Toimihenkilöiden määrä kaksinkertaistunut 40 vuodessa

Kirjoittajat: Topias Pyykkönen ja Airi Pajunen

Korjattu 15.10.2012. Punaisella merkitty luku on korjattu, oli aiemmin 29,5.

Suomalaisen yhteiskunnan muutos näkyy sosioekonomisessa rakenteessa 1970-luvulta lähtien erityisesti toimihenkilöiden osuuden ja määrän kasvuna. Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana alempien ja ylempien toimihenkilöiden yhteenlaskettu osuus työllisistä on kasvanut 32 prosentista 58 prosenttiin eli 26 prosenttiyksikköä. Määrällisesti toimihenkilöiden ryhmä on kasvanut noin 642 000 henkilöllä: 668 000 henkilöstä 1 310 000 henkilöön.

Kasvusta osa on tapahtunut muiden sosioekonomisten ryhmien osuuksien kustannuksella, osa on selitettävissä työllisten kokonaismäärän kasvun kautta. Vuosien 1970 ja 2009 välillä työllisten määrä on lisääntynyt 241 000 henkilöllä.

Työllisten sosioekonominen asema 1970–2009

Toimihenkilöiden osuuden kasvaessa työntekijöiden ja maatalousyrittäjien osuudet ja määrät ovat puolestaan laskeneet. Vuosien 1970 ja 2009 välillä maatalousyrittäjien määrä on kutistunut noin 280 000 henkilöllä ja työntekijöiden määrä 220 000 henkilöllä. Työntekijöiden osuus on pienentynyt kolmanneksen 45 prosentista 31 prosenttiin vuodesta 1970. Työntekijöiden ryhmä on muutoksesta huolimatta säilyttänyt asemansa toisiksi suurimpana sosioekonomisena ryhmänä.

Maatalousyrittäjien kohdalla muutos on ollut vielä suurempi: vuonna 2010 maatalousyrittäjiä oli enää kaksi prosenttia kaikista työllisistä, kun osuus vuonna 1970 oli vielä 16 prosenttia.

Toimihenkilöitä löytyy nykyään maalta ja kaupungista

Suurimmat alueelliset erot väestön sosioekonomisessa asemassa ovat tasoittuneet viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. 1970-luvun alussa kuntien sosioekonomisissa rakenteissa oli suuria eroja. Nykyisellä kuntajaolla tarkasteltuna vuonna 1970 lähes joka viidennessä kunnassa työllisistä vähintään puolet oli maatalousyrittäjiä. Samanaikaisesti kaikista 336 kunnasta 58 kunnassa toimihenkilöiden ja työntekijöiden yhteenlaskettu osuus ylitti 80 prosenttia.

Viime vuosikymmenien aikana kuntien väliset erot sosioekonomisessa rakenteessa ovat kaventuneet. Vuonna 2009 oli ainoastaan neljä kuntaa (Lestijärvi, Vieremä, Halsua ja Sottunga), joissa maatalousyrittäjien osuus ylitti 20 prosenttia ja yksi kunta (Sottunga), jossa toimihenkilöiden ja työntekijöiden yhteenlaskettu osuus oli alle 60 prosenttia. Taustalla on maatalousyrittäjien osuuden kutistuminen ja toimihenkilöiden osuuden kasvu harvaanasutuissa kunnissa. Kehityksen myötä harvaanasuttujen kuntien sosioekonominen rakenne on lähestynyt kaupunkimaisten kuntien rakennetta.

Tästä huolimatta kuntien välillä on edelleen eroja. Esimerkiksi toimihenkilöiden osuudet ovat olleet ja ovat keskimääräistä suurempia kaupungeissa sekä niiden ympäryskunnissa kuin maalaismaisissa kunnissa. Harvaanasuttujen ja kaupunkimaisten kuntien välinen ero ei siis ole kadonnut. Silti vuonna 2009 kaikissa Suomen kunnissa työllisistä yli neljäsosa oli toimihenkilöitä. Pienin toimihenkilöiden osuus oli Karvialla, 28 prosenttia, ja suurin Kauniaisissa, 77 prosenttia.

Vuonna 1970 kaikista Suomen kunnista ainoastaan neljässä toimihenkilöiden osuus oli yli 50 prosenttia. 85 kunnassa toimihenkilöiden osuus oli yli neljäsosan työllisistä. Eniten toimihenkilöitä oli silloinkin Kauniaisissa, 75 prosenttia, ja vähiten Soinissa, Lemillä ja Karvialla, 11 prosenttia.

