3.12.2004

Lisätietoja: Eija Pohjansaari (09) 1734 3394, Marjatta Tenhunen (09) 1734 2927, Aija Tiainen (09) 1734 3674
Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Palvelujen ulkomaankaupan alijäämä kasvoi 2003

Suomalaisyritysten palveluvienti jäi vuonna 2003 puolitoista prosenttia pienemmäksi kuin edellisenä vuonna ja oli suuruudeltaan 3 303 miljoonaa euroa. Palveluja puolestaan ostettiin ulkomailta 3 823 miljoonalla eurolla, mikä oli vähän yli 5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Palvelukaupan alijäämä kasvoi noin puoleen miljardiin euroon. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Yritysten kansainvälistyminen 2003.

Myös viennin rakenne muuttui edellisvuoteen verrattuna. Tietovaltaisten yrityspalvelujen (pl. tietotekniikka- ja informaatiopalvelut) osuus oli lähes kolmannes kokonaisviennistä, kun ne vuonna 2002 muodostivat neljänneksen palvelutuotteiden viennistä. Tietotekniikkapalveluista tuli puolestaan tärkein yksittäinen palveluvientitulojen lähde.

Ulkomailta saadut rojalti- ja lisenssimaksutulot vähenivät noin 150 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Myös tietotekniikka- ja informaatiopalvelujen vienti supistui hieman. Rakennuspalvelujen vienti kasvoi yli 80 miljoonalla eurolla, erityisesti lisääntyi rakennuspalvelujen vienti Venäjälle.

Tietovaltaisten yrityspalvelujen vienti ja tuonti lisääntyi

Tietovaltaisten yrityspalvelujen (pl. tietotekniikka- ja informaatiopalvelut) vienti kasvoi noin 190 miljoonaa euroa vuodesta 2002 ja oli arvoltaan 1 031 miljoonaa euroa. Tietovaltaisista yrityspalveluista tärkeimmät olivat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut, joiden yhteenlaskettu osuus oli hieman yli puolet tietovaltaisten yrityspalvelujen viennistä.

Tietovaltaisten yrityspalvelujen tuonti kasvoi noin 255 miljoonaa euroa, ja niiden osuus palvelujen kokonaistuonnista nousi noin kolmannekseen. Eniten kasvoivat tutkimus- ja kehittämispalvelujen sekä mainonnan menot. Tärkein yksittäinen palvelutuonnin erä oli palvelut tytär- ja osakkuusyritysten ja sivuliikkeiden välillä. Se oli suuruudeltaan 617 miljoonaa euroa eli miltei sata miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomalaiset yritykset maksoivat ulkomaille 545 miljoonaa euroa rojalti- ja lisenssimaksuja, mikä oli 96 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

EU-15-alueen osuus palvelujen viennistä ja tuonnista kasvussa

Suomen palvelukaupan alijäämä EU-15-maiden kanssa kasvoi, kun taas alijäämä Yhdysvaltojen kanssa pieneni. Noin puolet Suomen palveluvientituloista tuli EU-15-alueelta, jonka alueelle vienti on kasvanut 434 miljoonalla eurolla vuosina 2000-2003. Suurin osa, noin kolmannes, EU-15-alueelle suuntautuvasta palveluviennistä meni Ruotsiin. EU-15-maiden osuus palvelujen kokonaistuonnista on kasvanut 2 prosentin vuosivauhtia vuodesta 2000 lähtien ja oli 59 prosenttia vuonna 2003. Tärkein yksittäinen kauppakumppani oli Yhdysvallat, josta ostettiin palveluja 650 miljoonan euron arvosta.

Palvelujen vienti palvelutyypeittäin, miljoonaa euroa

*Tietovaltaiset yrityspalvelut tietotekniikka- ja informaatiopalveluja lukuun ottamatta luokitellaan Tilastokeskuksen kyselyssä sekalaisiin liike-elämän palveluihin.

Palvelujen ulkomaankauppaa koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuosittain tekemään yrityskyselyyn. Yritysten kansainvälistyminen 2003 -julkaisussa on tietoa matkustus- ja kuljetuspalvelujen sekä muiden palvelujen ulkomaankaupasta, tavaroiden ulkomaankaupasta, suorista sijoituksista ja ulkomaalaisten omistamien yritysten toiminnasta Suomessa. Lisäksi julkaisussa on kansainvälistä vertailutietoa.

Lähde: Yritysten kansainvälistyminen 2003. Tilastokeskus


Tiedote PDF-muodossa.