Lapsiperheiden määrä pienin vuosikymmeniin

Kirjoittajat: Marjut Pietiläinen ja Timo Nikander

Vuoden 2010 lopussa lapsiperheitä oli yhteensä 582 000, mikä on pienin tilastoitu määrä. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta 1 800 perheellä. Pitkällä aikavälillä perheiden määrä on pienentynyt selvästi. Parikymmentä vuotta sitten, vuonna 1990, lapsiperheitä oli vielä yhteensä 640 637 ja lapsiperheisiin kuului noin puolet väestöstä. Nykyisin lapsiperheisiin kuuluu 41 prosenttia Suomen väestöstä.

Kuvio 1. Lapsiperheiden määrän kehitys 1950−2010

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot

Avioparin perhe on edelleen yleisin lapsiperhetyyppi

Yleisin lapsiperhetyyppi on avioparin ja lasten muodostama perhe. Vuoden 2010 lopussa näitä oli 61 prosenttia lapsiperheistä. Avoparin muodostamia lapsiperheitä oli 18 prosenttia. Rekisteröidyn parin ja lasten muodostamia lapsiperheitä oli 267.

Yhden vanhemman lapsiperheitä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 117 800, mikä on viidennes kaikista lapsiperheistä. Yhden vanhemman lapsiperheistä 87 prosenttia oli äidin ja lasten muodostamia. Isän ja lasten muodostamia lapsiperheitä oli hyvin vähän. Perhetilastossa yhden vanhemman perhe määräytyy sen mukaan, kenen luona lapset asuvat virallisesti. Yhteishuoltajuutta tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon.

Taulukko 1. Lapsiperheet tyypeittäin 1950−2010

1950 1960 1970* 1980** 1990 2000 2010
Yhteensä 599 329 678 046 677 035 688 732 640 637 612 627 582 360
Aviopari ja lapsia 515 115 601 542 602 076 572 142 490 999 398 892 356 943
Avopari ja lapsia .. .. 5 800 32 100 59 900 95 120 107 368
Äiti ja lapsia 74 319 67 381 61 173 74 839 78 948 103 984 101 946
Isä ja lapsia 9 895 9 123 7 986 9 651 10 790 14 631 15 836
Rekisteröity pari ja lapsia .. .. .. .. .. .. 267
Prosenttia
Aviopari ja lapsia 85,9 88,7 88,9 83,1 76,6 65,1 61,3
Avopari ja lapsia .. .. 0,9 4,7 9,4 15,5 18,4
Äiti ja lapsia 12,4 9,9 9 10,9 12,3 17 17,5
Isä ja lapsia 1,7 1,3 1,2 1,4 1,7 2,4 2,7
Rekisteröity pari ja lapsia .. .. .. .. .. .. 0
*) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella
(Aromaa, Cantell, Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
**) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu
vuoden 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot

Avioparin ja lasten muodostamien perheiden osuus lapsiperheistä pienenee

Avioparin ja lasten muodostama perhe on yhä edelleen yleisin lapsiperhe-tyyppi, mutta tämän perhetyypin osuus lapsiperheistä on pienentynyt tasaisesti viime vuosikymmenten aikana. Vuoden 1970 lopussa 89 prosenttia lapsiperheistä oli avioparin ja lasten perheitä. Nyt tämän perhetyypin osuus lapsiperheistä on enää 61 prosenttia.

Avoparin ja lasten muodostamien perheiden osuus on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Vuonna 1970 avoparien ja lasten perheitä oli vain prosentti lapsiperheistä. Osuus on kasvanut tasaisesti vuosikymmenittäin, paitsi 2000-luvulla, jolloin kasvu on hieman hidastunut. Vuoden 2010 lopussa osuus oli 18 prosenttia.

Muutos väestörakenteessa on pienentänyt lapsiperheiden määrää. Vuosina 1945–1950 syntyneiden suurten ikäluokkien lapset ovat aikuistuneet ja muuttaneet pois vanhempien luota. Tällöin vanhemmat ovat siirtyneet tilastossa lapsiperheestä kahden aikuisen perheeksi (lapseton aviopari/avopari/rekisteröity pari). Vaikka lapsi jäisikin asumaan vanhempiensa luokse täysi-ikäiseksi tultuaan, perhettä ei enää tilastoida lapsiperheeksi, jos perheessä ei asu enää yhtään alle 18-vuotiasta lasta.

Perhetyyppien kehitykseen vaikuttavat myös erot. Avio- ja avoerojen yhteydessä toinen vanhemmista (useimmiten isä) muuttaa yksin asumaan ja lapset jäävät toisen vanhemman luokse. Yksin asuvia ei tilastoida perheväestöön.

Yhden vanhemman perheiden osuus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Aiemmin käytettiin nimitystä yksinhuoltajaperheet, mutta yhteiskunnan muutosten ja huoltajuusnäkökohtien vuoksi tilastossa on siirrytty puhumaan yhden vanhemman perheistä. Esimerkiksi yhteishuoltajuutta ei pystytä ottamaan tilastossa huomioon.

Isän ja lasten muodostamien perheiden osuus on pysynyt melko pienenä viime vuosikymmeninä, vaikka määrä on suhteellisesti kasvanut voimakkaasti. Lapsiperheistä vain kolme prosenttia on isän ja lasten perheitä. Äidin ja lasten muodostamien perheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut selvemmin, vuoden 1970 yhdeksästä prosentista nykyiseen 18 prosenttiin melko tasaisesti.

Aviopariperheet ovat edelleen yleisimmin kaksilapsisia

Vuoden 2010 lopussa 41 prosenttia avioparin ja lasten lapsiperheistä oli kaksilapsisia, yksilapsisia oli 36 prosenttia ja vähintään kolmelapsisia 22 prosenttia. Tässä lapsiksi katsotaan kotona asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Muista lapsiperhetyypeistä yli puolet oli yksilapsisia perheitä. Äidin ja lasten muodostamista perheistä lähes kolmannes on kaksilapsisia perheitä, vaikka yhden vanhemman perheistä valtaosa onkin yksilapsisia.

Taulukko 2. Lapsiperheiden alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä perhetyypin mukaan 31.12.2010

Yhteensä 1 2 3-
Yhteensä 582 360 254 551 222 596 105 213
Aviopari ja lapsia 356 943 129 766 147 768 79 409
Rekisteröity pari ja lapsia 267 163 83 21
Avopari ja lapsia 107 368 55 450 39 029 12 889
Äiti ja lapsia 101 946 58 377 31 681 11 888
Isä ja lapsia 15 836 10 795 4 035 1 006
%
Yhteensä 100 43,7 38,2 18,1
Aviopari ja lapsia 100 36,4 41,4 22,2
Rekisteröity pari ja lapsia 100 61,0 31,1 7,9
Avopari ja lapsia 100 51,6 36,4 12,0
Äiti ja lapsia 100 57,3 31,1 11,7
Isä ja lapsia 100 68,2 25,5 6,4

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot

Lapsiperheeseen kuuluu nykyisin keskimäärin 1,83 lasta. Vuoden 2010 lopussa lapsiperheessä oli enimmillään viisitoista alle 18-vuotiasta lasta. Keskimääräisen lapsiluvun vertaileminen eri ajanjaksoina ei ole järkevää, koska siihen vaikuttavat eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien koot, jotka vaihtelevat.

Lapsiperheistä 10 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia

Lapsiperheistä 90 prosenttia on kahden Suomessa syntyneen vanhemman tai Suomessa syntyneen yhden vanhemman perheitä. Noin kolme prosenttia (2,9 %) lapsiperheistä on sellaisia, joissa perheen isä on syntynyt Suomessa, mutta perheen äiti jossain muussa maassa. Suomessa syntyneen äidin ja ulkomailla syntyneen isän muodostamia perheitä on myös lähes saman verran (2,5 %). Noin viisi prosenttia lapsiperheistä on sellaisia, joissa molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi oli syntynyt muualla kuin Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisista (kuvio 2) lapsiperheistä (vähintään toinen vanhemmista tai ainoa vanhempi on syntynyt ulkomailla) hieman yli 18 prosenttia on yhden vanhemman perheitä ja näistä yhden vanhemman perheistä peräti 92 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä. Määrällisesti eniten on entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden äitien ja heidän lastensa perheitä, joita on 2 700. Seuraavaksi eniten on Ruotsissa ja Virossa syntyneiden äitien yhden vanhemman perheitä.

Kahden ulkomailla syntyneen vanhemman lapsiperheet ovat useimmiten entisessä Neuvostoliitossa, Virossa, entisessä Jugoslaviassa, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden vanhempien perheitä.

Kuvio 2. Lapsiperheet, joissa vähintään yksi vanhempi on syntynyt ulkomailla 31.12.2010

Muutoksia määritelmissä

Perhe esiintyy tilastoyksikkönä ensimmäisen kerran vuoden 1950 väestölaskennassa. Tätä ennen suurimmissa kaupungeissa tehdyissä väestölaskennoissa oli julkaistu lukumäärätietoja perheiden päähenkilöistä ja muista perheenjäsenistä, mutta näiden tietojen perusteella ei saatu kuvaa perheiden koosta ja rakenteesta.

Väestölaskennoissa perheen määritelmä on kuuden vuosikymmenen aikana pysynyt hyvin samanlaisena. Sen sijaan perhetyyppi-luokitukseen ja lapsi-käsitteeseen on tullut pieniä muutoksia, joista varsinkin perhetyyppi vaikuttaa perheiden ja lapsiperheiden koostumuksesta saatavaan kuvaan.

Perhe muodostetaan samassa asunnossa vakinaisesti asuvista henkilöistä, jolloin tilapäisesti poissa olevat luetaan perheeseen kuuluviksi. Perheessä voi olla vain kaksi peräkkäistä sukupolvea. Jos asunnossa asuu useampia perheitä, perhe muodostetaan nuorimmasta sukupolvesta lähtien.

Jo vuoden 1950 väestölaskennan määritelmän mukaan perhe muodostui: 1) vanhemmista tai vain toisesta vanhemmasta ja heidän tai hänen yhdestä tai useammasta kotona asuvasta lapsestaan tai 2) ilman lapsia asuvista aviopuolisoista. Myös "vihkimättömät parit ja heidän lapsensa" ovat perheinä mukana, mutta nämä parit on sisällytetty aviopareihin.

Vasta vuoden 1980 väestölaskennassa "avoparit, joilla on yhteisiä lapsia" ovat omana perhetyyppinään. Vielä kymmenen vuotta kuluu ennen kuin myös ne äiti tai isä ja lapsia -perheet, joihin kuuluukin samassa asunnossa asuva avopuoliso, siirretään avopari ja lapsia -perheiksi. Tällöin yhden vanhemman perheiden määrä vähenee ja kahden vanhemman perheiden määrä lisääntyy.

Vuoteen 1990 asti perheen lapsiksi on määritelty naimattomat kotona asuvat puolisoiden biologiset ja ottolapset sekä toisen puolison biologiset ja ottolapset iästä riippumatta. Tämän jälkeen lapsen määrittely on muuttunut siten, että lapseksi luokitellaan vanhempiensa kanssa asuva henkilö siviilisäädystä riippumatta, ellei hänellä itsellään ole asuntokunnassa puolisoa tai lapsia. Tällä ei lapsiperheiden määrittelyn tai koostumuksen kannalta ole merkitystä, sillä lapsiperhe on perhe, jossa on vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi.

Kirjoittajat: Marjut Pietiläinen on suunnittelija ja Timo Nikander on yliaktuaari Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä.

Lähteet: Tilastokeskus, Väestötilastot


Päivitetty 16.8.2011

Jaa