Sosioekonomisista ryhmistä pienimmät erot ovat yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) osuuksissa. Yrittäjien osuudet kunnan työllisistä ovat lähes samansuuruisia kaikissa kunnissa aina 1970-luvulta vuoteen 2009. Vuonna 1970 yrittäjien osuus oli keskimäärin 5,8 kuntien työllisistä. Eniten yrittäjiä oli vuonna 1970 Eckerössä, 12,2 prosenttia, kun taas Merijärvellä yrittäjiä oli vähiten, 2,9 prosenttia.

Yrittäjyys on kasvattanut hieman suosiotaan: vuonna 1990 yrittäjiä oli kunnissa keskimäärin 8,1 prosenttia ja vuonna 2009 yhteensä 10,1 prosenttia työllisistä. Vuonna 2009 ei ollut yhtään kuntaa, jossa yrittäjien osuus oli alle 5 prosenttia. Suurin yrittäjien osuus löytyi Kustavissa, jossa 19,4 prosenttia työllisistä oli yrittäjiä. Vaasassa yrittäjien osuus oli pienin, 5,3 prosenttia.

Joka neljäs työntekijä on alle 34-vuotias mies

Miehet ja naiset eivät jakaudu tasaisesti sosioekonomisiin ryhmiin. Esimerkiksi työntekijöiden joukossa on enemmän miehiä, kun taas alempien toimihenkilöiden piirissä naisten osuus on suurempi. Sukupuolijakaumat eivät ole muuttuneet merkittävästi viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Missään sosioekonomisessa ryhmässä sukupuolten osuudet eivät ole kääntyneet päälaelleen, vaan naisten osuus on edelleen suurempi alempien toimihenkilöiden joukossa ja miesten osuus suurempi kaikissa muissa ryhmissä.

Naisten osuudet eri sosioekonomista ryhmistä 1970–2009, %

Naisia 1970 1980 1990 2000 2009
Maatalousyrittäjät 39 40 44 36 30
Muut yrittäjät 36 34 33 35 36
Ylemmät toimihenkilöt 34 36 43 47 48
Alemmat toimihenkilöt 68 71 71 68 71
Työntekijät 31 35 34 36 34
Yhteensä 42 47 49 48 50

Ainoastaan ylempien toimihenkilöiden joukossa sukupuolten osuudet ovat liikkuneet lähemmäs toisiaan. Ylempiin toimihenkilöihin kuuluvien naisten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä siinä määrin, että 2000-luvulla miesten ja naisten osuudet ovat lähes yhtä suuret. Yhden tulkinnan mukaan ilmiön taustalla on naisten koulutustason kasvu (Lehto 2009).

Nuoria, 18–34-vuotiaita, on eniten työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden joukossa. Työntekijöistä 37 prosenttia ja alemmista toimihenkilöistä 34 prosenttia on iältään 18–34-vuotiaita. Kaikista työntekijöistä neljäsosa, 180 000 henkeä, on 18–34-vuotiaita miehiä. Miesten osuus työntekijöistä on kaksinkertainen verrattuna naisten osuuteen kaikissa paitsi yli 55-vuotiaiden ikäluokassa. Vastaavasti naisten osuus alemmista toimihenkilöistä on kaikissa ikäluokissa kaksinkertainen miesten osuuteen verrattuna.

Maatalousyrittäjien joukko on miesvaltainen ja muita iäkkäämpi. Heistä 66 prosenttia on vähintään 45-vuotiaita. 46 prosenttia maatalousyrittäjistä on 45 vuotta täyttäneitä miehiä, kaikkiaan 25 000 henkilöä. Myös muiden yrittäjien kuin maatalousyrittäjien ryhmä on miesvaltainen ja hieman iäkkäämpi verrattuna esimerkiksi alempiin toimihenkilöihin. Muista yrittäjistä 38 prosenttia on yli 44-vuotiaita miehiä.

