Sanasto

AA (Assigned Amount)
kts. sallittu päästömäärä
AAU (Assgned Amount Unit)
sallittu päästömääräyksikkö
Aggregointi/disaggregointi
Aineiston summaus / yksityiskohtaisempi erittely
Aktiviteettidata
Päästöjen määrien arvioinnissa käytetyt tilastotiedot
Annex I / II
Ilmastosopimuksen I/II-liite
Annex I-maat
Lähinnä teollisuusmaat ja useimmat Itä-Euroopan maat
Annex A/B
Kioton pöytäkirjan liitteet A/B
Avainpäästölähde (key source)
Päästölähde, jonka osuus suorien kasvihuonekaasujen päästöistä on merkittävä joko päästöjen määrän, kehityksen tai molempien vuoksi
B-liitteen maat
Annex B countries. Kioton pöytäkirjan B-liitteessä luetellut maat, joille pöytäkirjan B-liitteessä asetetaan sitovat päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet
BAT (best available techniques)
Paras käytettävissä oleva tekniikka
CDM (Clean Development Mechanism)
Puhtaan kehityksen mekanismi (kts. joustomekanismit)
CER (Certified Emission Reduction)
sertifioitu päästövähennys
Conference of the Parties, (COP)
YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous. Ilmastosopimuksen ylin päättävä elin, joka koostuu ilmastosopimuksen ratifioineista osapuolista ja kokoontuu vuosittain.
CRF (Common Reporting Format)
Kasvihuonekaasujen määrämuotoinen raportointitaulukko (CRF-taulut)
Desk review
Inventaarion tutkinta asiakirjojen perusteella
Ekvivalenttinen hiilidioksidi (CO2 ekv.)
Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
Emissions Trading (ET)
Päästökauppa, joko vuonna 2005 käynnistyvä EU:n sisäinen päästökauppa tai joustomekanismeihin kuuluva osapuolten välinen päästökauppa
ERU (Emission Reduction Unit)
päästövähennysyksikkö
EU:n kupla
Kioton pöytäkirjan 4 artiklaan perustuva EU-maiden yhteinen taakanjakosopimus, jonka puitteissa Kioton pöytäkirjan EU-maille asettama päästövähennysvelvoite (-8% perusvuoden tasosta) jaettiin uudelleen jäsenmaakohtaisiksi velvoitteiksi.
F-kaasut
Yhteinen nimitys HFC-yhdisteille (fluorihiilivedyille), PFC-yhdisteille (perfluorihiilivedyille) ja rikkiheksafluoridille, joiden päästöjä Kioton pöytäkirja pyrkii rajoittamaan ja vähentämään.
Hyvä arviointikäytäntö
IPCC:n ohjeen "Good Practice Guidance and Uncertainty Management in National Greenhouse Gas Inventories" mukaiset menettelyt.
Ilmastosopimus
United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC), ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus
Intergovernmental Panel of Climate Change (IPCC)
Hallitusten välinen ilmastonmuutos paneeli. Perustettu vuonna 1988 tuottamaan tieteellisiä arvioita poliittisen päätöksenteon tueksi.
Inventaario
Kansallinen päästöinventaario on kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen vuosittainen laskenta, jonka tulokset kootaan inventaarioraportiksi ja toimitetaan vuosittain ilmastosopimuksen sihteeristölle. Kioton pöytäkirjan voimaantulon jälkeen inventaarioihin ja raportointiin liittyy uusia vaatimuksia, erityisesti nieluraportoinnin osalta.
Inventaariosuunnitelma
Vuosittaiset käytännön toimet inventaarion valmistelusta raportointiin
Joustomekanismit (Kioton mekanismit)
Järjestelmiä, joiden avulla osapuolet voivat pyrkiä lisäämään päästöjen rajoitus- ja vähennystoimien kustannustehokkuutta. Kioton pöytäkirjan joustomekanismit ovat yhteistoteutus (Kioton pöytäkirjan artiklan 6 mukainen yhteistoteutushanke, Joint Implementation, JI), puhtaan kehityksen mekanismi (Kioton pöytäkirjan artiklan 12 mukainen hanke, Clean Development Mechanism, CDM) ja päästökauppa (Emission Trade, ET)
Kansallinen ilmastostrategia
Suomen hallituksen ilmastopoliittinen ohjelma, joka linjaa ne toimenpiteet, joiden avulla Suomi pyrkii täyttämään Kioton pöytäkirjan päästövähennysvelvoitteet.
