Tilastolive: Väestöennuste – Mitä väestöennuste kertoo ja millaisia ilmiöitä väestökehityksessä on tällä hetkellä?

30.9.2021 lähetyksen tekstiversio

 

Alkutunnuksessa musiikki ja teksti Tilastolive

Videoinsertti, jossa kaupungin katuvilinää ja ihmisiä. 

Videoinsertissä puhuttu teksti: Syntyvyys on laskenut neljänneksellä 2010-luvulla ja maamme kuuluu maailman ikääntyneimpiin. Tilastokeskuksen elokuun ennakkotietojen mukaan hieman kasvanut Suomen väkiluku oli 5 545 179. Tilastokeskuksen väestöennuste julkaistaan tänään kahden vuoden tauon jälkeen ja se kattaa sekä alueellisen että koko maan väestöennusteen. Uusista ennusteen luvuista ovat keskustelemassa väestötilaston tiiminvetäjä, ennusteen teosta vastannut yliaktuaari Markus Rapo, haastattelijanaan yhteiskuntatilastojen osastopäällikkö Hannele Orjala. 
Lähetys jatkuu keskustelulla.

Hannele Orjala: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen. Huomenta Markus Rapo.

Markus Rapo: Oikein hyvää huomenta.

Hannele Orjala: Tänään on julkistettu oikein mielenkiintoista tilastotietoa eli Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2070 asti. Jos aloitetaan kaikista mielenkiintoisimmasta eli niin sanotuista päätuloksista, niin miltä se näyttää tämän väestöennusteen perusteella. 

Markus Rapo: Tuore väestöennuste kertoo, että väkilukumme lähtisi reilun kymmenen vuoden päästä laskuun ja meitä olisi tulevaisuudessa yhä vähemmän ja olisimme hieman harmaampi yhteiskunta. 

Hannele Orjala: Oliko tässä väestöennusteen tuloksissa jotain erityisen yllättävää tällä kerralla? 

Markus Rapo: Varsinaista suurta yllätystä ei ole, sillä oletukset ovat hyvin lähellä muutamaa aiempaa ennustetta. Syntyvyys on matalalla tasolla ja elinikä jatkaa pidentymistään. Eli tulokset ovat hyvin lähellä aiempia ennusteita.

Hannele Orjala: Tämä väestöennuste perustuu aina johonkin oletuksiin. Minkälaiset oletukset nyt julkistetun vuoden 2021 väestöennusteen takana ovat?

Markus Rapo: Tässä ennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi nyt havaitulla tasolla. Naiset saisivat elinaikanaan 1,45 lasta, nettomaahanmuuttoa tulisi 15 000 henkeä vuosittain ulkomailta ja kuolevuus jatkaa alenemistaan ja elinikä pitenemistään.

Hannele Orjala: Tuo 1,45 lasta per nainen. Niin, mitä sanot tästä niin sanotusta kokonaishedelmällisyysluvusta. Kuinka ainutlaatuinen se on maamme historiassa? 

Markus Rapo: No kyllä tässä ollaan hyvin matalalla tasolla. Jos katsotaan yli kahdensadan vuoden historiaa, aikasarjoja, niin lähes pohjilla ollaan. Tämän alempana oltiin vain oikeastaan viime vuonna ja toissa vuonna. Eli hyvin matalalla tasolla. 

Hannele Orjala: Jos vertaat sitä esimerkiksi Euroopan tai pohjoismaiden tilanteeseen, niin miltä se näyttää tässä kontekstissa? 

Markus Rapo: No Suomi kuului EU-27 maiden syntyvyystilastossa vielä 2015 top kymppiin. Tällä hetkellä olemme seitsemänneksi matalimmalla tasolla. Eli ollaan tultu aika rajusti alaspäin. Ruotsi ja Tanska ovat vielä siellä top kympissä. Myös Norjassa ja Islannissa syntyvyys on tullut Suomen kaltaisesti alapäin. 

Hannele Orjala: Tämän ennusteen takaraja on vuosi 2070 ja se tarkoittaa, että nyt vaippaikäiset ovat noin 50 vuoden ikäisiä. Ja miltä se Suomi sitten näyttää tämän ennusteen mukaan?

Markus Rapo: Ennusteen mukaan meillä olisi nuoria noin viidennes vähemmän kuin tällä hetkellä. Työikäistä väestöä noin 300 000 vähemmän ja eläkeikäisiä tai seniori-ikäisiä noin 400 000 nykyistä enemmän. 

Hannele Orjala: Tilastokeskus teki edellisen ennusteen noin kaksi vuotta sitten. Kuinka hyvin se osui oikeaan, jos ajattelee tämänhetkistä väestömäärää? 

Markus Rapo: Kaksi vuotta on hirvittävän lyhyt aika väestökehitysilmiöissä ja ylipäätään väestökehityksen tarkastelussa. 2019 ennuste oli 4000 henkilöä pienempi kuin mikä väkilukumme tällä hetkellä on. Johtuen siitä, että syntyneitä on aavistuksen enemmän ollut näinä kahtena vuotena verrattuna, mitä me ennustettiin. Eli kohtuullisen hyvin se kuitenkin osui kohdalleen. 

Hannele Orjala: Olet ollut laatimassa ennustetta itsekin monta aikaisempaa kertaa, niin miten meidän ennusteet on vuosien kuluessa kehittyneet.

Markus Rapo: No jos tarkastellaan viimeisimpiä ennusteita, niin esimerkiksi tulevaisuuden väkilukuhaarukka on ollut 5,3 ja 6,2 miljoonan välillä. Eli aiemmissa ennusteissa, kun syntyvyys Suomessa oli vielä huomattavasti nykyistä korkeammalla tasolla, niin väkiluku kasvoi ja näissä viimeisimmissä ennusteissa tällä syntyvyysoletuksella se kääntyisi laskuun. 

Hannele Orjala: Hei, otetaan keskusteluun vielä vauvabuumi. Siitä on puhuttu aika paljon mediassa ja kansainvälisestikin. Niin näkyykö tässä ennusteessa merkkejä vauvabuumista? 

Markus Rapo: No ei voi sanoa, että merkkejä vauvabuumista näkyisi. Ja koska oletuskin pidetään vakiona, niin me emme lähde ennustamaan, että syntyvyys nousisi, koska ennusteen tehtävä ei ole tehdä sellaisia spekulaatioita vaan kertoa mitä nykyisellä kehityksellä voisi seurata. Mutta tämä vauvabuumikeskustelu on hieman erikoista, kun ajatellaan että ollaan historiallisesti lähes ennätysmatalalla tasolla. 

Hannele Orjala: No mitkä ovat syntyvyyden trendit tällä hetkellä? Mitkä ovat ne faktat siellä takana?

Markus Rapo: No syntyvyys on laskenut 2010:stä. Nyt ollaan tultu aavistuksen ylöspäin ja jos katsotaan maailmaa niin tämä korona kyllä laski monessa Euroopan maassa syntyvyyttä rajusti. Siinä mielessä Suomessa tämä lasku tapahtui jo ennen koronaa ja näyttäisi, että ollaan pääsemässä jopa vähän nousu-uralle. Mutta aika näyttää sitten, että jatkuuko tämä myönteinen kehitys ja mihin asti päästään. 

Hannele Orjala: Paljonko syntyvyyden pitäisi nousta, jos sillä olisi vaikutuksia edes jonkin verran tähän västökasvuun?

Markus Rapo: No hyvä esimerkki on vuonna 2015 laadittu väestöennuste, jossa tämä syntyvyysoletus oli, että naiset synnyttäisivät 1,7 lasta keskimäärin elinaikaan eli noin parikymmentä prosenttia korkeampi kuin nyt havaittu taso. Ja tuossa ennusteessa väkiluvun kasvu jatkui koko ennustekauden ajan ja hidastui vasta aivan siellä ennusteperiodin loppupuolella tämä kasvu. Ja toki se ikärakennekin on siinä hieman toisen näköinen.

Hannele Orjala: Olet Markus tarkastellut julkistuksessa myös työikäisten määrän kehitystä. Mitä siitä voisit sanoa?

Markus Rapo: No oikeastaan työikäisen väetön määrän kehityksen viimeinen kymmenen vuotta on ollut aika rajua laskua. Eli meillä on työikäisen väestön määrä laskenut 136 000 henkeä viimeisen kymmenen vuoden aikana, nyt ennusteen valossa tämä lasku hidastuu. Eli seuraavan kahden vuosikymmenen aikana vähentymä olisi noin 80 000 henkeä eli huomattavasti hitaampi lasku, mutta jos jäädän tälle syntyvyyden tasolle, jossa nyt ollaan, niin työikäisen väestön määrän lasku kiihtyy uudelleen sitten 2040 jälkeen ja 2050-luvulla.

Hannele Orjala: Eli nämä ovat selvästi toisiinsa vaikuttavia asioita. Eli mennään sitten muihin osatekijöihin kuin tähän syntyvyyteen. Siellä taustalla ennusteessa on muitakin asioita, joita olet käynyt lävitse. Mitä sanoisit kuolleisuudesta ja pidentyneestä eliniästä?

Markus Rapo: No kuolleisuus on jatkanut alentumistaan, elinikä on pidentynyt. Koronavuosi teki tähän ehkä vähän poikkeavan tilanteen eli miesten eliniänodote poiki paikallaan mutta tämmöisiä vuosia on ollut aiemminkin historiassa. Eli sinäänsä tämä ei ole mitenkään yllättävää. Eikä viitteitä siitä, miksi elinikä ei jatkaisi pidentymistään ole havaittavissa. Sitten yhtenä tekijänä on tietysti nettomaahanmuutto ja siinä on myöskin nähty, että kehitys on aika tasaista viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Hannele Orjala: Kiinnitin huomiota tällaiseen faktaan tuolta julkistuksesta, että naisten ja miesten eliniässä on jonkun verran eroa myös ennusteessa. Mihin suuntaan ne erot näyttävät kehittyvän? 

Markus Rapo: No ennusteessa oletetaan, että miehet kirivät hieman tätä eroa umpeen. Meillä on eurooppalaisittain tai maailmanlaajuisestikin tarkastellen miesten ja naisten elinajanodotteessa poikkeuksellisen suuri ero. Ja se on ollut aiemmin historiassa jopa nykyistä suurempi. Miehet ovat onnistuneet tässä viimeisten vuosikymmenien aikana hieman kuromaan eroa kiinni ja tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Hannele Orjala: Eli hyviäkin uutisia ennusteeseen sisältyy. 

Markus Rapo: No ainakin miesten osalta.

Hannele Orjala: Ennusteessa myös kerrotaan tai ennusteen taustatekijöissä kerrotaan, että vuosi 2021 tulee olemaan kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Miten poikkeuksellista tämä on?

Markus Rapo: No, kyllä tämä historiallisesti on poikkeava tilanne. Edellisen kerran ennen tätä viimeisintä jaksoa Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä kuin syntynyt vuonna 1940 eli talvisodan jälkeisenä aikana. Sitä ennen 1918 eli kansalaissodan aika, ja jos siitä mennään vielä taakse päin niin päästään nälkävuosiin. Eli aiemmin tämä on aina liittynyt kriisiin tai hyvin poikkeavaan tilanteeseen. Nyt ollaan kuitenkin ihan normaalissa tilanteessa ja silti ikärakenne on tehnyt tämän tehtävänsä. Eli vaikka syntyy lapsia edelleen, niin ikärakenteen takia myös kuolleiden määrä kasvaa, vaikka elinikä jatkaa pidentymistään. 

Hannele Orjala: Aika surullista faktaa sinänsä. Puhuitkin jo tästä maahanmuutosta ja maahanmuuton vaikutuksesta. Miten tässä ennusteessa näkyy tämä maahanmuutto? 

Markus Rapo: Ennusteessa oletetaan tosiaan tämä nettomaahanmuuton olevan noin 15 000 henkeä vuosittain. Ja toki sillä vaikuksensa on. Väkilukuhan olisi jo lähtenyt laskuun ilman tätä nettomaahanmuuttoa ulkomailta. Ja siinä mielessä se on merkittävä tekijä ja jos nettomaahanmuuttoa ei tulisi, niin se olisi näkynyt meillä jo esimerkiksi syntyneiden määrässä jo aiemmin. Tällä hetkellä 15 prosenttia syntyneistä syntyy ulkomaalaistaustaisille äideille Suomessa eli meillä olisi jo tällä hetkellä huomattavasti vähemmän syntyneitä ilman sitä maahanmuuttoa, jonka olemme aiempina vuosikymmeninä jo saaneet. 

Hannele Orjala: Olet tutkinut myös aluetasoista väestönkehitystä ja siinä se ennuste menee vuoteen 2040. Mitä alueellisesti voi väestönkehityksen ennusteesta sanoa? 

