Suomen kesä tilastojen valossa

Kesätilastot 2012, pdf, 125 kt, 5 s. >>>

Kesällä lomaillaan ja matkaillaan

Heinäkuu on edelleen suosituin lomakuukausi: Työllisestä työvoimasta oli vuonna 2011 lomalla kesäkuussa 13,5 % eli 347 000 suomalaista, heinäkuussa 37,7 % eli 972 000 suomalaista ja elokuussa 15,1 % eli 380 000 suomalaista. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. >>>
Lomamatkalle mennään mökille, sukulaisiin, Ruotsiin, Viroon: Heinäkuussa 2011 suomalaiset tekivät kotimaanmatkoja ja yöpyivät maksullisissa majoituksissa, kesämökeillä tai vierailulla yhteensä 4 542 000 kertaa. Monen suomalaisen matka suuntautui heinäkuussa myös kotimaasta ulkomaille. Eniten matkoja tehtiin Viroon, Ruotsiin tai Venäjälle. Suomalaiset tekivät lähinaapureihin yhteensä 446 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ja risteilyä,
joka on 26 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Kaiken kaikkiaan ulkomaanmatkoja tehtiin heinäkuussa 730 000. Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu. Heinäkuu 2011. >>>
Suomeen tuli kesäkaudella 2011 eniten matkustajia Venäjältä: Kesällä 2011 Suomessa vieraili toukokuun ja lokakuun välisenä aikana 4,3 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisestä kesäkaudesta peräti
19 %. Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen kesän aikana yhteensä yli 1 200 miljoonaa euroa eli 2 % enemmän kuin edellisenä kesänä. Eniten matkustajia saapui Venäjältä yli 1,7 miljoonaa matkustajaa eli reilut 40 % kokonaismatkustajamäärästä. Virosta vieraili Suomessa toiseksi suurin lukumäärä matkustajia, 466 000 matkustajaa.
Lähde: Rajahaastattelututkimus. Tilastokeskus / Matkailun edistämiskeskus. >>>
Monille viikon loma vuodessa on liian kallis: Vuonna 2009 suomalaisista ilmoitti 14,8 %, ettei heillä ole varaa kodin ulkopuolella vietettävään viikon lomamatkaan vuodessa. Muissa Pohjoismaissa vastaajilla on suomalaisia paremmin varaa lomailuun. Norjassa vastaa luku on 7,3 %, Ruotsissa 10,9 % ja Tanskassa 11,4 %. Eurostat on seurannut eurooppalaisten lomanviettoa vuodesta 2004. Lähde: Eurostat, Data Explorer, Inability to afford paying for one week annual holiday away from home (SILC). >>>
Mökkeily ja matkustelu ovat suomalaisten lomasuosikkeja: Kotimaa on suomalaisten lomakohde numero yksi. Useimmilla suuntana on oma mökki. Risteily- ja laivamatkat ovat hieman suositumpia kuin ulkomaille suuntautuvat kaupunkilomat. Kotimaa sekä Eurooppa ja Pohjoismaat ovat nuorten ensisijaisia matkakohteita. Naiset yöpyvät miehiä innokkaammin sukulaisten ja ystävien luona sekä arvostavat lomamatkoillaan junaa kulkuvälineenä enemmän kuin miehet. Naiset myös käyvät miehiä mieluummin risteily- ja laivalomilla. Miehet puolestaan lähtevät naisia innokkaammin luonto- tai harrastusmatkoille.
Lähde: Kansallinen Mediatutkimus KMT, Suomalainen lomailee -tutkimus.>>>
Kesälomalla ostetaan t-paitoja ja tehdään salaa töitä: Työterveyslaitoksen Työpiste on koonnut kesään liittyvän faktapaketin, jossa kerrotaan kesästä tilastojen valossa: millainen on juhannussää, miten suomalaiset viettävät lomansa, millaisia ovat kesän kuumatyöt, miten monta kertaa Meripelastusseura kutsuttiin pelastustehtäviin jne. Lue viime vuoden kesäkuussa kirjoitettu artikkeli kokonaisuudessaan.>>>

