Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 9.5.2019

Naiset suorittivat lähes 60 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna 2018

Korjattu 29.10.2019. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2018 yliopistotutkintoja suoritettiin noin 30 800, joka on hieman vajaa 250 tutkintoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alempien korkeakoulututkintojen määrä väheni nyt kolmantena peräkkäisenä vuotena, kolme prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan ylempiä korkeakoulututkintoja ja tohtorintutkintoja suoritettiin hieman edellisvuotta enemmän. Naisten osuus kaikista yliopistotutkinnon suorittaneista oli 58 prosenttia ja tohtorintutkinnon suorittaneista 51 prosenttia.

Naisten suorittamien yliopistotutkintojen osuus 2001–2018, prosenttia

Naisten suorittamien yliopistotutkintojen osuus 2001–2018, prosenttia

Ulkomaalaiset suorittivat 25 prosenttia tohtorintutkinnoista (korjattu 29.10)

Vuonna 2018 suoritettin alempia korkeakoulututkintoja noin 13 600, ylempiä korkeakoulututkintoja hieman alle 15 300, lisensiaatintutkintoja 75 ja tohtorintutkintoja noin 1 800. Eniten opiskelijoita valmistui kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalta, jossa suoritettiin vajaa 18 prosenttia kaikista tutkinnoista. Humanistisella ja taidealalla suoritettiin reilu 15 prosenttia tutkinnoista ja sekä yhteiskunnallisella että tekniikan alalla hieman alle 14 prosenttia tutkinnoista. Tohtorintutkintoja valmistui eniten terveys- ja hyvinvointialalta, noin 23 prosenttia kaikista tohtorintutkinnoista, sekä tekniikan alalta, jossa suoritettiin noin viidennes kaikista valmistuneista tohtorintutkinnoista.

Tutkinnoista ulkomaalaisten suorittamia oli noin 8 prosenttia, ylemmistä korkeakoulututkinnoista 12 prosenttia ja tohtorintutkinnoista 25 prosenttia. Ulkomaalaiset opiskelijat suorittivat suhteellisesti eniten tutkintoja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla, noin 20 prosenttia koulutusalan kaikista yliopistotutkinnoista. Ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen osuus oli suurin luonnontieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä maa- ja metsätalouden aloilla, joilla kaikilla ulkomaalaiset suorittivat yli kolmanneksen alalta valmistuneista tohtorintutkinnoista.

Yliopistoittain eniten tutkintoja suoritettiin Helsingin yliopistossa, reilu 5 500 tutkintoa. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin Turun yliopistossa, noin 3 700 tutkintoa ja Itä-Suomen yliopistossa, hieman vajaa 3 200 tutkintoa. Tutkintomääriltään pienimmät olivat Maanpuolustuskorkeakoulu, 275 tutkintoa sekä Taideyliopisto, hieman alle 450 tutkintoa.

Sekä uusia opiskelijoita että uusia ulkomaalaisia opiskelijoita edellisvuotta enemmän

Vuonna 2018 uusia opiskelijoita aloitti yli 26 200, mikä on vajaa 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ylemmän korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrä kasvoi lähes 13 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrä 4 prosenttia. Tohtorikoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä sen sijaan väheni vajaat 8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Uusien ulkomaalaisten yliopisto-opiskelijoiden määrä kasvoi lähes viidenneksellä verrattuna edellisvuoteen. Kaikista uusista opiskelijoista ulkomaalaisten osuus oli noin kymmenen prosenttia.

Yliopistojen uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2012–2018

Yliopistojen uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2012–2018

Yliopistoissa opiskeli vuonna 2018 yhteensä 153 400 opiskelijaa, mikä on suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Alempaa korkeakoulututkintoa opiskeli 77 000 ja ylempää korkeakoulututkintoa 58 000 opiskelijaa. Jatkotutkinto-opiskelijoita oli 18 300, joista lisensiaattikoulutuksessa 800 ja tohtorikoulutuksessa noin 17 500 opiskelijaa.

Vuonna 2018 eniten opiskelijoita oli humanistisella ja taidealalla, 17 prosenttia. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä tekniikan aloilla, joilla oli noin 15 prosenttia kaikista opiskelijoista. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli 54 prosenttia, mutta koulutusalojen välillä sukupuolijakauman vaihtelu oli yhä suurta. Kasvatusalalla opiskelijoista runsas neljä viidestä oli naisia, kun taas tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla (ICT) naisten osuus opiskelijoista oli hieman yli 20 prosenttia ja tekniikan alalla noin 25 prosenttia. Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä luonnontieteiden aloilla molempia sukupuolia oli noin puolet opiskelijoista.

Eniten opiskelijoita oli Helsingin yliopistossa, vajaa 31 300 opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Aalto-yliopistossa, hieman alle 17 500 opiskelijaa, ja Turun yliopistossa, reilu 16 100 opiskelijaa. Tarkempia aikasarjatietoja yliopisto-opiskelijoista ja tutkinnoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista .


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jukka Jalolahti 029 551 3588, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (282,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 9.5.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0599. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/yop/2018/yop_2018_2019-05-09_tie_001_fi.html