Markus Rapo: No siinä kehitys on mikä on jo nyt havaittu eli yhä harvempi alue on sellainen, jossa väkiluku jatkaa kasvuaan ja yhä useammalla alueella väestö ikääntyy ja harmaantuu. Näyttäisi että tulevaisuudessa väkiluvun kasvu keskittyy Uudenmaan, Pirkanmaan maakuntiin ja Ahvenanmaalle. Edellyttäen, että tämä syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Toki jos syntyvyys nousee, niin se aina muuttaa kuvaa.

Hannele Orjala: Korona on heilauttanut ja muuttanut vähän maan sisästä muuttoliikettä täällä pääkaupunkiseudun tietojen osalta erityisesti. Niin, mitä sanot, että näkyykö tällainen korona-ajan kehitys jo tässä meidän ennusteessa.

Markus Rapo: Se ei vielä varsinaisesti tässä ennusteessa näy. Yhdelle vuodelle ei voi antaa liikaa painoarvoa trendiennusteessa eli se on yksi vuosi muiden joukossa. Jos ennuste tehtäisiin yhden vuoden lukujen perusteella, niin siitä olisi seurauksena aikamoista satunnaisvaihtelun vaikutusta moneen pieneen kuntaan. Mutta jos tällainen kehitys nyt jatkuu muutaman vuoden eli jos muuttoliikkeessä tapahtuu pysyvämpiä muutoksia. Olemme nähneet sen, että etätyön määrä on lisääntynyt esimerkiksi meillä Tilastokeskuksessa ja monessa muussa paikassa. Ja muutto ei sinänsä ole sellainen sormilla napsautettava tapahtuma vaan ihmiset varmasti harkitsevat ennen kuin tekevät muuttopäätöksen, niin tulevat vuodet näyttää, että onko tässä pysyvämpää muutosta tapahtumassa vai palataanko sitten menneeseen trendiin ja kehitykseen.

Hannele Orjala: Miten näet tämän Tilastokeskuksen ennusteen? Miten sitä itseasiassa pitäisi lukea, tulkita ja käyttää? 

Markus Rapo: No ennuste näyttää vain, mitä seuraa, jos mikään ei muutu. Se tarjoaa siis päätöksentekijöille työkalun tarkastella, että jos tämä kehitys nyt jatkuisi niin kuin on havaittu, niin mitä siitä seuraa, niin koko maan tasolla kuin alueilla. Jolloin päätöksentekijöillä on mahdollisuus tietysti reagoida tähän ja yrittää tehdä joitain päätöksiä, joilla mahdollisesti sitten pystyttäisiin ennusteen suuntaa kääntämään toisen näköiseksi, jos tämä nyt ennustettu tulevaisuus ei ole se toivottu. Ja tässä trendiennusteessa nyt on etenkin alueilla havaittava se, että nyt kun ollut hieman poikkeavaa kehitystä muuttoliikkeessä, niin tämä ennuste ei pysty ottamaan huomioon äkkinäisiä muutoksia trendeissä vaan ne tulevat vasta ajan kanssa. 

Hannele Orjala: Ja trendiennusteessa tosiaan väestön kasvua oli jonkin aikaa. Jmilloin se kasvu sitten laskuksi kääntyy? 

Markus Rapo: Tämän ennusteen mukaan runsaan kymmenen vuoden päästä eli 2034. 

Hannele Orjala: Nykyinen ja aikaisemmat väestöennusteet saattavat kiinnostaa meidän katselijoita ja kuuntelijoita. Sulla oli tästä jotain hyvää kerrottavaa heille. 

Markus Rapo: Tänään julkistettavan ennusteen ohessa tuonne meidän tilastotietokantoihin lisätään myös 2007 laadittu ennuste ja sen jälkeen laadittujen ennusteiden tiedot koko maan tasolla. Eli sieltä voi sitten tarkastella näiden menneiden ennusteiden kehitystä ja mitenkä ne ovat osuneet kohdalleen ja toisaalta minkälaista tulevaisuutta esimerkiksi tällainen hieman korkeampi syntyvyyden taso väestön kannalta tarkoittaisi.

Hannele Orjala: Kiitos Markus haastattelusta ja kiitos kaikille katsojille mielenkiinnosta. Oikein aurinkoista päivänjatkoa!
 

Teksti Tilastokeskus ja musiikkia.