Kesällä vietetään aikaa mökillä

493 000 kesämökkiä: Kaikkein eniten kesämökkejä oli vuonna 2011 Paraisten kunnassa, yhteensä yli
8 000 mökkiä. Seuraavaksi eniten mökkejä oli Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Salossa, Kuopiossa, Kuusamossa ja Raaseporissa, joissa kunnan mökkikantaan kuului yli 6 000 kesämökkiä.
Lähde: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit 2011. >>>
Kesämökille matkaa noin 530 000 kesäasukasta: Vuonna 2011 oman kotikunnan ulkopuolelle kesämökille matkaavia kesäasukkaita oli noin 530 000. Eniten kesäasukkaita oli Etelä-Savossa, yli 55 000 henkilöä. Kunnista eniten kesäasukkaita tulee Paraisten kuntaan, jossa kesäaikana voi oleilla mökeillään lähes 10 000 henkilöä. Kustavissa väkimäärä lisääntyy suhteellisesti kaikkein eniten. Kustavin alle tuhannen henkilön kunnassa kesäasukkaat lisäävät väkilukua kesäisin yli neljällä tuhannella. Lähde: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit 2011, Katsaus 2011. >>>
Mökille edes kerran vuodessa: Vaikka kesämökkirakentaminen on hiipunut huippuvuosista, on mökkeily yhä tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Yli kolme miljoonaa suomalaista mökkeilee vähintäänkin kerran vuodessa joko omalla, sukulaisen, tuttavan tai vuokratulla vapaa-ajan asunnolla. Mökkeilyssä on kuitenkin tapahtunut vuosikymmenten aikana muutoksia. Muutoksista kertoo Tilastokeskuksen artikkeli "Mökkikulttuuri muutoksessa". >>>
Mökkeily tuo rahaa kaikkiin Suomen maakuntiin: Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 7,4 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutuksineen mökkeily työllistää 90 000 henkilöä. Eniten taloudellista hyötyä mökkeilystä saivat vuonna 2010 Varsinais-Suomi (788 miljoonaa €) ja Etelä-Savo (728 miljoonaa €). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM raportteja 21/2011, Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. >>>
Kesämökin ja vakituisen asunnon välinen etäisyys on keskimäärin 118 km: Mökkibarometri mittaa vapaa-ajan asumiseen liittyviä tekijöitä. Se kertoo esimerkiksi, että tunnissa mökille ehtii lähes 60 % mökkiläisistä. Kesämökin pihaan tai välittömään läheisyyteen pääsee autolla lähes yhdeksän mökkiläistä kymmenestä. Valtaosa kesämökeistä sijaitsee järven tai lammen rannassa. Meren rannassa on joka kymmenes mökki. Saarimökkejä on noin 12 %. Lähde: Saaristoasiain neuvottelukunta ja Tilastokeskus, Kesämökkibarometri 2009. >>>
Mökkeilyn ympäristövaikutukset: Vapaa-ajan asuminen vaikuttaa monella tapaa ympäristöön. Mökkimatkat tehdään useimmiten henkilöautolla. Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilökilometriä eli keskimäärin 1 000 km jokaista suomalaista kohti vuodessa. Lähteet: VTT, Tiedote 1.7.2008, Vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja päästöt lisääntyvät, ellei ekotehokkuutta paranneta. >>> ja Ympäristöministeriö, Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (VAPET). >>>
Apua mökkielämän haasteisiin: Elämää mökillä -sivustolla esitellään lyhyesti mökkiläistä koskettavia, ympäristöhallinnon alaan kuuluvia aihepiirejä kuten, mitä tehdä tontilla majailevalle kyy-yhdyskunnalle tai mihin voi rakentaa laiturin? Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Elämää mökillä. >>>

Kesällä ollaan myös töissä

Kesätöihin kannattaa palkata nuoria: Kesätyötiedustelun mukaan työantajien kannattaa palkata kesätyöntekijöitä, sillä kesätyö on ainutkertainen tilaisuus rakentaa mainetta kiinnostavana työnantajana. Kesätyötilanne on pääosin samanlainen kuin viime vuonna: 67 % yrityksistä tarjoaa kesätyöpaikkoja saman verran kuin edellisvuonna.
Lähde: Suomen lasten ja nuorten säätiö ja Taloudellinen tiedotustoimisto, Kesätyötiedustelu 2012 >>>
Tienaa 320 € kahdessa kesätyöviikossa: Kesätyö on nuorelle kouluun liittyvän työelämään tutustumisjakson (TET) ohella tärkein keino hankkia käytännön tietoa ja kokemusta työelämästä. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat antaneet 2010 jäsenliitoilleen suosituksen peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoitetun Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman jatkamisesta vuosina 2011 – 2013.
Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto, Kesätyö. >>>

Kesällä puhutaan säästä

Millainen on kesän 2012 sää?: Ilmatieteen laitoksen vuodenaikojen tilastoista löytyy jatkuvasti päivittyvä kesän 2012 säätilasto, joka kertoo kesän hellehuiput paikkakunnittain. Lähde: Ilmatieteen laitos. Kesän 2011 sää. >>>
Heinäkuu 2011 oli yksi lämpimimmistä 50 vuoteen: Keskilämpötilaltaan viime vuoden heinäkuu oli yksi lämpimimmistä viimeiseen 50 vuoteen. Vuoden 2010 heinäkuun lämpötiloihin ei kuitenkaan aivan ylletty, sillä heinäkuu 2010 oli Lappia lukuun ottamatta jopa ennätyksellisen lämmin. Heinäkuun 2011 ylin lämpötila oli 32,3 astetta, ja se mitattiin kuun 1. päivänä Puumalassa. Lähde: Ilmatieteen laitos. Ajankohtaista 1.8.2011. >>>
Suomen aurinkoisin kaupunki: Ilmatieteen laitoksen vuodenaikatilastojen kesäsäätilastot kertovat kesähelteistä ja kesäsateista 1900-luvun alusta näihin päiviin. Kesäsäätilastosta käy myös ilmi että, Ilmatieteen laitos suo Kotkalle, Vaasalle, Naantalille, Hangolle, Raumalle ja Porille ilon mainostaa itseään Suomen aurinkoisimmiksi paikoiksi. Lähde: Ilmatieteen laitos, Kesäsään tilastoja. >>>
Kesähelteiden terveysvaikutukset: Suomessa aiheutuu vuositasolla keskimäärin 100-200 kuolemantapausta, jotka liittyvät helteeseen. Suomessa monella tapaa ennätyksellinen helleaalto aiheutti heinäkuussa 2010 noin 400 kuolemantapausta enemmän kuin tavanomaisina vuosina. Suomen nykyisessä ilmastossa kylmän aiheuttamat terveysongelmat ovat kuitenkin paljon merkittävämpiä, sillä kylmään säätyyppiin liittyy vuosittain keskimäärin
2 000-3 000 kuolemantapausta. Lähde: Reija Ruuhela ja Lisa Haga, Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa, Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus, kesäkuu 2011. >>>

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Heinäkuussa sanottiin eniten "tahdon": Kesä on säilyttänyt suosionsa avioliittoon vihkimisen ajankohtana. Vuonna 2011 eniten avioliittoja solmittiin heinäkuussa, yhteensä 5 196. Kesäkuussa solmittiin 3 033 ja elokuussa 4 172 avioliittoa. Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset, Taulukot. Liitetaulukko 2. Solmitut avioliitot kuukausittain 2001–2011. >>>
Kirkollisten vihkimisten määrä on laskusuunnassa: Noin kaksi kolmasosaa avioliiton solmivista valitsee edelleen kirkollisen vihkimyksen. Vuonna 2010 kirkollisia vihkimisiä oli 16 668, joka on 63,3 % kaikista avioliitoista. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 16 742. Kirkollisten avioliittojen prosentuaalinen määrä kaikista solmituista avioliitoista on laskenut koko 2000-luvun ajan.
Lähde: Evl.fi, Kirkon tiedotuskeskus, Uutinen 10.6.2011. >>>
Kesävauvat: Vuonna 2011 syntyi eniten vauvoja elokuussa 5 434. Toiseksi eniten syntyi heinäkuussa 5 309 ja kolmanneksi eniten syyskuussa 5 274. Kesävauvojen syntymistä voi tarkastella aikasarjana aina vuodesta 1900 alkaen Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan taulukon avulla. Lähde: Tilastokeskus, Väestö, Syntyneet, Taulukot, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900-2011. >>>
Valtaosa suomalaisista nuorista käy rippikoulun: Vuonna 2010 rippikoulu tavoitti 15 vuotta täyttävistä 84 %. Suosituimpia ovat edelleen ne rippikoulut, joihin kuuluu kesäinen leirijakso. 80 % rippikoululaisista osallistui oman seurakunnan järjestämälle leirille. Lähde: Evl.fi, Kirkon tiedotuskeskus, Uutinen 6.6.2011.>>>
Akkain viikkoa eli naisten viikkoa vietetään: Vuonna 2011 akkain viikolla vietti 627 000 naista nimipäiväänsä. Nimistä lähes
280 000 on annettu ensimmäiseksi etunimeksi ja loput joko toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Eniten päivänsankareita on torstaina 21.7., jolloin nimipäiväänsä viettävät Hanna, Hanne, Hannele, Jenna, Jenni, Jenny, Joanna, Johanna ja Jonna.
Lähde: Väestörekisterikeskus, Ajankohtaista 8.7.2011. >>>

Kesällä harrastetaan kulttuuria ja käydään kesäjuhlilla

Kesän kulttuurifestivaaleilla nautitaan jazzista, bluesista, oopperasta...: Finland Festivals (FF) on Suomen tärkeimpien kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestö. Musiikin eri lajien lisäksi mukana on tanssin, teatterin, kirjallisuuden, kuvataiteen, elokuvan ja lastenkulttuurin tekijöitä. Tapahtumien kokonaisyleisömäärä vuonna 2011 oli 1 881 774. Suomalaisen tapaa varmimmin kokonaiskäyntimäärältään suurimmista kesätapahtumista kuten Kotkan meripäivät (200 000), Helsingin juhlaviikot (192 000), ja Pori Jazz (152 000). Lähde: Finland Festivals. >>>
Kesää teatterissa: Monen suomalaisen kesäperinteisiin kuuluu paikallinen kesäteatteri. Kesäteattereiden kestosuosikkeja ovat mm. "Mies joka ei osannut sanoa ei" ja "Tukkijoella". Suomessa on noin 400 kesäteatteria tekevää teatteria ja ryhmää. Kesän teatteritarjontaan voi tutustua Teatterin tiedotuskeskuksen sivuilla. >>>

Kesällä kulutetaan ruokaa ja juomaa

Kesä ja kulutus: Kun kesä saapuu, suomalaiset syövät marjoja ja jäätelöä, grillaavat, käyvät kulttuuritapahtumissa ja voivat hyvin. Keskikesän kulutustottumuksista kertovat Tilastokeskuksen kulutustutkimukset. Lähde: Tilastokeskus. Uutisia ja tiedotteita 26.6.2006, Kun kesä saapuu... >>>
Jäätelö: Jäätelö maistuu edelleen suomalaisille, vaikka sen kulutus on laskenut. Viime vuonna jäätelöä kulutettiin ennakkotiedon mukaan 12,1 lt/asukas. Vuonna 2001 kulutus oli 13,9 lt/asukas. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö, Ravintotase 2011 ennakko ja 2010 lopulliset tiedot.>>>
Juhannus on joulun jälkeen Alkon vilkkain sesonki: Juhannus on joulun jälkeen Alkon vilkkain sesonki. Juhannusviikolla Alkon myynti kasvaa noin 60 %. Asiakkaita juhannusviikolla käy arviolta 1,5 miljoonaa. Torstai on juhannusviikon vilkkain päivä. Myynti on silloin yli nelinkertainen normaaliin torstaihin verrattuna. Lähde: Alko, Lehdistötiedote 13.6.2011. Juhannuksen vaikutus Alkon myyntiin vuonna 2011. >>>

Kesällä valmistuu sato

Tulossa keskimääräinen sato: Edellytykset keskimääräiseen kokonaisviljasatoon ovat edelleen olemassa, mutta alueelliset ja tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna erityisen suuret sateiden paikallisuudesta johtuen. Viljakasvustot lukuun ottamatta ruista ovat pysyneet toistaiseksi hyvin pystyssä jyväsadon hitaan kehittymisen vuoksi. Lähde: ProAgria, Kasvutilannekatsaus 31.7.2012, Edellytykset keskimääräiselle sadolle vielä olemassa. >>>
Mansikkasato kypsyy: Lämpimät säät ovat panneet vauhtia mansikan kypsymiseen. Mansikan keruu on käynnistynyt maan eteläosissa ja alkaa viimeistään ensi viikolla lähes koko Etelä-Suomessa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton arvion mukaan mansikkaa yhteensä noin 11–12 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa noin viittä litraa mansikkaa jokaista suomalaista kohti. Tästä kolmannes kuluu tuoreeltaan, loput pakastetaan tai säilötään muilla tavoin.
Lähteet: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Lehdistötiedote 5.7.2012, Mansikan satokausi käynnistyi. >>> ja Puutarhaliitto, Tiedote 5.7.2012, Lämpimät poutapäivät pyöräyttivät satokauden käyntiin. >>>

Kesällä ollaan vesillä

Uimaveden lämpö: Vesistöjen pintaveden lämpötilat Tuusulanjärveltä Inarin Nellimiin ja järvien pintavesien pintalämpötilaennusteet löytyvät Suomen ympäristökeskuksen sivuilta. Pintaveden lämpötiloja voi seurata myös satelliittikuvasta.
Lähde: Suomen Ympäristökeskus. >>>
Levätilanne sisävesillä ja merellä: Sinilevien esiintymistä on seurattu jo vuosikymmenten ajan. Kansalaisten ja viranomaisten toimittamista levänäytteistä on kerätty tietoja levähaittarekisteriin 1960-luvulta lähtien. Leväseurantaan kuuluu noin 320 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja merialueilla. Lähde: Suomen ympäristökeskus. >>>
Hukkuneiden määrä vaihtelee hellekesinä: Suomen Uimaopetus‐ ja Hengenpelastusliitto laatii ennakkotilaston hukkumisista lehdistöseurannan perusteella. Viralliset lukemat löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen virallisesta kuolemansyytilastosta. Hellekesänä 2011 hukkui 76 henkilöä. Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. >>>
Kalastus on kesäinen luontoharrastus: Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2008 noin 1,8 miljoonaa noin miljoonassa eri kotitaloudessa. Lähes 230 000 henkilöä osallistui kalastukseen vain avustajina, kuten soutajina. Vuonna 2008 käytetyin pyydys oli onki, jota käytti 70 % kalastajista. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vapaa-ajankalastus 2008. >>>

Kesällä tehdään eläin- ja luontohavaintoja

Kesän kohueläimet: Suomalaiseen kesään kuuluvat mitä yllättävimmät eläinhavainnot. Milloin on jahdattu karhua, milloin leijonaa. Suoranaiseen kansansuosioon ovat nousseet ainakin sonni ja huuhkaja. Kesäkuussa 2007 stadionillinen katsojia todisti, miten Suomeen saatiin uusi kansallissankari Bubi-huuhkaja. Draamantajuinen lintu siivitti Suomen voittoon keskeyttämällä Suomi - Belgia-jalkapallo-ottelun juuri oikealla hetkellä. Katso ja kuuntele aiheesta Ylen Elävää Arkistoa. >>>
Hylkeet: Ruotsin, Suomen, Venäjän ja Viron keväällä tekemissä hallilaskennoissa tavattiin tämän vuoden laskennoissa noin 24 000 hallia. Hallikannan kasvu näyttäisi hidastuneen viime vuosina. Runsaat sata vuotta sitten Itämeressä on arvioitu olleen jopa 90 000 hallia ja 180 000 norppaa. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. >>>
Saimaannorppa: Metsähallitus vastaa saimaannorppakannan seurannasta ja hoidosta. WWF Suomi ja lukuisat vapaaehtoiset avustavat pesälaskennoissa. Metsähallituksen toteuttamissa saimaannorpan pesälaskennoissa todettiin tänä vuonna 58 poikasta eli kuuttia. Lukumäärältään tulos vastaa norpan lisääntymisen odotusarvoa. Laskennan mukaan Pihlajavesi ja Haukivesi ovat edelleen keskeisimpiä norpan lisääntymisalueita, niillä havaittiin jälleen yli puolet kuuteista. Lähde: Metsähallitus. Tiedote 2.5.2012. >>>
Merikotkat: WWF:n merikotkatyöryhmän tekemien laskentojen vuonna 2011 kuoriutui vähintään 329 merikotkan poikasta. Asuttuja reviirejä todettiin noin 350, mutta vain 208 paria onnistui pesinnässään. Kesän 2011 aikana tuli ilmi kaksi merikotkan ampumistapausta Merenkurkussa. Lähde: WWF, Uutiset ja tiedotteet 8.7.2011. >>>
Suurpedot: Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja niitä on Suomessa vähintään 1 330. Susia on Suomessa vähintään 150. Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Ilveksiä Suomessa on vähintään 2 400 yksilöä. Ahma on suurin näätäeläimemme. Suomessa on vähintään 150 ahmaa.
Lähde: Metsähallitus ja muut toimijat, Suurpedot -sivusto. >>>

