Uutisia 1.12.2017

100 vuotta itsenäisyyttä, yli 100 vuotta tilastoja Suomesta

Sadan vuoden aikana Suomen väkiluku on kasvanut kolmesta miljoonasta viiteen ja puoleen miljoonaan. Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on noussut itsenäisyyden alkuvuosista 35 vuotta. Tilastokeskuksen julkaisema Suomen tilastollinen vuosikirja on kuvannut jo vuodesta 1879 lähtien yhteiskuntamme muutosta ja kehitystä.

Väestö ikäryhmittäin 1870–2060

 

Suomalaisten ikärakenne on muuttunut sadassa vuodessa. Vuonna 1917 alle 15-vuotiaita oli väestöstä noin 35 prosenttia, vuonna 2016 heidän osuutensa oli 16 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä oli vuonna 1917 alle 6 prosenttia, kun vuonna 2016 heitä oli viidesosa koko väestöstä. Ikääntyneitä oli viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin: yli 85-vuotiaita oli 142 877 henkilöä eli 2,6 prosenttia väestöstä. 1917 saman ikäisiä oli 4 900 eli vain 0,2 prosenttia väestöstä.

Avioliittoja solmittiin vuonna 1917 yhteensä 20 004, viime vuonna 24 464. Avioeroja myönnettiin vuonna 1917 vain 368, kun viime vuonna eroon päättyi 13 541 avioliittoa. Vielä 1950-luvulla tyypillisin perhe – noin 64 prosenttia perheistä – muodostui avioparista ja lapsista. Viime vuonna yleisin perhemuoto eli 36 prosenttia perheistä oli aviopari ilman lapsia.

Asuntojen varustetaso on muuttunut nopeasti. Vielä 1950-luvulla vain 7 prosentissa asunnoista oli peseytymistilat tai lämmin vesi, kun vuonna 2016 nämä mukavuudet olivat lähes kaikissa asunnoissa. Viime vuonna Suomessa oli kaikkiaan 2 968 200 asuntoa, joista neljäsosa oli yksiöitä tai kaksioita. Vuonna 1950 asuntoja oli 998 839, ja niistä yksiöitä tai kaksioita oli yli puolet.

Suomalaisten koulutustaso on noussut jatkuvasti. Vuonna 1917 ylioppilastutkintoja suoritettiin 1 128, joista naisten osuus oli 40,5 prosenttia. Viime vuonna uusia ylioppilaita oli 30 531 ja heistä naisia oli 58 prosenttia. Korkea-asteen tutkinto oli vuonna 1970 noin 9 prosentilla, vuoden 2000 lopussa 23 prosentilla ja vuonna 2015 jo 30 prosentilla tutkinnon suorittaneesta väestöstä.

Elinkeinorakenne on muuttunut itsenäisyyden aikana suuresti. Vuonna 1917 alkutuotannon osuus bruttoarvonlisäyksestä oli lähes 49 prosenttia, vuonna 2016 osuus oli enää 2,7 prosenttia. Kun vuonna 1917 palveluiden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 28 prosenttia, viime vuonna palveluiden osuus oli 70 prosenttia.

Suomen tilastollinen vuosikirja kuvaa muuttuvaa Suomea

Tiedot löytyvät juuri ilmestyneestä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 2017, joka kertoo Suomen valtion kehityksestä ja suomalaisten elämässä tapahtuneista muutoksista.

Tilastojen laaja kokoomateos sisältää uusimpien tietojen lisäksi pitkiä aikasarjoja ja aluetietoa sekä runsaasti vertailutietoja muista maista. Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisessä kirjassa on kaikkiaan 603 sivua ja 625 taulukkoa.

Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2017. Tilastokeskus. Hinta 80 euroa (ml. alv.).
Julkaisu on tilattavissa Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta.
Vuosikirjan voi ladata PDF-muodossa osoitteesta tilastokeskus.fi/vuosikirja2017

Lisätietoja: tietopalvelusuunnittelija Sirkku Hiltunen 029 551 6373

Jaa