Suomalaisten kulutus yksitoistakertaistunut sadassa vuodessa

Suomalaiset hankkivat nykyisin tavaroita ja palveluita yksitoista kertaa enemmän kuin viime vuosisadan alkupuolella. Samanaikaisesti kulutuksen rakenne on muuttunut täysin. Itsenäisyyden alkutaipaleella ruoan, juomien, tupakan, vaatteiden, asumisen ja kotitaloustarvikkeiden osuus yksityisestä kulutuksesta oli 88 prosenttia. Elintason noustessa liikkumisen, vapaa-ajan, matkailun ja muiden menojen osuus kulutusmenoista on kasvanut lähes puoleen.

Gramofonista digi-boksiin

Viime vuosisadan alun maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa ruoka, vaatteet ja kotitaloustarvikkeet olivat paljolti kotitekoisia. Sanomalehtiä luettiin yleisesti ja moneen talouteen tuli jokapäiväisen sanomalehden lisäksi joku aikakauslehti. Säännölliset radiolähetykset alkoivat vuonna 1926. Myös gramofoni sekä iskelmä- ja jazz-musiikki tulivat muotiin 1920-luvulla. 1930-luvulla oli sähkölieden, sähkösilitysraudan ja pölynimurin vuoro, samoin ensimmäiset einekset ovat 1930-luvulta. Elokuvissakäynti oli suosittu ajanviete 1940- ja 1950-luvuilla.

Kulutustavaramarkkinat alkoivat toden teolla laajeta 1950-luvulla. Visa Heinosen mukaan "modernien massakulutusmarkkinoiden synty Suomessa 1950- ja 1960-luvulla suorastaan mullisti ihmisten elämän. Kaikista suomalaisista tuli yhä selvemmin kuluttajia". Televisiolähetykset alkoivat vuonna 1957. Näin saatiin uutta tietoa ja vaikutteita myös ulkomailta, kun televisio vaikutti ihmisten arkeen ja ajankäyttöön. Jääkaapit ja pölynimurit yleistyivät ja sähköllä toimivat kotitalouskoneet ja viihde-elektroniikkalaitteet alkoivat tulla markkinoille. Autoistumista edesauttoi henkilöautojen tuontisäännöstelyn purkaminen vuonna 1963. Väritelevisio ja stereonauhuri olivat vuorossa 1970-luvulla ja 1980-luvulla tulivat markkinoille mm. CD-soitin, mikroaaltouuni, vesisänky ja kotitietokone. 1990-luku ja 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen ovat olleet tietoliikenteen aikaa kännyköineen, internetteineen ja digitaali-televisioineen.

Kasvua ja takaiskuja

Yksityisen kulutuksen kehitys viimeisen runsaan sadan vuoden aikana voidaan jakaa kahteen vaiheeseen. Viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla henkeä kohti lasketun kulutuksen määrä kaksinkertaistui. Toisella puoliskolla kasvuvauhti kiihtyi ja kulutuksen määrä yli viisinkertaistui vuoteen 2006 mennessä.

Kulutusmenojen melko vakaa kasvu viime vuosisadan alussa taittui ensimmäiseen maailmansotaan. Aallonpohja saavutettiin vuonna 1918, jolloin kulutuksen määrä henkeä kohti oli vain 65 prosenttia siitä, mitä se oli ollut korkeimmillaan vuonna 1913. Sodan jälkeinen kulutuksen huippu saavutettiin vuonna 1928, mutta talouden ylikuumenemista seurasi pian yleismaailmallinen lama, joka koetteli erityisesti maatalousväestöä viljan hintojen laskiessa.

Laman pohjalukemissa oltiin vuonna 1932. Talouden elvyttyä kulutuskin lähti nousuun ja uusi huippu saavutettiin vuonna 1938. Henkeä kohti laskettu kulutuksen määrä kasvoi vuodesta 1932 vuoteen 1938 lähes 45 prosenttia. Nopean kehityksen myötä kulutukseen tuli uutta ilmettä: radion ja gramofonin lisäksi urheiluvälineiden kuten pesäpallomailojen, suksien ja luistimien kulutus kasvoi. Kasvun katkaisi toinen maailmansota. Sodan aikana mm. useat ruoka-aineet, tupakka ja vaatteet olivat säännösteltyjä. Omatoimisuus lisääntyi, lihaa ja villoja varten pidettiin possuja ja lampaita myös kaupunkioloissa. Tupakoimaton saattoi vaihtaa tupakkakorttinsa vaikka kalossipisteisiin. Sodan päätyttyä säännöstely vähitellen purettiin ja viimeiseksi vapautui kahvi vuonna 1954. Vuoden 1938 kulutuksen taso saavutettiin vuonna 1948.