Kesällä on syytä olla varovainen

Ultraviolettisäteily lisää riskiä sairastua: Ihon altistuminen suurille määrille UV-säteilyä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään. Yleisimmät ihosy övät, joilla on selvä yhteys UV-säteilyyn, ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja tummasolusyöpä eli melanooma. Vuosittain melanoomaan sairastuu noin 500 ja kuolee noin 120 suomalaista. Lähde: Säteilyturvakeskus. >>>
Säteilytilanteen voi tarkistaa verkkopalvelusta: STUKin Säteilytilanne tänään - sivustolla näkyvät viimeisimmät säteilymittaustulokset eri puolilta Suomea. Kartalta löytyy 255 ulkoisen säteilyn mittauspistettä. >>>
UV-indeksi ennustaa tilanteen huomenna ja ylihuomenna: Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua. Lähde: Ilmatieteen laitos, UV-ennuste. >>>
Rajuilmat: Ukkonen, salamat, syöksyvirtaukset, trombit... Ilmakehään, maahan, mereen ja vesistöihin liittyy mitä moninaisimpia ilmiöitä: jotkin näistä salpaavat hengityksen kauneudellaan, toiset taas vaarallisuudellaan. Kesäisin puhuttavat rajuilmat, joista esimerkiksi ukkoset ovat kaikille tuttu ilmiö. Kesän 2010 rajuilmoista jäivät mieleen Asta, Veera, Lahja ja Sylvi. Lähde: Ilmatieteen laitos. Huomiota herättävät ilmiöt. >>>
Salamaniskut: Suomessa on salamaniskuun kuollut vuonna 2001 yksi henkilö, vuonna 2003 kaksi henkilöä ja vuonna 2006 yksi henkilö (kuolinsyy X33 "Altistuminen salamaniskulle"). Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2010. Taulukot. >>>
Mies kuoli salaman iskuun Rengonharjun lentokentällä Ilmajoella 1.7.2011. Lähde: HS 2.7.2011.
Maastopalot: Toukokuu on maastopalojen huippuaikaa, vaikka maastopaloja syttyy runsaasti myös kesäkuukausina. Tänä vuonna toukokuussa rekisteröitiin vain 337 maastopaloa, kun taas helletoukokuussa 2010 niitä rekisteröitiin 853 kpl.
Lähde: Sisäasiainministeriön pelastusosasto, Maastopalot. >>>
Punkit: Punkit ovat aktiivisia keväästä loppusyksyyn. Borrelioositapaukset ovat lisääntyneet viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Eniten tapauksia esiintyy Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla, missä ilmaantuvuus on kansainvälisestikin erittäin suuri. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Borrelioosi (Lymen tauti) ja Tartuntatautirekisterin tilastot. >>>

Kesätilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja kesätilastoista: puh. (09) 1734 2220
info@tilastokeskus.fi

Päivitetty 31.7.2012

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tilastokirjasto > Suomen kesä tilastojen valossa

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Tilastokirjasto

På svenska In English Tulostusversio