Uutisia 13.12.2019

140-vuotias tilastojen tietojätti kuvaa muuttuvaa Suomea

Suomen tilastollisen vuosikirjan juuret ulottuvat 140 vuoden taakse, jolloin senaatin luvalla julkaistiin Suomenmaan tilastollinen wuosikirja 1879. Julkaisu oli hiukan nykykännykkää isompi kirjanen, joka sisälsi 50 taulukkoa Suomen väestöstä ja taloudesta.

Juuri ilmestynyt Suomen tilastollinen vuosikirja 2019 on laaja tilastojen kokoomateos, joka kuvaa tarkasti suomalaista yhteiskuntaa ja sen kehitystä. Vuosikirja sisältää uusimpien tietojen lisäksi pitkiä aikasarjoja ja aluetietoa sekä runsaasti vertailutietoja muista maista. Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisessä kirjassa on kaikkiaan 591 sivua ja 616 taulukkoa.

Poimintoja Suomen tilastollisesta vuosikirjasta:

Väkiluvun kehitys

Vuonna 1749 maamme väkiluku oli 410 400 henkilöä. Sen jälkeen Suomen väestö on tasaisesti kasvanut muutamia poikkeuksellisia vuosia lukuun ottamatta. Suurin väestötappio koettiin nälkävuonna 1868, jolloin väestö väheni yli 96 000 henkilöllä. Viimeisimmät väestötappiovuodet olivat 1969 ja 1970. Tuolloin syynä oli suomalaisten massamuutto Ruotsiin.

  • Suomen väkiluku ylitti ensimmäisen kerran kaksi miljoonaa vuonna 1879. Kolme miljoonaa ylittyi vuonna 1912, neljä miljoonaa vuonna 1950 ja vuonna 1991 rikkoutui viiden miljoonan raja. Vuoden 2018 lopussa Suomen väkiluku oli 5 517 919 henkilöä. Uusimman väestöennusteen mukaan väestö kasvaa vuoteen 2030 asti.
  • Luonnollinen väestönlisäys oli 1800-luvun lopulla keskimäärin 31 000 henkilöä vuodessa ja 1940-luvun lopulla yli 60 000 henkilöä vuodessa. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Viimeisen kolmen vuoden aikana väestönlisäys on ollut negatiivinen: vuonna 2018 kuoli 6 950 henkilöä enemmän kuin syntyi.
  • Vielä 1950-luvulla asunnot olivat pieniä ja ahtaasti asuttuja ja niiden varustetaso oli alhainen. Yli 70 prosenttia asunnoista oli vailla viemäröintiä tai vesijohtoa. Vuonna 1950 asunnoista 57,3 prosenttia oli alle kolmen huoneen asuntoja, kun mukaan lasketaan myös keittiö. Vuonna 2018 pienten asuntojen osuus oli koko asuntokannasta 25,5 prosenttia.
  • 1980-luvun lopulla yksin asui lähes joka kolmas. Kolmessakymmenessä vuodessa yhden henkilön asuntokuntien määrä on lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 2018 asuntokuntien määrä oli 2,7 miljoonaa, joista yksin asuvia oli 1,2 miljoonaa henkilöä.
  • Vuonna 2018 ylioppilastutkinnon suorittaneita oli yhteensä 30 365, joista naisia oli noin 58 prosenttia. Vuonna 1910 ylioppilastutkinnon suoritti 929 henkilöä, heistä naisia oli vajaa 37 prosenttia. 1970-luvun lopulla naisten osuus oli korkeimmillaan, yli 63 prosenttia.
  • Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli yhteensä 3,5 miljoonaa rekisterissä olevaa henkilöautoa. Vanhimmat rekisterissä olevat henkilöautot on otettu käyttöön jo 1900-luvun alussa. Ennen vuotta 1921 käyttöönotettuja henkilöautoja oli vuonna 2018 yhteensä 44 kappaletta.
  • Metsäteollisuus käytti kotimaista raakapuuta viime vuonna 64,5 miljoonaa kuutiometriä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 1860 metsäteollisuus käytti raakapuuta 1,2 miljoonaa kuutiometriä, vuonna 1950 käyttö oli 20,1 miljoonaa kuutiometriä.
  • Vuonna 1970 Suomen kauppatase oli 233 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sen jälkeen suurimmillaan kauppatase oli ylijäämäinen vuonna 2000, noin 12,6 miljardia euroa. Vuonna 2018 kauppataseen alijäämä oli lähes 3 miljardia euroa.

Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2019. Tilastokeskus. Hinta 80 euroa (ml. alv.).
Julkaisu on tilattavissa joulukuun ajan Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta ja 2.1.2020 alkaen PunaMusta Oy:n asiakaspalvelusta 010 2308 365, verkkokauppa@punamusta.com.
Vuosikirjan voi ladata PDF-muodossa osoitteesta
tilastokeskus.fi/vuosikirja2019

Lisätietoja: tietopalvelusuunnittelija Sirkku Hiltunen p. 029 551 6373

Jaa