän suhde BKT:hen oli vuonna 2021 2,4 prosenttia ja tämä ylijäämän suhde oli korkeampi kuin aiempana vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kotitaloudet ja julkinen sektori ovat velkaantuneita, niin velkaantuminen ei ole tapahtunut ulkomaille.

Katri Kaaja: Kiitos haastattelusta, Tapio Kuusisto ja Nata Kivari. Keskustelu jatkuu Twitterissä aihetunnisteella Tilastolive. Mukavaa päivän jatkoa.

 
Taustalla soi musiikki ja teksti Tilastokeskus.