Julkaistu: 30.11.2018

Ulkomaille ulkoistaminen laskusuunnassa

Yritysten toimintojen ulkoistaminen on jo pidempään jatkunut trendi. Uuden kyselytutkimuksen mukaan ulkoistamistahti näyttää hiipuneen.

 

Kuva 1 Toimintojen ulkoistaminen ulkomaille 2015-2017

Kuva 1 Toimintojen ulkoistaminen ulkomaille 2015 - 2017

 

Tilastokeskuksen tuoreen kyselyn mukaan vuosina 2015–2017 toimintojaan ulkoisti tai siirsi ulkomaille noin 10 prosenttia yli 50 hengen yrityksistä. Ulkomaille ulkoistaneiden osuus laski yli seitsemän prosenttiyksikköä aiempaan, vuosia 2009–2011 koskeneeseen tiedusteluun nähden. Tässä julkaisussa 2015–2017 ulkomaille ulkoistaneet yli 50 palkansaajan yritykset suhteutetaan kaikkiin vastaavan kokoisiin yrityksiin vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan.

Ulkomaille ulkoistamisella tarkoitetaan aiemmin yrityksen Suomessa tekemien toimintojen siirtämistä tai ulkoistamista toiselle yritykselle ulkomailla, konsernin sisäisesti tai ulkopuoliselle yritykselle. Tähän ei sisälly esimerkiksi toiminnan laajentaminen ulkomaisissa tytäryrityksissä, mitä kuvataan Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilastossa.

Viimeisimpään kyselyyn eivät myöskään sisälly ulkoistukset, jotka on tehty ennen vuotta 2015. Toiminnot on useinkin ulkoistettu tai siirretty jo ennen tiedusteltua ajanjaksoa, jolloin tähän tiedusteluun ei ole ollut uutta ilmoitettavaa.

Eniten ulkoistamista tapahtui yli 100 hengen teollisuusyrityksissä, joista reilu viidennes siirsi toimintojaan ulkomaille. Korkean ja keskitason teknologiaa hyödyntävillä teollisuustoimialoilla (HIT_MHT) ulkoistaminen ulkomaille oli yleistä.

Palveluyritysten ulkomaille ulkoistaminen on tavallisesti ollut vähäisempää kuin teollisuudessa. Etenkin pienten, alle 100 hengen palveluyritysten voi olla vaikeaa tai tarpeetonta ulkoistaa toimintojaan ulkomaille. Näistä yrityksistä vain hieman alle neljä prosenttia ulkoisti toimintojaan ulkomaille. Pienempien palveluyritysten ulkomaille ulkoistamisen osuutta pienensi osaltaan kasvanut yritysten määrä.

Suuremmat palveluyritykset ulkoistivat pieniä enemmän. Palvelutoimialoista kaupan- sekä informaatio- ja viestintäalalla ulkoistettiin eniten ulkomaille. Yli 100 hengen palveluyritykset siirsivät toimintojaan ulkomaille jokseenkin yhtä usein kuin edellisessäkin tiedustelussa.

Kyselyn vastausten perusteella voidaan arvioida noin 4000–6500 työpaikan poistuneen ulkomaille ulkoistamisen seurauksena, vuosien 2015–2017 aikana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään suoria irtisanomisia, vaan arvioon sisältyvät myös esimerkiksi merkittävät työtehtävien vaihdokset ja eläkkeelle siirtymiset ulkoistusten seurauksena.

Kaikki ulkoistaneet vastaajat eivät myöskään ilmoittaneet työpaikkoja hävinneen. Määrän voidaan arvioida laskeneen edellisestä tarkastelujaksosta 2009–2011.

 

Tukitoimintojen ulkoistaminen yleistyi

Kuva 2. Ydin- ja tukitoimintojen ulkoistaminen ulkomaille, osuus ulkomaille ulkoistaneista

Kuva 2. Ydin- ja tukitoimintojen ulkoistaminen ulkomaille, osuus ulkomaille ulkoistaneista

 

Ulkoistaneista yrityksistä alle puolet siirsi ydintoimintojaan ulkomaille vuosina 2015–2017 (kuva 2). Tämä eroaa aiemmista viiteajankohdista, joissa ydintoimintojen osuus ulkoistuksista oli yli puolet. Ydintoiminnoilla tarkoitetaan yritysten pääasiallista liikevaihtoa tuottavia toimintoja, jotka ovat olennaisia yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta.

Sen sijaan tukitoimintoja yleistettiin aiempaa useammin: lähes 80 prosenttia ulkomaille ulkoistaneista yrityksistä oli siirtänyt tukitoimintojaan. Tukitoimintojen osuus on kasvanut, vaikka toisaalta yleisesti ulkoistaminen ulkomaille on vähentynyt. Tukitoiminnot kattavat ydintoimintoa tukevat ja mahdollistavat tehtävät, jotka eivät välttämättä tuota tulovirtoja yritykselle.

Tulosten perusteella yritykset pitävät ydinosaamista lähellä olevat toiminnot yrityksen omissa käsissä. Korkeampaa osaamista vaativien T&K- sekä insinööri- ja teknisten palveluiden ulkoistaminen oli harvinaisinta sekä teollisuus- että palveluyrityksissä. Vaikka tutkimus- ja kehitystoiminta on tässä eritelty, se voidaan myös katsoa yrityksen ydintoiminnaksi.

Tukitoiminnoista ulkoistettiin yleisimmin johtoon ja hallintoon sekä muihin luokittelemattomiin tukitoimintoon liittyviä tehtäviä. Teollisuusyritykset ulkoistivat myös myyntiin ja markkinointiin liittyviä toimintoja lähes yhtä paljon kuin edellä mainittuja tukitoimintoja.

 

Ulkoistukset Venäjälle ja Kiinaan vähentyneet

Kuva 3. Ulkoistusten yleisimmät kohdealueet. Prosenttia ulkomaille ulkoistaneista yrityksistä

Kuva 3. Ulkoistusten yleisimmät kohdealueet. Prosenttia ulkomaille ulkoistaneista yrityksistä

 

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat edelleen merkittävin ulkoistusten kohdealue (kuva 3). Noin puolet ulkoistuksista ulkomaille kohdistuu niihin. Vuoden 1995 jälkeen Euroopan unioniin liittyneet jäsenvaltiot (ns. EU-13) kasvattivat hienoisesti osuuttaan, vanhempien (EU-15) jäsenmaiden osuuden laskiessa.

Viimeisimmän tiedustelun mukaan erityisesti ulkoistukset Kiinaan ja Venäjälle vähenivät aiempiin tietoihin nähden. Samanaikaisesti Intian osuus ulkoistuksista on jokseenkin pitänyt pintansa. Noin kaksi kolmasosaa ulkoistuksista Intiaan on tukitoimintoja, kun taas enemmistö ulkoistuksista Kiinaan koskee ydintoimintoja.

Konserniin kuuluminen liittyy merkittävästi yritysten alttiuteen ulkoistaa toimintojaan. Suurin osa 2015-2017 ulkoistaneista yrityksistä kuului joko kotimaiseen tai ulkomaiseen konserniin. Noin puolet ulkomaille ulkoistaneista yrityksistä oli suoraan ulkomaalaisessa omistuksessa. Merkittävimmät syyt ulkomaille ulkoistamiseen liittyivät kustannusten alentamiseen sekä konsernijohdossa tehtyihin päätöksiin.

Lisätietoja: yliaktuaari Henri Luomaranta p. 029 551 3595

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Taulukot