Tilastolive: Jätteet ja kierrätys – taittuiko kulutuksen jätteiden määrän kasvu koronavuonna?

9.12.2021 lähetyksen tekstiversio

 

Alkutunnuksena musiikki ja teksti Tilastolive

Katri Kaaja: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen! Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta, Helsingin Kalasatamasta. Yhdyskuntajätteen määrä kasvaa. Tämä selviää tänään julkaistusta jätetilastosta. Aiheesta on keskustelemassa kanssani yliaktuaari Juha Espo. Tervetuloa studioon.

Juha Espo: Kiitos.

Katri Kaaja: Yhdyskuntajätekertymä kasvoi viime vuonna viidellä prosentilla vuodesta 2019. Jätettä tuotettiin lähes 600 kiloa jokaista suomalaista kohti. Käännettä alaspäin ei nähty. Mitä tämä kertoo meistä?

Juha Espo: Kyllähän se kertoo sitä, että yhdyskuntajätteen määrä koko ajan kasvaa jostain syystä ja sitä ei ole onnistuttu suitsemaan. Sen takana on suurelta osin kotitalouksien aiheuttama kuluttaminen. Yhdyskuntajätettä on sitten tuotantotoimen teollisuuden ja vastaavan tukitoimintojen konttorijätteet, ruokalajätteet, kaupan, tukkukaupan, ravitsemuspalveluitten jätteet. Onhan sieltäkin kertynyt enemmän jätettä. Me olemme ilmeisesti superkuluttajia sitten.

Katri Kaaja: Koronapandemia käänsi bruttokansantuotteen laskuun, ja moni leikkasi kulutuksestaan. Miksi tämä ei kuitenkaan näkynyt jätekertymässä?

Juha Espo: Tuo on aika mielenkiintoinen kysymys, josta ei ole sellaista syvällistä analyysiä. Voisin minä lähteä vähän arvuuttelemaan mistä se voisi johtua, vaikka bkt vähän sakkasikin sitten nämä yhdyskuntajätteet tulee vähän perässä viiveellä. Yksityinen kulutus ei reagoi niin voimakkaasti tähän talouden suhdannevaihteluihin, ja sitten on vähän viitteitä siitä, vaikka tulopuoli ei ole kasvanut niin kotitalouksien velkaantumisaste on koko ajan lisääntynyt.  Ehkä sitä kuluttamista on rahoitettu sillä lainarahalla, kyllä ne kulutusjuhlat ovat olleet päällä kuitenkin. Voisin myös analysoida onko niin, että kulutus on suuntautunut eri tavalla kuin ennen tänä korona aikana. Kotimaassa onkin matkailtu, oltu, oleskeltu ja kulutettu ehkä myös sitten kotona enemmän tehty ruokaa verrattuna tämmöiseen materiaalitehokkaaseen laitosruokailuun.

Katri Kaaja: Viime vuonna yhdyskuntajätettä kertyi kaikkiaan 3,3 miljoonaa tonnia. Ylivoimaisesti suurin jätejae oli sekajäte. Tarkoittaako tämä sitä, että selvästi suurin osa roskapusseista päätyy yhä sekajätteeseen?

Juha Espo: Sitä se sitten tarkoittaa karkealla kädellä arvioituna puolet kerätystä yhdyskuntajätteestä on sekajätettä. Se tarkoittaa sitä, että se toinen puolikas erilliskerättyä jätettä ja sen erilliskeräyksen tarkoitus on nimenomaan mahdollistaa puhtaampia ja parempia hyötykäytettävien jätejakeitten saaminen kiertoon.

Katri Kaaja: Hyvä uutinen on, että lähes kaikki yhdyskuntajäte saadaan jollain tavalla hyödynnettyä. Voiko tätä hyödyttämistä arvottaa, eli onko toinen tapa parempi kuin toinen?

Juha Espo: Siinä on jokaisella omat mielipiteet, mutta meidän kohdalla ehkä kaikkein paras arvottaja on EU:n ympäristölainsäädäntö, joka omassa erityisosassaan eli jätelainsäädännössä jätedirektiivissä asettaa tietynlaisen hierarkian jätteille ja niitä käsitteleville muodoille. Ensimmäinen on jätteiden synnyn ehkäisy, joka on osa tätä kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta. Sitten tulee materiaalina hyödyntäminen ja sen jälkeen energiana hyödyntäminen, sen jälkeen vasta muut käsittelymuodot vaarattomaksi tekemiset jollain muulla tavalla. Vasta viimeisenä se loppusijoitus eli kaatopaikka käsittely.

Katri Kaaja: Jätteen energiahyödyntäminen eli käytännössä jätteen poltto on ollut jo pitkään merkittävin käsittelymuoto. Viime vuonna sen osuus kasvoi entisestään. Miksi materiaalina hyödyntämisessä ei edetä?

Juha Espo: Tuo on hyvä kysymys taas kerran, johon ei oikein osaa vastata, voisin taas kerran arvuutelle, että se ei ole ainakaan arvoista kiinni, koska suurin osa ihmisistä ja yrityksistä vaikuttaa nykyaikana ottavan vakavasti nämä ympäristöasiat ja tekevänsä sen eteen paljokin. Olisiko se, että me vain olemme tällaisia mukavuudenhaluisia kuluttajia ja niin kuin sanoin, superkuluttajia. Se omakohtainen toiminta ja sen muuttaminen on kaikkein vaikeinta.

Katri Kaaja: Materiaalina kerätyistä jätejakeista etenkin paperi- ja kartonkijätteen määrä kasvoi. Näkyykö tässä viime vuonna kasvanut verkkokauppa ja kotitalouksien into tilata postipaketteja kotiin?

Juha Espo: Tuo on varsin järkeenkäypä selitys mitä tarjoat tässä, ja minä kyllä ostan sen mielelläni hyvin. Meillä on tässä 2020 yhdyskuntajätetilastossa vielä hieman epätarkkoja tietoja pakkausmateriaalien osalta, mutta paperi, pahvi, kartonki niitten osalta meillä on vähän paremmat tiedot. Niiden kohdalla nimenomaan kotitalouksista kerätty, kaupasta ja palvelutoiminnoista kerätty pahvi, paperi ja kartonki sen määrä on kasvanut ja sen voisi ihan hyvin tukea tätä ajatusta.

Katri Kaaja: Jätteen kaatopaikkasijoittamisen osuus on ollut jo pitkään lähellä nollaa, ja viime vuonna osuus pieneni entisestään. Rohkaisevaa oli myös se, biojätettä kerättiin aiempaa enemmän. Voiko tästä tulkita sen, että me suomalaiset kaikesta huolimatta opimme vähitellen käyttämään näitä roskakatosten erilliskeräysastioita?

Juha Espo: Valitettavasti nyt tällä kertaa taas tuota väitettä en osta. Kyllä se vaikuttaa siellä missä asunkin aika paljon sinne sekajätteeseen menee biojätettä ja nimenomaan se lajittelu siellä syntypaikalla olisi tehokkain tapa saada näitä materiaaleja kiertoon ja hyötykäyttöön. Se ei aina ihan kotitalouksien kohdalla pelaa. Siinä olisi petrattavaa ja vaikuttaa vähän siltä, että nyt tämän biojätteen määrän kasvu kerätyssä jätteessä voisi osittain selittyä sillä, että myös tällaisia tuotantotoimia elintarviketeollisuuden ja kaupan ravintoloitten ravintorasvoja esimerkiksi on kerätty ja otettu talteen. Niistä on tehty kierrätyspolttoaineita.

Katri Kaaja: Kiitos oikein paljon haastattelusta Juha Espo, keskustelu jatkuu Twitterissä aihetunnisteella tilastolive. Mukavaa päivän jatkoa ja näkemiin!

Lopputunnuksena musiikki ja teksti Tilastokeskus.