Ikäluokkien osuus sosioekonomista ryhmistä sukupuolittain 2009, %

Ikäluokka
naiset
Kaikki Maatalous-
yrittäjät
Muut yrittäjät Ylemmät
toimihenkilöt
Alemmat
toimihenkilöt
Työntekijät
18–34 16 4 6 12 23 12
35–44 12 7 9 14 16 6
45–54 14 11 12 14 19 8
55- 10 9 9 8 13 7
Ikäluokka
miehet
Kaikki Maatalous-
yrittäjät
Muut yrittäjät Ylemmät
toimihenkilöt
Alemmat
toimihenkilöt
Työntekijät
18–34 16 8 10 13 11 25
35–44 12 15 16 15 7 14
45–54 13 25 21 14 7 16
55- 9 21 17 10 4 10
Yhteensä 100 100 100 100 100 100

Ikäluokittainen tarkastelu ei lupaa lähitulevaisuudessa muutosta sukupuolijakaumiin: myös nuorten työntekijöiden joukko koostuu pääosin miehistä ja nuorten alempien toimihenkilöiden joukko naisista. Toisaalta on huomattava, että nuoret sijoittuvat useammin työntekijöiden tai alempien toimihenkilöiden ryhmään kuin yrittäjien tai ylempien toimihenkilöiden ryhmiin. Näiden nuorten siirtyessä eteenpäin urallaan saattaa sukupuolten välinen työnjakokin muuttua.

Maahanmuuttajista lähes puolet työntekijäasemassa

Syntyperältään ulkomaalaisten työssä käyvien sosioekonominen asema poikkeaa suomalaisten sosioekonomisesta asemasta. Maahanmuuttajat ovat suomalaisia useammin työntekijäasemassa: 46,6 prosenttia syntyperältään ulkomaalaisista ja 30,6 prosenttia suomalaisista kuuluu työntekijöiden joukkoon. Yli puolet miespuolisista ja lähes 40 prosenttia naispuolisista maahanmuuttajista on työntekijöitä.

Syntyperältään ulkomaalaiset ovat aliedustettuja alempien toimihenkilöiden ja maatalousyrittäjien joukossa. Muiden yrittäjien kuin maatalousyrittäjien osuudet ovat puolestaan suomalaisia korkeammat – vähintään joka kymmenes syntyperältään ulkomaalainen mies on yrittäjä.

Sosioekonominen asema syntyperän mukaan vuonna 2009, %

  Syntyperältään suomalaiset Syntyperältään ulkomaalaiset
  Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset
Maa- ja
metsätalousyrittäjät
3 4 2 0 0 0
Muut yrittäjät 8 10 6 10 12 8
Ylemmät toimihenkilöt 22 23 21 19 21 17
Alemmat toimihenkilöt 37 22 52 24 14 36
Työntekijät 31 41 20 47 53 39
Yhteensä 100 100 100 100 100 100

Periytyykö sosioekonominen asema?

Hyvinvointivaltioissa on tyypillisesti pyritty vaalimaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Vanhempien sosioekonomisen aseman ei tällöin pitäisi rajoittaa lapsen tulevaa sosioekonomista asemaa, vaan aseman tulisi määräytyä perhetaustasta riippumatta. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista voi tarkastella vertailemalla henkilön lapsuuden sosioekonomista asemaa henkilön aikuisiän asemaan.

Alla olevissa taulukoissa on verrattu vuonna 1975 syntyneiden lapsuudenkodin sosioekonomista asemaa (vuonna 1980) heidän itsensä 34-vuotiaana saavuttamaan sosioekonomiseen asemaan vuonna 2009. Ylempien toimihenkilöiden lapsista yli puolesta oli tullut ylempiä toimihenkilöitä, kun taas työntekijöiden lapsista ainoastaan viidennes kuului ylempiin toimihenkilöihin. Vastaavasti työntekijätaustaisesta kodissa varttuneista lapsista kolmannes kuului 34-vuotiaana työntekijöihin. Sen sijaan ylempien toimihenkilöperheiden lapsista vain joka kymmenes oli työntekijöiden ryhmässä.

Kaikista lapsuudenkodin asemista noin kolmannes päätyi alempiin toimihenkilöihin. Maa- ja metsätalousyrittäjien lapsista ainoastaan joka kymmenes oli perinyt vanhempiensa ammatin. Sen sijaan muista sosiaaliluokista alle prosentti päätyi maa- ja metsätalousyrittäjäksi. Tätä selittää osaltaan se, että maa- tai metsätalouden parissa työskentelee yhä pienempi osuus työllisistä.

Vuonna 1975 syntyneiden sosioekonominen asema 1980 verrattuna sosioekonomiseen asemaan 2009, %

Asema lapsuudessa
(1980)
Aikuisiän sosioekonominen asema (2009)
Maatalous-
yrittäjä
Muu yrittäjä Ylempi
toimihenkilö
Alempi
toimihenkilö
Työntekijä Yhteensä
Maatalousyrittäjä 10,3 8,0 23,8 31,3 26,6 100
Muu yrittäjä 0,7 12,7 25,0 35,2 26,4 100
Ylempi toimihenkilö 0,4 6,0 51,1 32,4 10,1 100
Alempi toimihenkilö 0,9 6,4 31,8 39,5 21,5 100
Työntekijä 0,9 6,5 19,0 39,6 34,0 100

Aseman periytymistä voi tarkastella myös toiseen suuntaan eli tutkimalla eri luokkiin päätyneiden henkilöiden lapsuudenkodin sosioekonomista asemaa. Yhtenäisimmät taustat löytyvät maatalousyrittäjiltä ja työntekijöiltä. Vuonna 2009 maatalousyrittäjinä toimivista yli puolet omasi maatalousyrittäjätaustan. Myös työntekijöistä reilusti yli puolet eli 61 prosenttia oli myös lapsuudessaan kuulunut työntekijöiden luokkaan. Sen sijaan toimihenkilöinä toimivien lapsuudenkodit olivat olleet sosioekonomiselta asemaltaan selvästi kirjavampia, mikä johtuu toimihenkilöiden osuuden ja määrän kasvusta.

Vuonna 1975 syntyneiden sosioekonominen asema 2009 verrattuna sosioekonomiseen asemaan 1980, %

Aikuisiän sosioekonominen asema (2009) Asema lapsuudessa (1980)
Maatalous-
yrittäjä
Muu yrittäjä Ylempi
toimihenkilö
Alempi
toimihenkilö
Työntekijä Yhteensä
Maatalousyrittäjä 50,1 1,7 5,5 14,3 28,5 100
Muu yrittäjä 8,9 6,5 16,9 23,5 44,2 100
Ylempi
toimihenkilö
6,1 3 33,7 27 30,3 100
Alempi
toimihenkilö
6,2 3,2 16,4 25,8 48,4 100
Työntekijä 7,7 3,5 7,5 20,5 60,9 100

Sosioekonominen asema väestölaskentojen perusmuuttuja

Väestölaskennan perusmuuttujiin on vuodesta 1960 lähtien kuulunut tieto henkilön sosioekonominen asemasta. Luokituksella on pyritty muodostamaan sellaisia sosioekonomisia ryhmiä, joiden jäsenet elävät yhteiskunnassa suurin piirtein samantapaisissa asemissa.

Sosioekonomisen aseman luokitus ottaa huomioon työllisyystilanteen lisäksi työn luonteen ja yksilön aseman työorganisaatiossaan. Se pyrkii kuvaamaan yksilön asemaa yhteiskunnassa laajemmin, vaikka se on suppeampi käsite kuin esimerkiksi yhteiskuntaluokka, johon kuuluu myös ajatus samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien elämäntapojen samankaltaisuudesta.

Sosioekonomisen aseman päättelemisessä tarvitaan tietoa muun muassa henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista ja ammattiasemasta (yrittäjä/palkansaaja) sekä toimialasta. Niiden perusteella työssä käyvät henkilöt on tyypillisesti luokiteltu maatalousyrittäjiin ja muihin yrittäjiin, ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin. Lisäksi toimihenkilöillä ja työntekijöillä on alaryhmiä, jotka ovat vaihdelleet eri väestölaskentavuosina.

Työelämän ulkopuolella olevat jaotellaan esimerkiksi eläkeläiseksi, opiskelijaksi, työttömäksi tai omaa kotitaloutta hoitavaksi. Alaikäiset perheenjäsenet saavat sosioekonomisen aseman tiedon asuntokunnan viitehenkilön ammatin perusteella. Tässä artikkelissa on keskitytty pelkästään työssä käyvien henkilöiden sosioekonomiseen asemaan.

Tieto sosioekonomisesta asemasta on koettu Suomessa käyttökelpoiseksi erityisesti terveys- ja hyvinvointitutkimuksissa. Esimerkiksi tulotason, terveyden, elintapojen, eläkeiän tai äänestyskäyttäytymisen on havaittu olevan kytköksissä sosioekonomiseen asemaan.

Kirjoittajat: Topias Pyykkönen on sosiologian opiskelija, joka on työskennellyt Tilastokeskuksessa harjoittelijana henkilötilastot-yksikössä. Airi Pajunen on suunnittelija Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä.

Käsitteet ja määritelmät Tilastokeskuksen verkkopalvelussa

Kirjallisuutta:


Päivitetty 11.9.2012

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tietoa teemoittain > Väestölaskenta > Toimihenkilöiden määrä kaksinkertaistunut 40 vuodessa

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Väestölaskenta

Tilastotarinoita suomalaisista

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute