Pääsiäistilastoja 2018

Kolmasosa maailman väestöstä viettää pääsiäistä

Pääsiäinen on kristittyjen tärkein juhla, jolloin juhlistetaan Jeesuksen ylösnousemusta. Kristittyjen pääsiäinen on saanut alkunsa juutalaisesta pääsiäisestä, jota vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistojuhlana. Useissa kielissä pääsiäistä tarkoittava sana on johdettu hepreankielisestä sanasta pesah. Englannin Easter ja saksan Ostern puolestaan juontavat juurensa muinaisgermaanien kevään jumalattareen, jota kutsuttiin nimillä Ēastre, Ēostre tai Ostara. Suomen kielen sana pääsiäinen viittaa paaston päättymiseen. Kristilliseen pääsiäiseen on perinteisesti kuulunut 40 vuorokautta kestävä paasto.

Vuonna 2016 kirkkoon kuuluvia kristittyjä oli noin 2,4 miljardia, lähes kolmasosa maailman väestöstä. Kristityistä roomalaiskatolisia on yli puolet, 51 prosenttia, protestantteja on 23 prosenttia ja ortodokseja 12 prosenttia. Suomessa ortodoksisiin kirkkoihin kuului 61 529 jäsentä ja juutalaisiin seurakuntiin 1 110 jäsentä vuonna 2016. Monet pääsiäisperinteet ovat alkuperältään pakanallisia, ja ne liittyvät kevään tuloon ja valon lisääntymiseen. Alkuperäisuskontojen ja uuspakanuuden harjoittajia oli Suomessa 42 henkilöä vuonna 2016. Tilastokeskuksen uskontokuntatilastot tehdään vain Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin merkittyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista henkilöistä.

Lähteet:
Suomalaisen kirjallisuuden seura, Tietopaketit, Vuotuisjuhlat, Pääsiäistietoa.
Suomen tilastollinen vuosikirja 2017, Kansainvälistä vertailutietoa, Eri uskontojen harjoittajat maanosittain 2016.
Tilastokeskus, Väestörakenne, Väestö uskonnollisen yhdyskunnan, iän ja sukupuolen mukaan 2000–2016.
Yle Oppiminen, Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä.

Pääsiäismenu – lampaanviulua, kananmunia ja mämmiä

Pääsiäispöytään kuulu monia perinteisiä ruokia kuten lammas ja pasha, jotka kuitenkin yleistyivät suomalaisten pääsiäispöydissä vasta 1970-luvulla. Mämmi levisi 1900-luvun alussa koko maahan Lounais-Suomesta, jossa sitä syötiin jo 1200–1300-luvuilla. Nykyään pääsiäisen ruokajuhlapäiviä ovat pitkäperjantai ja pääsiäissunnuntai. Suomalaisista 46 prosenttia syö pitkäperjantaina tavallista vapaapäivää juhlavammin, ja pääsiäissunnuntaina juhlavamman aterian syö 51 prosenttia suomalaisista. Pääsiäisen ateriat nautitaan useimmiten yksin tai ydinperheen voimin. Pääsiäissunnuntaina 20 prosenttia ilmoitti syövänsä sukulaisten kanssa ja ystävien seurassa joka kymmenes.
Lähteet: Ruokatieto, Pääsiäinen herättää kevääseen ja Isompia ja pienempiä ruokajuhlia.

Lammas ja karitsa

Vuonna 2016 lampaanlihan kulutus oli 700 grammaa henkeä kohti. Suomessa syötiin vuonna 2015 karitsaa 1,8 miljoonaa kiloa, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Karitsatuotanto kasvoi 16 prosenttia ja karitsanlihan kotimaisuusaste nousi 51,2 prosenttiin. Muun lampaanlihan osalta se oli 10,8 prosenttia.
Lähteet:
Kaskinen, Hannu, 2016, Luke, Kotimainen karitsa pääsi suomalaispöytiin.
Luke, Ravintotase.

Kananmunat

Vuonna 2016 suomalaisten kananmunien kulutus oli 11,9 kiloa henkeä kohti. Kananmunien tuotanto oli viime vuonna 73,5 miljoonaa kiloa. Kananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja kuusi prosenttia luomukanaloissa.
Lähteet:
Luke, Uutiset 28.2.2018, Siipikarjanlihaa tuotettiin jälleen ennätysmäärä.
Luke, Ravintotase.

Pääsiäisen jälkiruoat

Mämmi, pasha ja rahka ovat pääsiäisen ajan suosikkijälkiruokia. Niistä pasha on oikea rasvapommi. Sen energiasisällöstä 67 prosenttia on rasvaa. Elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksen voi tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä.

Pääsiäisperinteitä

Pääsiäispuput

Pääsiäispuput ovat pääsiäisen ajan suosittu aihe monissa tuotteissa kuten korteissa ja suklaamakeisissa. Nopeasti ja tehokkaasti lisääntyvää jänistä on monissa kulttuureissa pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana. Kuvitteellisten munivien pääsiäispupujen lisäksi Suomessa esiintyy luonnonvaraisena kaksi jänisten heimoon kuuluvaa lajia, metsäjänis ja rusakko. Lisäksi kaniini on villiintynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Pääsiäistiput

Pupujen lisäksi tipuja, kanoja ja kananmunia pidetään elämän symboleina. Keväällä 2017 suomalaisilla maatiloilla oli ennakkotietojen mukaan noin 509 000 kananpoikaa ja munivia kanoja yli 3,6 miljoonaa.
Lähde: Luke, Kotieläinten lukumäärät keväällä 2017 (ennakko).

Pääsiäinen kukkii keltaisena

Pääsiäinen on ajankohdastaan riippumatta aina kukkasesonkien kärkiviisikossa. Pääsiäisen kestosuosikkeja ovat kotimaiset leikkotulppaanit sekä narsissit. Vuonna 2016 tulppaaneja viljeltiin Suomessa ennätykselliset 80,8 miljoonaa kappaletta. Narsissisipuleita tuotettiin 349 000 kappaletta ja ruukkunarsisseja viljeltiin 3,4 miljoonaa kappaletta vuonna 2016.
Lähteet:
Kauppapuutarhaliitto, Tiedote 18.3.2016, Pääsiäinen kukkii keltaisena
Luke, Puutarhatilastot.

Kevät keikkuen tulevi – pääsiäisen sää ja luonnonilmiöt

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Tänä vuonna pääsiäistä vietetään 30.3.–2.4. Aikaisimmillaan pääsiäinen voi olla 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta.
Lähde: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Tietopaketit, Vuotuisjuhlat, Pääsiäissääntö eli milloin pääsiäistä vietetään.

Tänä vuonna on varhainen pääsiäinen

Varhainen pääsiäinen sattuu 23.3.–2.4. väliselle ajalle. Pitkäperjantaina 29.3.2002 syntyi uusia maaliskuun lämpöennätyksiä. Suomen lämpimin paikka oli tuolloin Porvoo, jossa päivän ylin lämpötila kohosi 15,2 asteeseen. Varhaisten pääsiäisten suurin lumensyvyys (104 cm) on mitattu Sodankylässä vuoden 1997 pääsiäissunnuntaina.
Lähde: Ilmatieteen laitos, Juhlapyhien sää, Pääsiäinen, Varhainen pääsiäinen.

Varo heikkoa jäätä

Viime vuonna jäihin hukkui yhteensä 15 henkilöä, mikä on 9 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2016. SUH:n ennakkotilastojen mukaan vuoden 2018 tammi-helmikuussa jäihin on Suomessa hukkunut 5 henkilöä.
Lähde: Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, SUH:n ennakkotilastot hukkumisista.

Ajankohtaiset vesi-, jää- ja lumitilannetiedotteet kannattaa tarkistaa ennen jäille ja lumille lähtöä Ympäristö.fi -verkkopalvelun Vesitilanne ja ennusteet -sivuilta. Siellä raportoidaan lähes päivittäin jäänpaksuus, lumikuorma ja suurten järvien vedenkorkeus.

Puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen

Huhtikuun alussa Suomeen saapuvat muun muassa peipot, rastaat ja västäräkit. Myöhemmin huhtikuun aikana tulevat kurjet, hanhet ja joutsenet. Lintuparvia kerääntyy levähtämään pelloille ja rannoille. BirdLife Suomen Lintutilanne kertoo, mitä lintuja on nähty ja mitä on odotettavissa. Muuttoaikoina sivu päivitetään kerran viikossa, kesällä ja talvella noin joka toinen viikko.
Lähde: Birdlife, Kevät on muuttolintujen juhlaa

Maaliskuun matkat

1,9 miljoonaa vapaa-ajan matkaa kotimaahan

Vuonna 2016 pääsiäistä vietettiin 25.–28.3. Suomalaiset tekivät maaliskuussa 2016 yhteensä 1,9 miljoonaa kotimaan vapaa-ajan matkaa, joiden aikana yövyttiin vähintään kerran. Noin 1,3 miljoonassa näistä matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa.

670 000 vapaa-ajan matkaa ulkomaille

Vapaa-ajan matkoja ulkomaille suomalaiset tekivät maaliskuussa 2016 yhteensä 670 000, joista lähialueille Baltiaan ja Pohjoismaihin suuntautui 53 prosenttia, muualle Eurooppaan 35 prosenttia ja Euroopan ulkopuolelle 12 prosenttia. Suosituimmat matkustuskohteet olivat Viro, jonne suuntautui 160 000 matkaa sekä Espanja ja Ruotsi, joista Espanjaan suuntautui 120 000 ja Ruotsiin 110 000 matkaa.

183 000 ulkomaalaista matkailijaa

Ulkomaalaisia matkailijoita saapui Suomen majoitusliikkeisiin noin 183 000 maaliskuussa 2016 ja yöpymisvuorokausia tilastoitiin lähes 425 000. Erityisesti espanjalaisten, sveitsiläisten ja kiinalaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät edellisvuodesta.

Lähteet: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu ja Majoitustilasto.

Pääsiäistilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja: p. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi