Elektroniikkateollisuuden tuottavuus korkeampi kuin muun tehdasteollisuuden

Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohden oli elektroniikkateollisuudessa vuonna 2002 lähes 70 euroa, mikä oli selvästi korkeampi kuin muussa tehdasteollisuudessa. Energiasektorin tuottama jalostusarvo tehtyä työtuntia kohden oli puolestaan 94 euroa eli selvästi korkeampi kuin tehdasteollisuudessa. Pääomakanta henkilöä kohden laskettuna oli energiasektorilla aivan omaa luokkaansa vuonna 2002. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen laatimasta teollisuuden alue- ja toimialatilastosta ja pääomakantatilastosta.

Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohden (euroa / työtunti) tehdasteollisuudessa vuosina 1995, 2001 ja 2002, käyvin hinnoin

Jalostusarvo työtuntia kohden oli vuonna 2002 edellistä vuotta alhaisempi elektroniikkateollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Muilla tehdasteollisuuden päätoimialoilla jalostusarvo sen sijaan oli vuonna 2002 korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Jalostusarvo työtuntia kohden oli metsäteollisuudessa yli 50 euroa ja kemianteollisuudessa hieman alle 50 euroa. Matalin se oli tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuudessa, noin 25 euroa. Muilla tehdasteollisuuden päätoimialoilla jalostusarvo työtuntia kohden oli jonkin verran yli 30 euroa. Vielä vuonna 1995 elektroniikkateollisuudessa jalostusarvo tehtyä työtuntia kohden oli selvästi alhaisempi kuin metsäteollisuudessa ja hieman pienempi kuin kemianteollisuudessa.

Metsäteollisuudella eniten kiinteää pääomaa

Vuonna 2002 koko teollisuuden kiinteä pääomakanta oli 120 miljardia euroa. Tästä energia- ja vesihuollon osuus oli 20 prosenttia ja metsäteollisuuden 30 prosenttia. Henkeä kohden laskettuna metsäteollisuuden pääomakanta oli tehdasteollisuuden korkein, yli 550 000 euroa. Toiseksi korkein se oli kemianteollisuudessa, kuitenkin selvästi pienempi kuin metsäteollisuudessa. Seuraavaksi korkein pääoma henkeä kohden oli elintarviketeollisuudessa. Energia- ja vesihuollon pääoma henkeä kohden puolestaan oli 1,5 miljoonaa euroa.

Tehdasteollisuuden kiinteä pääomakanta palkattua henkilöstä kohden
vuonna 2002

Tilastokeskus selvitti vuoden 2003 aikana teollisuuden kiinteän pääomakannan arvoa vuoden 2002 lopussa. Kantaa selvitettiin kysymällä teollisuuden toimipaikoilta aineellisen käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvoja. Pääomakantaselvityksessä kysyttiin myös teollisuuden käyttöomaisuuden ikätietoja. Selvityksen perusteella koko teollisuuden rakennusten arvioitu kokonaisikä oli vuoden 2002 lopussa 45 vuotta, koneiden 23 vuotta ja kuljetusvälineiden 10 vuotta. Kokonaiskäyttöikä oli korkeampi kuin uushankintojen odotettavissa oleva käyttöikä. Suurin ero, 8 vuotta, oli rakennuksissa ja pienin kuljetusvälineissä, 2 vuotta. Tästä voi päätellä, että aineellisen käyttöomaisuuden kokonaiskäyttöiän odotetaan lyhenevän.

Lähde: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2002. Tilastokeskus
Internet-osoitteessa http://tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_teojulk02.html
Tietoja voi tilata Tilastokeskuksesta tai selata StatFin-tilastopalvelussa osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_til_sftieto.html

Tiedote PDF-muodossa.

Jaa