Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Tiedote 3.2.2005

Lasten osallistuminen kotitöihin vähentää tasaisesti isän ja äidin työmäärää

Lasten osallistuminen kotitöihin vähentää lapsiperheissä sekä äidin että isän osuutta kotitöistä. Kolmen hengen talouksissa äidin osuus kotityöajasta on 63 prosenttia ja yli viiden hengen talouksissa 54 prosenttia, isän osuus kotitöistä pienenee vastaavasti 33 prosentista 23 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta artikkelikokoelmasta Perheiden ajankäyttö.

Kotitöiden jakaantuminen lapsiperheissä kotitalouden koon mukaan

Yli 10-vuotiaat lapset tekevät sitä enemmän kaikkia kotitöitä mitä suurempi talous on. Erityisesti lasten osuus siivouksesta ja huoltotöistä kasvaa perhekoon kasvaessa. Eniten lapset osallistuvat ostoksilla käyntiin ja asiointiin. Yli neljän hengen talouksissa lasten yhteenlaskettu osuus ostoksiin ja asiointiin sekä siivoukseen ja vaatehuoltoon käytetystä ajasta on jopa suurempi kuin isän osuus. Suurimmissa talouksissa lapset käyttävät ostoksiin ja huoltotöihin enemmän aikaa kuin äiti.

Tasaisimmin äidin ja isän kesken jakautuvat ostoksiin ja asiointiin sekä huoltotyöhön käytetyt ajat. Suurin ero vanhempien kesken on pyykinpesussa ja muissa vaatehuoltotöissä, joista äidit huolehtivat lähes kokonaan. Äiti tekee valtaosin myös ruokataloustyöt, hoitaa lapset ja siivoaa. Huoltotyöt on ainoa kotityöryhmä, jossa isän osuus on suurempi kuin äidin.

Koululaisten yksinolo kotona vähäistä

Koululaiset viettävät vain suhteellisen pienen osan päivästä yksin kotona. Enemmistö 10-18-vuotiaista koululaisista ei ollut tutkimuspäivänä lainkaan yksin kotona. Kymmenesosa koululaisista vietti vähintään kaksi tuntia yksin kotona. Pojat olivat tyttöjä enemmän yksin.

Yksin ollessaan koululaiset katsovat useimmiten televisiota tai tekevät kotitehtäviä. Vaikka television katselu hallitseekin yksin vietettyä aikaa, koululaiset katselevat televisiota enimmäkseen yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Koululaiset myös ruokailevat pääasiassa perheen kanssa. Perheenjäsenten ruokailutavat eivät siten ole vielä kokonaan eriytyneet.

Ikääntyneiden puolisoiden ajankäyttö samanlaistunut

Ikääntyneet puolisot tekevät kotitöitä samoina päivinä, ehkä yhtä aikaakin. Paljon aikaa kotityöhön käyttävän miehen vaimokin tekee paljon kotitöitä. Vaimo hoitaa kuitenkin myös eläkeiässä suurimman osan kotitöistä, vaikka työnjako hieman tasoittuukin iän myötä. Astianpesu on ainut kotityö, jonka kohdalla miehen osallistuminen vähentää vaimon työhön käyttämää aikaa.

Ikääntyneet puolisot ovat omaksuneet myös samanlaisia vapaa-ajan harrastuksia niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Sosiaalinen kanssakäyminen yhdistää erityisesti puolisoiden ajankäyttöä: tuttavien ja sukulaisten kanssa seurustellaan yhdessä. Myös television katseluajat ovat samankaltaisia. Liikunnallisella henkilöllä on yleensä myös liikuntaa harrastava puoliso, ja lukemisajatkin ovat yhdensuuntaisia. Muutokset eivät tapahdu vasta eläkeiässä vaan ajankäytön samankaltaisuus näkyy jo keski-ikäisillä pariskunnilla.

Ensimmäinen tutkimus perheiden ajankäytöstä

Julkaisu pohjautuu Tilastokeskuksen vuosina 1999-2000 tekemään ajankäyttötutkimukseen. Yhteensä 5 300 yli 10-vuotiasta suomalaista 2 600 eri perheestä kirjasi huolellisesti ajankäyttönsä kahdelta vuorokaudelta.

Ajankäyttötutkimuksen aineistosta on julkaistu aikaisemmin raportteja, joissa ajankäyttöä ja sen muutoksia on tutkittu pääasiassa yksilöiden kannalta. Tässä julkaisussa tarkastellaan suomalaisten ajankäyttöä ensimmäistä kertaa perhenäkökulmasta. Kirjoittajat ovat Tilastokeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Kansaneläkelaitoksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoita.

Lähde: Perheiden ajankäyttö. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tilastokeskus: Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, Iiris Niemi (09) 1734 3233;
Kuluttajatutkimuskeskus: Kristiina Aalto (09) 7726 7751

Lisää tietoa aiheesta http://tilastokeskus.fi/til/akay/index.html
Perheiden ajankäyttöä on käsitelty myös Tilastokeskuksen syksyllä 2004 järjestämässä ajankäyttötutkimuksen seminaarissa, jonka aineisto on Internetissä osoitteessa:
http://tilastokeskus.fi/tup/tapahtumat/2004-09-21_ajankayttotutkimus.html