Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Tiedote 16.1.2006

Kasvihuonekaasujen sallittu päästömäärä 357 miljoonaa tonnia

Tilastokeskuksen tarkentaman laskelman mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kioton pöytäkirjan perusvuonna 1990 olivat 71,5 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.). Suomen sallittu päästömäärä koko Kioton velvoitekaudelle 2008-2012 on siten viisi kertaa perusvuoden päästöt eli 357 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia.

Uusimmat päästötiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kokoamasta sallitun päästömäärän raportista, joka on hyväksytty EU-asiain ministerivaliokunnassa joulukuussa ja toimitetaan EU:n komissiolle tammikuun puolivälissä. Tilastokeskus vastaa Suomessa kansallisesta kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmästä.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ylittivät 14 prosentilla Kioton tavoitetason

Vuonna 2004 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 81,8 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.). Päästöt ylittivät noin 14 prosentilla Kioton perusvuoden 1990 tavoitetason. Vuoteen 2003 verrattuna kokonaispäästöt vähenivät kuitenkin noin 5 prosenttia. Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuonna 2004 energian tuotannossa käytettiin edellisvuotta vähemmän fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Niiden sijasta käytettiin sateisen vuoden täyttämiä vesivoimavaroja.

Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna 2004

Vuonna 2004 energiasektorin osuus kokonaispäästöistä oli 82 prosenttia, maatalouden osuus noin 7 prosenttia ja jätesektorin osuus 3 prosenttia. Energiasektorin päästöistä suurin osa on peräisin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta.

Sekä energiasektorin kokonaispäästöt että niiden suhteellinen osuus kokonaispäästöistä ovat kasvaneet selvästi vuodesta 1990. Vuonna 1990 energiasektorin osuus päästöistä oli 76 prosenttia. Toiseksi eniten päästöjä syntyi vuonna 1990 maataloudesta, 10 prosenttia. Teollisuuden prosessipäästöjen osuus perusvuoden päästöistä oli 7 prosenttia ja jätesektorin osuus 6 prosenttia.

Kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 (F-kaasujen osalta 1995) ja 2004, milj. t CO2 ekv.

Päästölähde Perusvuosi 2004 Muutos %
CO2      
fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltto 53,31 65,39 +23%
Teollisuusprosessit 3,47 3,82 +10%
Muut lähteet 0,34 0,18 -47%
CH4      
Jäte 3,83 2,48 -35%
Maatalous 2,15 1,84 -14%
Energia 0,40 0,44 +10%
Muut lähteet 0,01 0,01 -
N2O      
Maatalous 4,96 3,80 -23%
Teollisuusprosessit 1,66 1,46 -12%
Energia 0,61 1,17 +92%
Muut lähteet 0,36 0,51 +42%
F-kaasut (SF6, HFCs, PFCs) 0,09 0,73 +700%
Kaikki 71,49 81,81 +14%

Kasvihuonekaasujen päästökehitys vuosina 1990-2004 suhteessa Kioton pöytäkirjan tavoitetasoon

Sallittu päästömäärä vahvistetaan vuoden 2006 lopussa

Tilastokeskuksen kokoama sallitun päästömäärän raportointi koostuu yhteenvetoraportin lisäksi kasvihuonekaasuinventaariosta sekä kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän ja päästörekisterin kuvauksista. Yhteenvetoraportti sisältää ehdotuksen sallituksi päästömääräksi sekä kuvauksen perusvuoden 1990 päästöistä ja päästökehityksestä vuosina 1990-2004. Raportoinnin yhteydessä kasvihuonekaasuinventaarioon on tehty useita tarkistuksia. Erityishuomiota on kiinnitetty siihen, että vuosien 1990-2004 päästötiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Raportissa kuvataan myös ne valinnat, jotka Suomi on tehnyt Kioton velvoitekauden päästölaskentaan liittyen. F-kaasujen (HFC, PFC, SF6) päästölaskennassa Kioton pöytäkirjan sopijamailla on mahdollisuus valita sallitun päästömäärän laskentaan perusvuodeksi vuosi 1990 tai 1995. Suomessa F-kaasupäästöt olivat vuonna 1995 noin neljä prosenttia vuoden 1990 päästöjä suuremmat, minkä vuoksi perusvuodeksi valittiin vuosi 1995. Sopijamaat voivat lisäksi käyttää raportoinnissa päästöjä vähentävinä nieluina - poistumina ilmakehästä - metsänhoitoa, viljelys- ja laidunmaan hoitoa tai kasvillisuuden palauttamista. Suomi ei kuitenkaan valitse mitään näistä lisätoimista muun muassa niihin liittyvien laskennallisten ja muiden epävarmuuksien vuoksi. Esimerkiksi metsänhoito voisi muuttua jonakin vuonna myrskytuhon vuoksi nielusta päästölähteeksi.

Suomen raporttiluonnoksessa ilmoitettua sallittua päästömäärää tarkistetaan mahdollisesti vielä kevään aikana. EU:n ilmastonmuutoskomitea käsittelee vuoden 2006 aikana maakohtaiset raportit ja antaa niistä lausuntonsa EU:n komissiolle, joka vahvistaa EU:n yhteisen Kioton pöytäkirjan vähennysvelvoitteen jakautumisen jäsenmaiden kesken. Kioton pöytäkirjan osapuolet EU mukaan lukien toimittavat sallitun päästömäärien raportointinsa Ilmastosopimuksen sihteeristölle 31.12.2006 mennessä.

Lähde: Kasvuhuonekaasuinventaario. Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Pipatti (09) 1734 3543, 050-5005247; Tuija Lapveteläinen (09) 1734 3528,
kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Linkit:
Tiedotteeseen liittyvä tilastojulkistus
Vuoden 2006 päästöinventaario:
Päästölaskenta, Kansallinen inventaarioraportti (englanniksi, pdf)
Sallitun päästömäärän yhteenvetoraportti (englanniksi, pdf)
National Greenhouse Gas Inventory System in Finland (pfd)
National Registry in Finland (pfd)
Ympäristöministeriön tiedote