Kansallinen inventaarioraportti (NIR)
Kansallisen inventaarion tulokset sisältävä raportti, joka tulee toimittaa vuosittain ilmastosopimuksen sihteeristölle. Inventaarioraportin tulee sisältää tiedot muun muassa osapuolen kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä ja päästölähteistä, päästölaskennassa käytetyistä menetelmistä, oletuksista ja tietolähteistä, epävarmuustarkastelusta sekä laadunvarmistuksesta ja tarkastuksesta. Inventaarioraportissa on oltava tiedot Kioton pöytäkirjan piirissä olevien kuuden suoran kasvihuonekaasujen päästöjen lisäksi ns. epäsuorien kasvihuonekaasujen päästöistä.
Kansallinen järjestelmä
Kioton pöytäkirja edellyttää, että osapuolilla on kansallinen järjestelmä (national system) kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimista ja raportoimista varten. Kansallisen järjestelmän tulee kattaa inventaarioiden valmistelu, arviointi ja raportointi (myös maaraportti) sekä lähtötietojen hankinta, päästölaskenta ja epävarmuusarviointi, laadunvarmistus sekä inventaarion kansallinen tarkastaminen ja hyväksyminen. Järjestelmää varten tulee nimetä kansallinen vastuuyksikkö ja määritellä inventaarioon liittyvät vastuunjaot sekä lainsäädännölliset ja menettelylliset järjestelyt. Järjestelmän on oltava toimintakunnossa viimeistään vuotta ennen velvoitekauden alkua. Kansallisen järjestelmän on täytettävä sille asetetut vaatimukset, mikäli osapuoli haluaa käyttää joustomekanismeja.
Kansalliset politiikat ja toimet (Policies and Measures, PAMs/P&Ms).
Kioton pöytäkirjan 2 artiklan mukaiset osapuolten kotimaassaan toteuttamat päästöjen rajoitus- ja vähennystoimet. Kioton toimeenpanosääntöjen mukaan osapuolen on toteutettava päästövähennyksensä merkittävissä määrin kotimaisilla politiikoilla ja toimilla.
Kasvihuonekaasut, epäsuorat
Hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOx), ja muut kuin metaania sisältävät haituvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC) vaikuttavat epäsuorasti kasvihuoneilmiöön mm. otsoninmuodostuksen (O3) kautta. Näiden kaasujen päästöjä rajoitetaan muiden kansainvälisten sopimusten puitteissa, eivätkä Kioton pöytäkirjan päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet eivät koske niitä. Niiden päästöistä on kuitenkin raportoitava ilmastosopimukselle vuosittaisen inventaarioraportin (NIR) yhteydessä.
Kasvihuonekaasut, suorat
Kioton pöytäkirjan kattamia kasvihuonekaasuja on kuusi:hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O ja HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt) ja rikkiheksafluoridi SF6. Muita kasvihuonekaasuja (esim. CFC-yhdisteet) ja epäsuoria kasvihuonekaasuja rajoitetaan muiden kansainvälisten sopimusten puitteissa. Myös vesihöyry on kasvihuonekaasu, mutta sen pitoisuuksiin eivät ihmisen toimet juurikaan vaikuta, joten se ei ole Kioton pöytäkirjan piirissä.
Kattoluku
Enimmäismäärä, joka 3.4 artiklan mukaisista, hiilinieluja lisäävistä metsänhoitotoimista voidaan hyvittää vuosittain. Kattoluku on määritelty erikseen kullekin osapuolelle. Kattolukua sovelletaan 3.3 artiklan nielutoimenpiteisiin liittyvän mahdollisen kompensaation jälkeen. Mikäli 3.3 artiklan mukaiset nielutoimenpiteet (metsitys ja metsänhävitys) aiheuttavat päästöjen nettolähteen, tämä lähde voidaan kompensoida metsänhoitotoimilla. Suomen kattoluku on 0,6 Mt CO2 ekv. eli kompensaation jälkeen Suomi saa ensimmäisellä velvoitekaudella metsänhoitotoimien vuoksi lisätä päästöyksiköitä (poistoyksiköitä) sallittuun päästömääräänsä korkeintaan sen verran vuosittain.
Kioton pöytäkirja
Ilmastosopimuksen alainen juridisesti sitova pöytäkirja, joka hyväksyttiin osapuolten konferenssin 3. istunnossa Kiotossa vuonna 1997. EU ja Suomi ratifioivat pöytäkirjan toukokuussa 2002. Pöytäkirja ei kuitenkaan (vuoden 2004 alussa) ole tullut voimaan. Pöytäkirja velvoittaa B-liitteessä lueteltuja maita (teollisuusmaita) vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin vähintään 5,2%.
Kioton pöytäkirjan osapuolten kokous (Meeting of the Parties, MOP)
Kioton pöytäkirjan ylin päättävä elin, joka kokoontuu vuosittain Kioton pöytäkirjan astuttua voimaan. Kokous pidetään todennäköisesti ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin yhteydessä. Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksessa päätösvaltaa saavat käyttää ainoastaan pöytäkirjan ratifioineet osapuolet.
Lisäisyys
Hankemekanismien hankkeiden on täytettävä ns. lisäisyysehto, jonka mukaan hankkeiden on tuotettava sellaisia päästövähennyksiä tai hiilinielujen lisäyksiä, joita ei ilman hanketta olisi tapahtunut. Lisäisyys on perusuran ja hankkeen tuloksena tapahtuvan päästökehityksen erotus.
LULUCF (Land Use, Land Use Change and Forestry)
maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.
Lämmitysvaikutus
Lämmitysvaikutus kuvaa kasvihuonekaasun kykyä pidättää maasta heijastuvaa lämpösäteilyä ja estää sitä karkaamasta avaruuteen. Lämmitysvaikutus kertoo kaasun voimakkuudesta kasvihuonekaasuna. Lämmitysvaikutuksen mittana on säteilypakote, joka ilmaisee sen muutoksen maapallon energiataseessa, joka aiheutuu kasvihuonekaasun pitoisuuden kasvusta ilmakehässä. GWP100-kerroin saadaan suhteuttamalla kaasujen lämmitysvaikutukset hiilidioksidin lämmitysvaikutukseen.
Maaraportti (national communication)
Säännöllisin väliajoin (3-4 vuoden välein) ilmastosopimuksen sihteeristölle toimitettava raportti, joka sisältää tiedot mm. kansallisista olosuhteista, kasvihuonekaasupäästöjen toteutuneesta ja ennustetusta kehityksestä, kansallisista politiikkatoimista ja kehitysmaiden ilmastopoliittisten toimien tukemisesta.
Marrakeshin sopimus (Marrakesh accords)
COP7:ssä Marrakeshissä marraskuussa 2001 hyväksytyt päätökset, jotka kattavat Buenos Airesin toimintasuunnitelmassa määritellyt neuvottelukysymykset ja perustuvat Bonnin sopimukseen. Marrakeshin sopimukset sisältävät suositukset Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöistä. Kioton pöytäkirjan osapuolten ensimmäisen kokouksen (MOP1) tulee vielä vahvistaa nämä toimeenpanosäännöt. Marrakeshin sopimukset sisältävät myös ilmastosopimukseen sisältyvien kehitysmaiden tukemista koskevien velvoitteiden toimeenpanon tehostamista koskevia sääntöjä.
Netto-netto -laskenta
Laskentasääntö, jonka avulla määritellään se päästöyksiköiden määrä, jonka osapuoli saa lukea hyväkseen Kioton pöytäkirjan 3.4 artiklan mukaisesta kasvillisuuden palauttamisesta ja maatalousmaan hoidosta. Ensin lasketaan nielujen ja päästöjen nettovaikutus perusvuodelle, muunnetaan se ekvivalenteiksi hiilidioksiditonneiksi ja kerrotaan viidellä (vuodella). Saatu luku vähennetään ensimmäisen velvoitekauden vastaavasta luvusta, jolloin saadaan lasketuksi hiilen sitoutumisessa perusvuoden ja velvoitekauden välillä tapahtunut nettomuutos. Osapuoli lisää tämän nettomuutoksen verran päästöyksiköitä (poistoyksiköitä) sallittuun päästömääräänsä.
Nielu
Prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä
Nieluraportointi
Kioton pöytäkirjan mukaisten nielutoimenpiteiden vaikutuksista on raportoitava vuosittain pöytäkirjan astuttua voimaan. Kioton pöytäkirja edellyttää huomattavasti yksityiskohtaisempaa nieluraportointia kuin ilmastosopimus. Nieluraportin tulee sisältää toimenpiteittäin (nielutoimenpiteet) eritellyt tiedot hiilinielujen nettomuutoksista sekä tiedot hiilivarastojen muutoksista, käytetyistä mittaus-, laskenta- ja seurantamenetelmistä sekä laskennan piirissä olevien alueiden sijainnista. Raportissa on myös osoitettava, että muutokset nieluissa ovat ihmisen toiminnan aikaansaamia ja että toimet ovat olleet käynnissä vuodesta 1990 lähtien tai sen jälkeen.
Nielutoimenpiteet
Kioton pöytäkirjan 3.3 ja 3.4 artikloissa ja pöytäkirjan toimeenpanosäännöissä määritellään joukko hiilinieluihin liittyviä toimenpiteitä, joiden vaikutukset tulee tai voi huomioida Kioton pöytäkirjan velvoitteiden täyttymistä arvioitaessa. 3.3 artiklan mukaisten toimenpiteiden (metsänhävityksen, metsittämisen ja uudelleen metsityksen) vaikutusten huomioiminen on pakollista, 3.4 artiklan mukaisten toimenpiteiden (metsänhoito, kasvillisuuden palauttaminen sekä maatalousmaan ja laidunmaan hoito) vaikutusten huomioiminen taas on valinnaista.
NIR (National Inventory Report)
kts. kansallinen inventaarioraportti
Osapuolet (Parties)
Ilmastosopimuksen/Kioton pöytäkirjan osapuolia ovat valtiot ja alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt (esim. EY), jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.
Osapuolten kokous (Meeting of the Parties, MOP).
Kts.Kioton pöytäkirjan osapuolten kokous.
Osapuolten konferenssi (Conference of the Parties, COP)
Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimuksen ylin päättävä elin, joka koostuu ilmastosopimuksen osapuolista ja kokoontuu vuosittain.
Perusura (Baseline)
Päästökehitys, joka toteutuisi perusskenaariossa eli tilanteessa, jossa tiettyä hanketta tai ilmastopoliittisia toimenpiteitä ei toteutettaisi. Perusura voi olla esimerkiksi kehitysmaan hiilidioksidipäästöjen kehitys ilman CDM-hanketta tai Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ilman kansallisen ilmastostrategian toimenpiteitä. Perusuraa tarvitaan hankkeen tai toimenpiteen lisäisyyden arvioimiseen.
Perusvuosi
Vuosi, johon velvoitekauden päästömäärää verrataan pöytäkirjan velvoitteiden täyttymistä arvioitaessa. Kioton pöytäkirjan perusvuotena on 1990. Siirtymätalousmaat voivat valita myös toisen perusvuoden ja muutamat Itä-Euroopan maat ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväkseen: Romania (1989), Bulgaria ja Puola (1988), Unkari (keskiarvo 1985-87). F-kaasuille osapuoli voi valita perusvuodeksi myös vuoden 1995.
Poistoyksikkö (Removal Unit, RMU)
Nielutoimenpiteiden aikaansaamista nielujen lisäyksistä saatava päästöyksikkö. Yksi poistoyksikkö määritellään yhdeksi ekvivalenttiseksi hiilidioksiditonniksi. Poistoyksiköt ovat vaihtokelpoisia muiden päästöyksiköiden kanssa, mutta toisin kuin muita päästöyksiköitä, poistoyksiköitä ei voi säästää seuraavalle velvoitekaudelle.
Päästökauppa (EU:n sisäinen)
EU:n Direktiivin 2003/87/EY mukainen EU-maiden sisäinen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa
Päästökiintiö (AssignedAmount, AA)
sopimuspuolten päästökiintiöt lasketaan määrällisten päästörajoitusten ja päästöjen vähennyssitoumusten perusteella (Kioton pöytäkirjan 3.1 artikla)
Päästövähennysyksikkö (Emission Reduction Unit, ERU)
liittyy yhteistoteutukseen
QA (Quality Assurance)
Inventaarion laadunvarmistus. Laadunvarmistuksen katselmuksissa inventaarion laskentatuloksia ja toteutunutta toimintaa verrataan asetettuihin tavoitteisiin ja tehtyihin suunnitelmiin.
QC (Quality Control)
Inventaarion laadunohjaus. Käsittää laskennan kuluessa suoritettavat rutiinitarkastukset esimerkiksi laskentatulosten tarkkuuden arvioimiseksi tai virheiden ja puutteiden tunnistamiseksi.
Rekisteröinti
CDM-hankkeen validoinnin jälkeen CDM:n hallintoneuvosto rekisteröi hankkeen ja myöhemmin hankkeen aikaansaamat, todennetut ja sertifioidut päästövähennykset (CER). Teollisuusmaaosapuolet saavat lukea hyväkseen ainoastaan rekisteröidyistä hankkeista saatuja sertifioituja ja rekisteröityjä päästövähennyksiä.
Removal Unit (RMU)
kts.Poistoyksikkö.
Sallittu päästömäärä (Assigned Amount, AA)
Kioton pöytäkirjan kullekin B-liitteessä listatulle osapuolelle määritelty enimmäispäästömäärä, jota kyseinen osapuoli ei saa ylittää ensimmäisellä velvoitekaudella 2008-2012. Sallittu päästömäärä saadaan kertomalla perusvuoden päästömäärä viidellä (vuodella) ja kertomalla tämä tulo B-liitteessä olevalla kertoimella, joka ilmaisee osapuolen päästöille asetetun rajoituksen prosenttilukuna vuoden 1990 päästöistä. Sallittu päästömäärä ilmaistaan ekvivalentteina hiilidioksiditonneina. Osapuolten sallitut päästömäärät rekisteröidään ennen velvoitekauden alkua. Sallittu päästömäärä lisätään tai siitä vähennetään päästöyksiköitä joustomekanismien käytön tai nielutoimenpiteiden vuoksi.
SBI (Subsidiary Body for Implementation)
Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan avustava toimielin, jonka tehtävänä on avustaa osapuolten konferenssia (COP) ja muun muassa arvioimalla ilmastosopimuksen toimeenpanoa inventaarioraporttien ja maaraporttien tietojen pohjalta, sekä avustaa Kioton pöytäkirjan toimeenpanossa vastaavalla tavalla.
SBSTA (Subsidiary Body for Scientific and Technological Advice )
Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan avustava toimielin, jonka tehtävänä on avustaa osapuolten konferenssia (COP) antamalla tietoja ja neuvoja ilmastosopimukseen liittyvissä tieteellisissä ja teknisissä kysymyksissä sekä avustaa samoin myös Kioton pöytäkirjan toimeenpanossa.
Sertifiointi
CDM-hankkeiden tuloksena syntyneiden, todennettujen päästövähennysten kirjallinen varmentaminen, jonka suorittavat toiminnalliset yksiköt todentamispäätöksensä pohjalta. Sertifioinnin jälkeen CDM:n hallintoneuvosto rekisteröi sertifioidut päästövähennykset (CER).
Sertifioitu päästövähennys (Certified Emission Reduction, CER)
CDM-hankkeen tuloksena syntynyt ja CDM-toimintaa koskevien sääntöjen mukaan todennettu ja varmennettu yksikkö. Sertifioidut päästövähennykset ovat vaihtokelpoisia muiden päästöyksiköiden kanssa. Niitä saa säästää seuraavalle velvoitekaudelle korkeintaan 2,5% sallitusta päästömäärästä.
