Artikkelit ja blogikirjoitukset

 

Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää
14.3.2017MARJA-LIISA HELMINEN

Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.

Koko artikkeli

 

Ulkomaalaistaustainen nuori samaistuu usein sekä suomalaisuuteen että taustamaahansa
2.3.2017LIISA LARJA

Ulkomaalaistaustainen nuori samaistuu usein sekä suomalaisuuteen että taustamaahansa

Ulkomaalaistaustaiset nuoret yhdistävät etnisessä identiteetissään taidokkaasti suomalaisuutta ja taustamaansa kulttuuria. Huolestuttavaa kuitenkin on, että Suomessa syntyneistä tai alle kouluikäisinä Suomeen muuttaneista joka kolmas ei tunne itseään suomalaiseksi.

Koko artikkeli

 

Maahanmuuttajat 

muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia
17.5.2016MARJA-LIISA HELMINEN

Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia

Turvapaikanhakijoita koskevassa uutisoinnissa korostetaan monesti, että viime aikoina Suomeen tulleet ovat olleet enimmäkseen nuoria miehiä. Suomessa on kuitenkin noin 300 000 ulkomaalais­taustaista, joiden sukupuolijakauma ei eroa merkittävästi suomalais­taustaisista. Sukupuoli­jakauma toki vaihtelee maahan­muuttaja­väestön sisällä taustamaan mukaan.

Koko artikkeli

 

12.5.2016HANNA SUTELA

Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota

Tarkastelen artikkelissani tausta­maan, maahan­tulon syyn, maassa asumisen keston ja kieli­taidon mukaisia eroja erityisesti ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyydessä sekä sitä, miten vanhemmuus vaikuttaa työllisyysasteisiin eri ryhmissä.

Koko artikkeli

 

9.5.2016PASI SAUKKONEN

Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista

Avaan tässä kirjoituksessa moni­kulttuurisuuden käsitettä ja sen tulkinta­mahdollisuuksia ja pohdin, missä mielessä Suomi on moni­kulttuurinen yhteis­kunta. Antavatko väestö­tilastomme Suomen moni­kulttuurisuudesta oikean kuvan?

Koko artikkeli

 

21.4.2016MARJA-LIISA HELMINEN

Pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon?

Kuka on maahanmuuttaja tilastoissa, ja pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon? Kuka on ”kantasuomalainen” ja kuka ”maahanmuuttajataustainen”?

Koko blogikirjoitus

 

26.1.2016Marja-Liisa Helminen ja Miina Keski-Petäjä

Miksi turvapaikanhakijat eivät näy vielä väestötilastoissa?

Suomeen on saapunut viime vuoden aikana noin 32 500 turvapaikan­hakijaa, lähes 29 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Voisi äkkinäisesti päätellä, että tämä näkyisi heti suurena piikkinä Tilastokeskuksen maahanmuutto­tilastoissa sekä vuoden 2015 väkiluvussa. Näin ei kuitenkaan ole.

Koko artikkeli

 

Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle
17.12.2015Tarja Nieminen

Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle

Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyys on korkeampi kuin suomalaistaustaisten, mutta työhalukkuutta on paljon. Töitä etsivät käyttävät monipuolisesti erilaisia työnhakukeinoja. Ulkomaalaistaustaiset itse kokivat kielitaidon puutteen tärkeimmäksi työllistymisen esteeksi vuonna 2014. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet olivat harvemmin työttömiä kuin vähemmän koulutetut.

Koko artikkeli

 

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä
17.12.2015Liisa Larja & Hanna Sutela

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaistaustaisella väestöllä, mutta yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Parhaiten olivat työllistyneet korkeakoulutetut, virolais-, EU- Efta- tai Pohjois-Amerikka-taustaiset, työn tai opiskelun takia muuttaneet ja suomea vähintään edistyneellä tasolla puhuvat. Vaikka työllisyystilanne oli vaikein pakolaistaustaisilla, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista pakolaisista joka toinen oli työssä. Työllistyminen oli vaikeaa myös ulkomaalaistaustaisille naisille, joista monet olivat perheellistyneet suomalaistaustaisia nuorempana. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli vain muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin suomalaistaustaisilla miehillä.

