Artikkelit ja blogikirjoitukset
Menestyvätkö ulkomaalaistaustaiset yritykset Suomessa?
Maahanmuutto puhuttaa monimuotoistuvassa Suomessa. Ei ihme, sillä ulkomaalaistaustaisten määrä on kolminkertaistunut vuosituhannen vaihteesta vuoteen 2016 noin 365 000 henkeen.
Sosiaalisten näkökulmien lisäksi voidaan tarkastella vaikutuksia elinkeinoelämään. Uudet suomalaiset ovat potentiaalisia palkansaajia yrityksissä tai parhaimmillaan yrittäjinä luovat kokonaan uusia työpaikkoja.
Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvoi taantumassakin
Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä hieman väheni.
Kuntokeskusten kärkikymmenikköön on tunkua
Niin kuin yrityskentässä yleensäkin myös kuntosalibisneksessä yritykset onnistuvat parantamaan asemaansa laajentamalla toimintaansa, yritysostoin, hintakilpailulla ja hyvällä asiakaspalvelulla.
Kuntosalibisneksessä vain harva yritys on rautaa
Suomen on viime vuosina vallannut kuntoilubuumi, ja terveelliseen elämäntapaan liittyvät palvelut ovat saaneet mediassa runsaasti huomiota. Osansa ovat saaneet myös kuntokeskukset, joiden määrä on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti.
Ulkomaalaisomisteiset pienet kasvuyritykset rekrytoivat eniten kaudella 2012–2015
Suomessa oli kaikkiaan 3 207 pientä kasvuyritystä, ja niiden henkilöstö viisinkertaistui 26 550:een kaudella 2012–2015. Nopeinta henkilöstön määrän kasvu oli ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä.
Suurempien kasvuyritysten kannattavuus huipussaan
Kasvuyrityksiä voidaan mitata monella tapaa, ja usein on perusteltua käyttää erilaisia määrittelyitä kasvun mittaamiselle. OECD:n ja Eurostatin määritelmän mukaan kasvua mitataan neljän vuoden periodeilla.
Kotimaan markkinoilla pitäytyneiden yritysten liikevaihto kasvanut eniten
Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä kaikkien, yhteensä 270 281 yrityksen liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kasvu oli nopeinta kaivostoiminnassa ja louhinnassa sekä rakentamisen toimialalla, joissa molemmissa liikevaihto kohosi noin 10 prosenttia vuodentakaisesta.
Yhä useampi palvelualan yritys jakaa tukieurojen pottia
Kaikkiaan 19 409 Tilastokeskuksen yritystietopalveluun sisältyvien toimialojen yritystä sai vuonna 2014 toimintaansa avustuksia ja tukia kuten investointi-, tutkimus- ja tuotekehitys- tai käynnistysavustuksia sekä kansainvälistymis- ja työllistämistukia.
Palvelutoimialoilla pärjätty parhaiten
Yritysten kehitys eri toimialoilla on vuodesta 2011 vuoteen 2014 on ollut varsin vaihtelevaa. Myönteisintä kehitys on ollut palvelualoilla: kuljetuksen ja varastoinnin, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen aloilla sekä henkilöstön määrä, liikevaihto että palkkasumma ovat kasvaneet, jalostusarvo on noussut ja yritysten tuottavuus parantunut.
Etelä-Karjala haavoittuvin viennin vaihteluille
Yritysten osallistuminen globaaleille markkinoille vaihtelee maakunnittain suuresti vientikohteiden ja yritysrakenteen osalta. Maailmanlaajuiset suhdanteet ja ulkomaankaupan vaihtelu vaikuttavatkin alueilla eri tavoin. Erityisen altis alue on globaalien markkinoiden kehitykselle, mikäli sen työllisyys on harvojen suuryritysten varassa.
Statistics on enterprise survival and growth prospects between 2008 and 2012
This article uses data from the 2015 European microdata linking project. The novelty of these microdata sets is that they follow a group of enterprises that existed in 2008 over the time period 2008-2012. It therefore offers a dynamic view on how this period, which included the economic crisis, affected the survival and growth prospects of various types of enterprise.
Konsernisuhteella iso rooli yrityksen merkitykselle taloudessa
Keskisuuret konserniyritykset paitsi työllistävät, myös tuottavat huomattavasti enemmän liikevaihtoa kuin riippumattomat yritykset. Konsernisuhteilla onkin iso rooli analysoitaessa kokoluokiltaan erilaisten yritysten merkitystä taloudessa.
Statistics on small and medium-sized enterprises
Small and medium-sized enterprises (SMEs) are a focal point in shaping enterprise policy in the European Union (EU). The European Commission considers SMEs and entrepreneurship as key to ensuring economic growth, innovation, job creation, and social integration in the EU.
Statistics comparing enterprises which trade internationally with those who do not
Economic globalisation and the participation of enterprises in international trade in goods are important drivers for economic growth. Evidence to demonstrate this is vital for designing policy. Research has shown that international traders differ substantially from domestic enterprises.