Uutisia 11.6.2020

Tilastokeskuksen ja OECD:n yhteisraportti: Suomi vahvasti riippuvainen globaaleista markkinoista

Yritykset ovat yhä enemmän organisoineet tuotantoketjujaan globaalisti. Globaalin talouden aikakaudella myös tilastoinnin tulee tarjota entistä tarkempaa tietoa kansainvälisestä kaupasta ja globaaleista arvoketjuista. Tilastokeskus ja OECD ovat tuottaneet yhteisraportin, joka tarkastelee Suomen integraatioita globaaleihin arvoketjuihin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Globalisation in Finland: Granular insights into the impact on businesses and employment -raportin tulokset perustuvat arvoketjuintegraation entistä tarkempaan analyysiin. Tulokset osoittavat, että Suomi on jopa aiemmin arvioitua vahvemmin riippuvainen globaaleista markkinoista.

Ulkomailla tuotettu arvonlisä merkittävä osa Suomen vientiä

Raportin mukaan ulkomailla tuotettu arvonlisä muodostaa yli kolmasosan koko Suomen bruttomääräisestä viennistä. Tämä on yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin aiemmissa laskelmissa on arvioitu.

Vaikka teollisuuden toimialat yhä hallitsevat bruttovientiä, niiden osuus viennistä kotimaisessa arvonlisässä mitattuna on laskenut noin 20 prosenttiyksikköä 2000-luvun alkuvuosista. Vuonna 2016 palvelutoimialat ohittivat teollisuuden toimialat viennin kotimaisen arvonlisän osuudessa, ja vuonna 2018 palvelutoimialojen yritysten osuus Suomen arvonlisäviennistä oli jo 47 prosenttia ja teollisuuden toimialojen osuus 44 prosenttia.

Suomalaiset yritykset ovat menestyneet tietointensiivisillä palvelualoilla kuten ohjelmistot ja konsultointi sekä tietopalvelutoiminta. Nämä kaksi toimialaa vastasivat yhdessä yli 15 prosentin osuudesta kotimaisen arvonlisäviennin kasvusta vuosien 2013 ja 2018 välillä.

Palvelutoimialojen työpaikat riippuvaisia ulkomaisesta kysynnästä

Suomessa yhteensä noin 500 000 työpaikkaa on riippuvaisia, joko suoraan tai epäsuoraan, ulkomaisesta kysynnästä. Yli puolet näistä työpaikoista on palvelutoimialoilla.

Teollisuuden toimialojen viennistä riippuvien työpaikkojen osuus on laskenut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelualojen kasvava vienti on kuitenkin varmistanut, että ulkomaankaupasta riippuvien työpaikkojen määrä on pysynyt lähes ennallaan.

Globalisaatio vauhdittaa työmarkkinoiden polarisaatiota

Globalisaatio näyttää vauhdittavan työmarkkinoiden polarisaatiota. Vienti-intensiiviset ja monikansalliset yritykset palkkaavat korkeammin koulutettuja työntekijöitä ja niiden vienti myös tukee korkean koulutuksen työpaikkoja muissa yrityksissä.  

Vahvemmin globaaleihin arvoketjuihin integroituneissa yrityksissä palkkakasvu on nopeampaa kuin muissa yrityksissä. Koska naisia työskentelee miehiä enemmän sellaisilla toimialoilla, jotka ovat vain epäsuorasti kytkeytyneet globaaleihin arvoketjuihin, voi globalisaatiokehitys kasvattaa sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Palkkaerot yritysten sisällä ovat kasvaneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Yritysten sisäiset palkkaerot ovat kuitenkin pienemmät niissä yrityksissä, jotka ovat vahvemmin integroituneet globaaleihin arvoketjuihin.

Yhteisraportti ensimmäinen laatuaan

Kuva globaaleista arvoketjuista tarkentuu kansainvälisten tilastohankkeiden avulla, joista yksi tunnetuimmista on OECD:n ja WTO:n kehittämä Trade in Value Added (TiVA)-tietokanta. Tilastokeskus ja OECD ovat kehittäneet yhteistyössä aiempaa tarkemmin Suomen taloutta kuvaavaa arvonlisäperusteisen ulkomaankaupan tilastointia. Globalisation in Finland: Granular insights into the impact on businesses and employment -raportissa tarkastellaan arvoketjuintegraatiota toimialojen lisäksi yritysten ominaisuuksien mukaan. Tarkasteltavat ominaisuudet ovat muun muassa yrityksen osallistuminen ulkomaankauppaan, suhteet monikansallisiin yrityksiin, ikä sekä kokoluokka.

OECD:n ja Tilastokeskuksen yhteisraportti on ensimmäinen laatuaan. Yhteisraporttia ovat rahoittaneet ulkoministeriö, valtionvarainministeriö, valtioneuvoston kanslia sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT-) säätiö.

Globalisation in Finland: Granular insights into the impact on businesses and employment (pdf)

Lisätietoja: yliaktuaari Pontus Lindroos p. 029 551 3242, kehittämispäällikkö Kristian Taskinen p. 029 551 2238

Jaa