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi yksityisen kulutuksen huima nousu, jota häiritsivät 1950-luvulla vain Korean suhdanteen jälkeinen lama ja vuosien 1957-1958 taantuma. Yksityinen kulutus kasvoi edelleen voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla suuren rakennemuutoksen ja maassamuuton aikana. 1970-luvun puolenvälin jälkeen tosin koettiin vaikea työttömyysjakso, jonka aikana kulutus hieman laski. Tästä toivuttiin 1980-luvun taloudellisen kasvun aikana. Työvoimasta oli kysyntää ja joillain aloilla jopa pulaa. Tulevaisuus näytti valoisalta, asumisoloja parannettiin ja kotia varustettiin usein velkarahalla. Vuosikymmenen loppuun mennessä henkeä kohti laskettu kulutuksen määrä oli noussut 40 prosenttia 1970-luvun puolivälin tasosta.

Näin tultiin vauhdilla 1990-luvulle - ja lamaan. Pahimpana työttömyysvuonna 1993 työttömyysaste oli 16,3 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskivat ja vuonna 1993 kulutusmenot olivat lähes 14 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1989. Vasta vuonna 1998 saavutettiin lamaa edeltänyt taso. Vuoteen 2006 mennessä kulutusmenot ovat kasvaneet peräti neljänneksen vuodesta 1998.

Yksityisen kulutuksen kehitys 1900-2006


Lähde: Hjerppe, Riitta (1988); Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Kulutuksen rakenne muuttuu

Kulutuksen rakenteessa on nähtävissä selvä muutos välttämättömyyskulutuksesta valinnaiseen kulutukseen. Ruoan, juomien ja tupakan osuus yksityisestä kulutuksesta oli vuonna 1900 noin 60 prosenttia, mutta vuonna 2005 enää runsaat 17 prosenttia. Lihan, juustojen, hedelmien ja vihannesten kulutusosuudet ovat kasvaneet ja maidon, voin ja jauhojen osuudet puolestaan vähentyneet. Myös ruokailu kodin ulkopuolella on lisääntynyt.

Vaatemenot henkeä kohti ovat kasvaneet yli yhdeksänkertaiseksi, eikä vaatteita valmisteta enää kotona kuten viime vuosisadan alussa. Asuntomenojen osuus yksityisestä kulutuksesta on kasvanut sadassa vuodessa 13 prosentista 25 prosenttiin. Henkeä kohti lasketut asuntomenot ovat yli kaksitoistakertaistuneet, siis huomattavasti enemmän kuin kulutus keskimäärin.

Vapaa-ajan menojen osuus kulutuksesta on kasvanut 1,8 prosentista yli 11 prosenttiin ja kulutus henkeä kohti yli 70-kertaiseksi. Monia tähän ryhmään sisältyviä laitteita kuten radioita, televisioita ja matkapuhelimia ei viime vuosisadan alussa edes tunnettu, vaan silloin puolet vapaa-ajan menoista koostui kirjoista, lehdistä ja kirjoitustarvikkeista. Niiden osuus on nykyisin pienempi, ja erilaisiin laitteisiin ja palveluihin käytetään nykyisin 85 prosenttia vapaa-ajan menoista.

Eri kulutusmenoryhmien osuus koko yksityisestä kulutuksesta, prosenttia

Kirjoitus perustuu Liisa Tennilän Kulutus -artikkeliin Tilastokeskuksen vuonna 1999 julkaisemassa Suomen vuosisata -kirjassa sekä Eino H. Laurilan teokseen Kulutus Suomen kansantaloudessa 1900-1975. Yksityisen kulutuksen aikasarjat on pidennetty vuosiin 2005 ja 2006 nykyisten kansantalouden tilinpidon lukujen mukaisesti.

Lisätiedot: Arto Kokkinen (09) 1734 3355, Olli Pirinen (09) 1734 3365

Lähteitä ja linkkejä


Päivitetty 10.7.2007

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tietoa teemoittain > Suomi 1917-2007 > Suomalaisten kulutus yksitoistakertaistunut sadassa vuodessa

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Suomi 1917-2007

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute