Uutisia 23.4.2020

”Kilpailu on koventunut” – Tilastokeskus mukana rakentamassa kansainvälistä vertailutietoa koulutuksesta

 

Suomi nousee usein maailman kärkijoukkoon, kun vertaillaan koulutusta tai oppimistuloksia. Tilastokeskus tuottaa suuren osan Suomen tiedoista vertailuissa – ja tulokset kiinnostavat kaikkialla.

”Vuoden 2000 PISA-tutkimus oli valtava uutinen maailmalla, ja siinähän Suomi oli ykkösenä lukutaidon oppimistuloksissa. Silloin huomasi kansainvälisillä kentillä, että siellä kyseltiin, mikä ihme Suomessa on, kun lapset oppivat niin hyvin. Syitä pohdin itsekin silloin”, muistelee Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Mika Tuononen.

”Toki Suomi on monella mittarilla edelleen koulutuksen kärkijoukossa, esimerkiksi koulutustaso on korkea. Myös koulutustilastomme ovat korkeatasoisia, koska meillä on mahdollisuus käyttää ja yhdistellä kattavia rekisteritietoja, kuten Pohjoismaissa on tyypillistä”, lisää Tuononen, joka on pitkään tehnyt kansainvälistä yhteistyötä koulutustilastojen kehittämiseksi esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n piirissä. OECD:n vuosittainen Education at a Glance -raportti seuraa koulutustilastoja monesta näkökulmasta.

”Viime vuosina kilpailu on koventunut. Suomi on esimerkiksi PISA-tutkimuksessa edelleen kärkipäässä, mutta ei ihan huipulla. Monissa muissa maissa myös koulutustaso nousee nyt nopeammin”, Tuononen tiivistää.

Suomi keskiverto nuorten koulutusasteessa

Tällä erää Suomi on lähellä OECD:n keskitasoa korkeakoulutettujen nuorten osuudessa, kertoo koulutustilastoista vastaava yliaktuaari Mika Witting.

”Nuoremmat ikäluokat eivät enää saavuta sitä koulutustasoa, joka edellisellä ikäluokalla oli. Silloin korkeaa koulutusta vaativien työpaikkojen saaminen voi olla hankalampaa. Toisaalta huomiotta voi joskus jäädä, että koulutusjärjestelmässä tehtiin muutos 2000-luvun alussa: alin korkea-aste, joka aiemmin sisälsi esimerkiksi teknikkoja ja sairaanhoitajia, muutettiin ammattikorkeakoulutukseksi. Niinpä meillä oikeastaan on paljon korkeakoulutettuja, mutta korkea-asteen suorittaneita kun verrataan, Suomessa tilastoista puuttuu tällainen lyhyt korkeakoulututkinto. Sellainen on monissa verrokkimaissa”, Witting taustoittaa.

OECD:n seuraama ikähaarukka 25-34 voi vaikuttaa myös tilastoihin, koska osa suomalaisopiskelijoista saa tutkinnon suoritettua vasta 25 ikävuoden jälkeen. EU:n tavoiteindikaattorissaan seuraama ikäluokka on 30-34-vuotiaat. Witting arvelee, että vaikutus OECD:n luvuissakin on pienehkö, koska Suomessa kandidaatintutkinnon suorittajien mediaani-ikä on 26 vuotta.

Suomessa 41 prosenttia nuorista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mikä on hieman alle OECD-maiden keskiarvon. 
”Opintojen aloittamisikä on kyllä noussut. Nykyään jos haluaa vaikka lääkäriksi, haetaan niin monta kertaa, että päästään. Aiemmin saatettiin mennä ensin opiskelemaan jotakin toista ainetta, vaikka biologiaa, ja pyrittiin sitten vaihtamaan alaa”, Witting pohtii.

”Suomessa on korkeakouluihin hakemisessa kansainvälisesti verrattuna kova karsinta. Vain kolmasosa pääsee sisään”, Tuononen täydentää. ”Nyt on tarkoitus nopeuttaa siirtymää korkeakouluihin uudistuksella, jossa todistusvalinnan merkitystä lisätään. Hallitusohjelmassakin mainitaan, että jatkossa tavoite on, että 50 % 25-34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Se on kova tavoite.”

”Suomessa koulutuksessa ja koulumenestyksessä on aika suuret sukupuolten väliset erot. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä uudistus vaikuttaa siihen”, Witting lisää.

Hän muistuttaa, että Suomessa monet koulutusalat ovat myös jakautuneet naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin.