Sihteeristö (UNFCCC Secretariat)
Ilmastosopimuksen sihteeristö vastaa muun muassa ilmastosopimuksen alaisten kokousten järjestelyistä ja asiakirjoista sekä osapuolten raportoinnin kokoamisesta, tarkastuksista ja analysoinnista. Sihteeristön päämaja on Bonnissa, Saksassa.
Säteilypakote (Radiative forcing)
Kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu ilmakehässä vähentää avaruuteen karkaavaa säteilyä ja lämmittää näin maapallon ilmastoa. Säteilypakote kuvaa ilmakehän kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta eli sitä muutosta, jonka kaasun pitoisuuden kasvu aiheuttaa maapallon energiataseessa. Tätä taseen muutosta nimitetään säteilypakotteeksi ja se ilmaistaan yleensä tehona pinta-alayksikköä kohden (W/m2). Positiivisella säteilypakotteella on maapallon ilmastoa lämmittävä, negatiivisella säteilypakotteella taas viilentävä vaikutus. Säteilypakotteen avulla voidaan verrata eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta ja sen avulla voidaan laskea globaali lämmityspotentiaali, joka ilmaisee kasvihuonekaasun lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidin lämmitysvaikutukseen.
Taakanjakosopimus (Burden sharing)
Kioton pöytäkirjan 4 artikla sallii osapuolten täyttää päästövähennysvelvoitteensa yhdessä ja solmia ns. taakanjakosopimuksen, jonka puitteissa maat voivat jakaa keskenään uudelleen Kioton pöytäkirjan niille määräämät päästövähennysvelvoitteet. EU käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen, ja jakoi yleisen 8 prosentin päästövähennysvelvoitteensa jäsenmaakohtaisiksi velvoitteiksi (ns. EU:n kupla).
Tarkastus
Osapuolten raportointia koskeva tarkastus, jonka suorittavat sihteeristön valitsemista asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä. Tarkastusten tavoitteena tarkastaa inventaarioraportin ja maaraportin sisältämien tietojen paikkansapitävyys ja varmistaa, että osapuolten konferenssilla on tarkat ja yhdenmukaiset tiedot käytettävissään. Niiden pohjalta tehdään ilmastosopimuksen (ja myöhemmin Kioton pöytäkirjan) velvoitteiden täytäntöönpanon perusteellinen ja kattava tekninen arviointi.
UNFCCC
Kts.sihteeristö
Uudelleenlaskenta
Edeltävien inventaarioiden tarkistettu laskenta johtuen muutoksista menetelmissä, lähtötiedoissa tai uusien päästölähteiden/nielujen lisäämisestä inventaarioon
Velvoitekausi (Commitment period)
Ajanjakso, jonka aikana Kioton pöytäkirjan asettamat päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet on täytettävä. Kioton pöytäkirjan ensimmäinen velvoitekausi on 2008-2012.
Velvoitekausivaranto (Commitment Period Reserve, CPR)
Kansallisessa rekisterissä olevien päästöyksiköiden määrälle asetettu alaraja (90% sallitusta päästömäärästä tai 100% uusimman inventaarion mukaisesta päästömäärästä kerrottuna viidellä), joka ei saa alittua missään vaiheessa velvoitekautta. Kansainvälinen kirjausjärjestelmä valvoo, etteivät kansallisten rekisterien väliset siirrot johda osapuolen velvoitekausivarannon alittumiseen.
Verifiointi
Todentaminen
Yhteistoteutus (Joint implementation, JI)
Yksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismeista (artikla 6). Mekanismin puitteissa voidaan toteuttaa I liitteen maiden välisiä kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä tai hiilinieluja lisääviä yhteistyöhankkeita. Hankkeiden tuloksena syntyneistä päästövähennyksistä saatavia todennettuja päästöyksiköitä kutsutaan nimellä päästövähennysyksiköt (ERU)

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tietoa teemoittain > Kasvihuonekaasuinventaario >      Sanasto

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Kasvihuonekaasu-
inventaario


Muualla palvelussa
På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute