Uutisia 20.9.2017

Suomi ei ole kalliin ruuan maa

Ruoka oli Suomessa reaalisesti lähes yhdeksän prosenttia halvempaa tämän vuoden heinä­kuussa kuin vuonna 1994. EU-jäsenyyden tuoma ruuan hinta­etu oltiin menettämässä vuonna 2013, mutta nyt reaali­hinta – hinta puhdistettuna yleisellä hinta­kehityksellä – on palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.

Hinta-asiantuntija Ilkka Lehtisen laskelmat osoittavat, että neljän viimeisen vuoden aikana ruuan reaalihinta­kehitys on ollut Suomessa vanhoista EU-maista hitainta. Meillä hinta on laskenut 7,4 prosenttia, kun Ruotsissa, Alanko­maissa, Tanskassa, Itä­vallassa ja Saksassa ruuan reaali­hinta on noussut pari prosenttia. Arvonlisäverosta puhdistettu elin­tarvikkeiden hintataso onkin Suomessa jo vanhoista EU-maista halvimmasta päästä.

Ruuan reaali­hinnan kehitys Suomessa ja Ruotsissa 1994–2017, heinä­kuu 1994=100

Lue Ilkka Lehtisen artikkeli Tieto&trendit-lehden verkkosivuilta.

Kikyssä sovittu työaikojen lisäys kohdentunut erityisesti julkiselle sektorille

Vain julkisen sektorin palkansaajien il­moittamat työaikojen lisäykset ovat lähellä kikylle asetettua tavoitetta, kirjoittaa yliaktuaari Henri Lukkarinen artikkelissaan. Kilpailukykysopimuksen tuoma työaikojen lisäys näkyy noin puolella kaikista palkansaajis­ta ja noin 40 prosentilla yksityisen sektorin kokoai­kaisista palkansaajista. Osa-aikaisista työntekijöis­tä 20 prosenttia ilmoitti työaikojen muuttu­neen. Tiedot käyvät ilmi työvoimatutkimuksen vuoden 2017 toista neljän­nestä koskevista tuloksista.

Työaikojen lisäys on toteutettu hyvin vaihtelevasti eri toimialoilla ja sektoreilla. Ylei­simmin työaikoja on lisätty 6 minuutilla päiväs­sä (20 %) tai jollain muulla keinoin (22 %). Huo­mattavasti harvinaisempaa on ollut lisätä koko­naisia työpäiviä työaikaan (5 %), vaikkakin tämä on ollut keskimääräistä yleisempää teollisuudes­sa (16 %) ja informaatio- ja viestintäalalla (12 %).

Työajan lisäys työnantajasektorit, kokoaikaiset palkansaajat, 2. vuosineljännes 2017

Lue Henri Lukkarisen artikkeli Tieto&trendit-lehden verkkosivuilta.

Mitä työn di­gitalisaatiolla tarkoitetaan ja miten se vaikuttaa työhön ja työn­tekoon?

Muuttuva työ vaatii palkansaajilta uusien roolien hallintaa: sosiaalista älykkyyttä, hyviä viestintätaitoja ja erilaisten tilanteiden tunnistamista. Keskeistä kehityksen kannalta tulee olemaan se, miten uusi ajattelutapa ja uudet välineet omaksutaan työpaikoilla, kirjoittaa yliaktuaari Marianne Keyriläinen artikkelissaan.

Miten työnte­kijät ovat muutoksen kokeneet? Tilastokeskuksen tuleva työolotutkimus 2018 pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, miten di­gitalisaatio näkyy kaikkien suomalaisten palkan­saajien työssä.

Lue Marianne Keyriläisen artikkeli Tieto&trendit-lehden verkkosivuilta.

Lisätietoja:
Päätoimittaja Hannele Orjala p. 029 551 3582

Ilkka Lehtinen p. 050 435 8573
Yliaktuaari Henri Lukkarinen p. 029 551 
3704
Yliaktuaari Marianne Keyriläinen p. 029 551 3656
 

Vuoden 2018 alussa julkaisun koko sisältö siirtyy veloituksettomaksi verkkoon. Vuoden 2017 irtonumeroita voi tilata osoitteesta myynti@tilastokeskus.fi.

Jaa