”On työvoiman saatavuudenkin kannalta huono tilanne, jos meillä on esimerkiksi vain miespuolisia koodareita ja naispuolisia sairaanhoitajia. Tästä toivoisin keskusteltavan enemmänkin.”

Muissa Pohjoismaissa lähes kaikki lapset varhaiskasvatuksessa

Toinen tarkkaan seurattu tilasto niin Suomessa kuin maailmalla on varhaiskasvatukseen osallistuminen. Se on Suomessa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisempaa.

”Myös tämä on tärkeä kysymys koulutuspoliittisen keskustelun kannalta. Sekin on hallitusohjelmassa, että varhaiskasvatukseen osallistumista pyritään nostamaan. Kotihoidon tuen järjestelmä ainakin voi vaikuttaa nykyiseen tilanteeseen verrokkimaihin verrattuna. Osittain asiantuntijatkin ovat kuitenkin erimielisiä siitä, mitä asialle pitäisi tehdä”, sanoo Tuononen.

Suomessa 78 prosenttia 3-5-vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen, kun osuus muissa Pohjoismaissa on yli 90 prosenttia.

Kolmantena tärkeänä indikaattorina Tuononen ja Witting mainitsevat koulutusmenot. Suomessa koulutuksesta säästettiin 2010-luvulla, kuten muuallakin tehtiin finanssikriisin seurauksena. OECD:n uusin vertailu koulutusmenoista ulottuu vasta vuoteen 2016, ja seuraavien vuosien luvut tulevat Tuonosen mukaan olemaan kiinnostavia.

”Suomessa ehkä kesti finanssikriisin jälkeen muita maita pidempään, ennen kuin koulutuksesta leikattiin”, hän pohtii.
Suomessa panostettiin koulutukseen runsaat 10 000 dollaria per oppilas perusasteelta korkea-asteelle vuonna 2016.

Uutena tilastona valmistuneiden työllistyminen 

OECD on jo pitkään ollut näkyvä toimija koulutuksen kansainvälisessä tilastoinnissa, ja niinpä Tilastokeskuskin on panostanut yhteistyöhön OECD:n kanssa.

”Jo 1980-90-lukujen vaihteessa siellä alkoi INES-hanke (Indicators of Education Systems). En ollut itse silloin vielä remmissä, mutta taustalla oli tarve saada kansainvälisesti vertailukelpoista tilastotietoa. Maat olivat kiinnostuneita kehittämään koulutusjärjestelmiään ja vertailemaan niitä. Siitä tuli menestys: nyt meillä on vuosittainen Education at a Glance -julkaisu, joka on valtava tietopaketti, ja myös PISA-tutkimus, joka tosin aika pian erosi omaksi projektikseen”, kertoo Tuononen.

”Tilastokeskus osallistuu jatkuvasti INES-työryhmiin, joita on kolme”, hän lisää. ”Tämä on Tilastokeskuksen ja opetushallinnon perinteistä hyvää yhteistyötä. Työryhmissä kehitetään uusia indikaattoreita ja tuotetaan tilastodataa.”

Suurin osa vertailujen Suomea koskevista tilastotiedoista perustuu Tilastokeskuksen tuottamiin aineistoihin. Näitä on esimerkiksi vuosittainen YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon, OECD:n ja EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin koulutustilastotiedonkeruu (UOE). Se sisältää tiedot opiskelija- ja tutkintomääristä, koulutuskustannuksista ja opetushenkilökunnasta. Työvoimatutkimus taas on lähteenä muun muassa vertailuissa väestön koulutustasosta ja työllistymisestä koulutustaustan mukaan.

”Raportoimiemme tietojen pohjalta pyritään myös kehittämään uusia indikaattoreita, ja kun tulee uusia tietotarpeita, niin selvitetään, miten niitä voitaisiin mitata”, Tuononen taustoittaa.

Kehittämistyö liittyy myös kansainvälisten tilastojen laadun ja vertailukelpoisuuden parantamiseen, hän lisää.

”Tilastontekijälle se on todella tärkeää ja mielenkiintoista työtä.”

Syksyn 2020 raporttiin on uutena tietona tarkoitus tuottaa tietoa esimerkiksi valmistuneiden työllistymisestä 1-3 vuotta valmistumisen jälkeen, Witting kertoo. Tosin vielä ei saada mukaan kaikkia OECD:n jäsenmaita, koska tämän datan tuottaminen vaatii rekisteripohjaisia tilastoja. Suomesta nämäkin tiedot tietysti löytyvät.

 

Lue lisää:
Tilastokeskuksen koulutustilastot
Verkkouutisemme Education at a Glance 2019 -julkistuksesta
 

Jaa