Uutisia 5.11.2020

Miten ja miksi työvoimatutkimus uudistuu?

Työvoimatutkimuksen kokonaisuutta uudistetaan vuoden 2021 alusta lähtien uuden EU-lainsäädännön mukaiseksi, ja samalla toteutetaan merkittäviä kansallisia uudistuksia. Uudistukset saattavat vaikuttaa työvoimatutkimuksen tunnuslukuihin, kuten työttömyys- ja työllisyysasteisiin.
Työvoimatutkimus on tärkeä työkalu muun muassa ministeriöille ja muille poliittisille toimijoille, työmarkkinajärjestöille, tutkimuslaitoksille ja ekonomisteille. Uudistusten tavoitteena on helpottaa tutkimukseen vastaamista sekä parantaa tulosten laatua ja kansainvälistä vertailtavuutta.

”Työvoimatutkimus on Tilastokeskuksen suurin kyselytutkimus, josta tuotetaan paljon seuratut luvut työllisyydestä ja työttömyydestä. Kyseessä on varsin monimutkainen kokonaisuus, jonka uudistaminen on tehty huolella – tämän mittaluokan uudistuksia tehdään korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa”, painottaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun.

Verkossa vastaaminen tuo kustannussäästöjä

Työvoimatutkimus on otostutkimus, jossa tiedot kerätään kysymällä niitä vastaajilta. Tällä hetkellä tietoja kerätään puhelinhaastatteluin ja osin käyntihaastatteluin, mutta vuodesta 2021 alkaen työvoimatutkimuksen vastaajilla on mahdollisuus vastata myös verkossa. 

”Uudistus parantaa vastaajien mahdollisuutta osallistua tutkimukseen. Tämä on tärkeä uudistus siksi, että entistä useampi jättää vastaamatta vapaaehtoisiin kyselyihin. Verkkokyselyillä saavutetaan myös kustannussäästöjä”, kertoo erikoistutkija Anna Pärnänen. 

Sisältöuudistus parantaa vertailua EU-maiden välillä

Työvoimatutkimuksen kyselylomakkeen sisältöä Suomessa uudistetaan uuden EU-lainsäädännön mukaiseksi. Tärkeimmät muutokset koskevat kysymyksiä työajasta ja sitä, milloin henkilö määritellään työlliseksi. Jatkossa esimerkiksi vanhempainvapaalla olevat luetaan aiempaa useammin ja opintovapaalla olevat aiempaa harvemmin työllisiksi. Myös kausityöntekijöiden, sairauslomien ja muiden poissaolojen kohdalla tilastointitapa muuttuu. 

”Erilaiset muutokset vaikuttavat työllisyyslukuihin eri tavoin. Suurin vaikutus on uudistuksella, joka koskee vanhempainvapaata. Uuden määrittelyn mukaan vanhempainvapaalla olevat lasketaan jatkossa työllisiksi”, yliaktuaari Pertti Taskinen sanoo.

Työvoimatutkimuksen sisältö laajenee, kun kyselyyn lisätään kysymyksiä työajan joustavuuteen, yrittäjän asiakkaiden määrään ja sivutyön työaikaan liittyen. Lisäksi uutena ikäryhmänä tutkimukseen otetaan mukaan 75–89-vuotiaat.

Tulosten laskentatapa uudistuu

Uusi EU-lainsäädäntö tulee vaikuttamaan otoksen muodostamiseen ja tulosten laskentatapaan eli estimointimenetelmiin, sillä tutkimus kattaa jatkossa 15–89-vuotiaat. Lisäksi estimointimenetelmissä on huomioitava tulosten luotettavuudelle asetetut laatuvaatimukset. Uudistuksen myötä estimointimenetelmissä hyödynnetään tutkinto- ja tulorekistereistä saatavaa lisäinformaatiota.

”Työvoimatutkimuksen uudistetussa tulosten laskentatavassa tullaan huomioimaan uusi EU-lainsäädäntö, tiedonkeruutapaan toteutettavat muutokset ja yleinen vastausasteen aleneminen kyselytutkimuksissa”, kiteyttää yliaktuaari Riku Salonen.

Esitutkimuksella testattiin uudistuksien vaikutuksia

Tilastokeskus on valmistellut vuonna 2021 toteutettavia uudistuksia usean vuoden ajan, ja muutoksien vaikutuksia on arvioitu syksyllä 2019 toteutetun esitutkimuksen tulosten perusteella. Kokonaisuudessaan esitutkimuksen vastausprosentti jäi selvästi totuttua pienemmäksi, ja verkon kautta saatiin 39 % vastauksista. Esitutkimus osoitti myös, että verkossa ja puhelimessa vastanneet edustavat selkeästi erilaisia väestöryhmiä. Verkossa vastanneet olivat ikäjakaumaltaan vanhempia ja useammin korkeakoulutettuja. 

Ensimmäiset alustavat uuden työvoimatutkimuksen tulokset julkaistaan vuoden 2021 alussa. Tulosten aikavertailun vuoksi myös aiempien vuosien luvut eli aikasarjat tuotetaan korjattuina vuodesta 2000 alkaen.

Työvoimatutkimuksen uudistus pähkinänkuoressa: 

•    Työvoimatutkimus on kyselytutkimus, jossa tiedot kysytään lomakkeella vastaajilta. Kyselylomakkeen sisältö yhdenmukaistetaan aikaisempaa tarkemmin eri EU-maiden välillä, ja näin parannetaan eri maiden välisten lukujen vertailtavuutta. Kysyttäviin tietoihin tulee muutoksia esimerkiksi työaikatietoihin.
•    Tiedonkeruutapaa uudistetaan siten, että vuoden 2021 alusta Tilastokeskus tarjoaa mahdollisuuden vastata tutkimukseen myös verkossa. Verkkovastaamisella parannetaan vastaajien mahdollisuutta osallistua tutkimukseen.
•    Työvoimatutkimuksen uudistetussa otoksessa ja tulosten laskentatavassa huomioidaan uusi EU-lainsäädäntö, vastauskadon lisääntyminen ja tiedonkeruutapaan toteutettavat muutokset.

 

Lisätietoja: 
Tiedonkeruun uudistus: erikoistutkija Anna Pärnänen, 029 551 3795
Sisältöuudistus: yliaktuaari Pertti Taskinen, 029 551 2690
Estimointimenetelmien uudistus: yliaktuaari Riku Salonen, 029 551 3295
 

Työvoimatutkimuksen uudistus -verkkosivu

Jaa