Koko artikkeli

 

Ulkomaalaistaustaiset työelämässä
17.12.2015Hanna Sutela

Ulkomaalaistaustaiset työelämässä

Suomessa vuonna 2014 asuneet ulkomaalaistaustaiset työlliset toimivat työelämässä suurelta osin samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaiset työllistyivät kuitenkin palvelu- ja myyntityöhön ja muiksi työntekijöiksi useammin kuin suomalaistaustaiset. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhde oli useammin määrä- tai osa-aikainen kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla. Myös ulkomaalaistaustaisten työajat ovat epätyypillisiä useammin kuin suomalaistaustaisten työajat.

Koko artikkeli

 

Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta
2.11.2015Tarja Nieminen & Liisa Larja

Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta

UTH-tutkimuksen aineisto tarjoaa ensimmäistä kertaa arvion koko 15–64‑vuotiaan ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön kielitaidosta. Kolmella neljästä suomen tai ruotsin kielen taito on vähintään keskitasoa. Kielikoulutuksen kokee riittämättömäksi kuitenkin 17 prosenttia, ja 19 prosenttia olisi tarvinnut jotakin muuta kotoutumispalvelua

Koko artikkeli

 

Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja
2.11.2015Hanna Sutela & Liisa Larja

Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja

Suomessa vuonna 2014 asuneesta ulkomaalaistaustaisesta 25–54-vuotiaasta väestöstä joka kuudennella ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus on selvästi suurempi kuin suomalaistaustaisella väestöllä. Kahdella viidestä ulkomaalaistaustaisesta oli kuitenkin korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen sama osuus kuin suomalaistaustaisilla. Toisen asteen tutkintoja ulkomaalaistaustaisilla oli vähemmän kuin suomalaistaustaisilla. Suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne oli siis polarisoituneempi

Koko artikkeli

 

Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin
2.11.2015 Liisa Larja, Hanna Sutela & Mika Witting

Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin

Vuonna 2014 Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista nuorista selvästi suurempi osuus oli keskeyttänyt koulunkäynnin varhain tai oli kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella suomalaistaustaisiin nuoriin verrattuna. Yleisin syy kouluttautumisen lopettamiseen oli halu siirtyä työelämään. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen yhdistyi nuorilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla varhaiseen perheellistymiseen. Korkeakoulutettuja oli kuitenkin ulkomaalaistaustaisista nuorista aikuisista saman verran kuin suomalaistaustaisista. Koulutus periytyy myös ulkomaalaistaustaisilla

Koko artikkeli

 

Suomeen tullaan ennen kaikkea perhesyistä
15.10.2015 (Artikkelin lukuja on korjattu 30.11.2015)Hanna Sutela, Liisa Larja

Suomeen tullaan ennen kaikkea perhesyistä

Suomeen muutetaan ulkomailta monista eri syistä. Yksi syy on ylitse muiden: perhe ja rakkaus.

Suomessa vuonna 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolella muuton syynä olivat perhesyyt. Vajaa viidennes oli tullut Suomeen työn vuoksi ja joka kymmenes opiskelun vuoksi. Pakolaisuus tai turvapaikanhaku oli syynä joka kymmenennellä.

Naisilla perhesyyt olivat miehiä useammin Suomeen muuton syynä. Miehilläkin perhesyyt olivat tärkeimmät, mutta niiden ohella korostuivat työhön ja opiskeluun liittyvät syyt.

Tiedot ovat ensimmäisiä tuloksia Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksesta, jonka Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Työterveyslaitos (TTL) ovat yhdessä toteuttaneet.

Koko artikkeli

 

15.10.2015Castenada, Larja et al.

Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) tulokset osoittavat, että hyvinvoinnin ja turvallisuuden haasteita on, mutta monet ulkomaalaistaustaisten asiat kuitenkin ovat hyvin. He luottavat viranomais- ja palvelujärjestelmiin ja ihmisiin sekä kokevat onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

Lue koko THL:n ja Tilastokeskuksen yhteistyöraportti Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus THL:n verkkosivuilta.