1. Bruttokansantuote kasvoi 2,6 prosenttia vuonna 2017

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,6 prosenttia vuonna 2017. Kasvu tarkentui hieman maaliskuun alussa julkaistuista tiedoista (oli 3,0 prosenttia). Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 224 miljardia euroa.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (Kuviota korjattu 29.3.2018)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (Kuviota korjattu 29.3.2018)

Kansantalouden kysyntä kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia. Kysyntää kasvattivat erityisesti investointien sekä viennin lisääntyminen. Investoinnit olivat 6,3 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia, julkinen kulutus lisääntyi 1,3 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 7,8 prosenttia ja tuonnin volyymi 3,5 prosenttia.

1.1 Kansantulo kasvoi reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 4,4 prosenttia, mutta reaalisesti 3,3 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni. Kansantulo oli henkeä kohti 33 600 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 226 miljardia euroa. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti 2,7 prosenttia.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 2,6 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut pienenivät 5,4 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvauksien osuus kansantulosta oli 57,0 prosenttia, edellisenä vuonna osuus oli 59,0 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat yli 14 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 27,4 prosenttiin.

1.2 Yritysten rahoitusasema parani

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi peräti 17,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi vain 10 prosenttia, koska yritysten saamat omaisuustulot supistuivat. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

.

Kuvio 2. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (= nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa

Kuvio 2. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (= nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 27 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 6 prosenttia vähemmän. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 8,4 miljardia euroa ylijäämäinen, ylijäämä edellisenä vuonna oli hiukan pienempi.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli miljardi euroa ylijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 0,3 miljardia euroa. Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi hiukan ja palkkiotuotot kasvoivat runsaat kaksi prosenttia.

Koska rahoitus- ja vakuutuslaitosten välituotekäyttö oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2016, välituotekäyttö supistui viime vuonna merkittävästi ja toimintaylijäämä kasvoi yli 30 prosenttia.

1.3 Julkisen talouden alijäämä 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,9 miljardia euroa. Alijäämä oli 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 1,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna yhdeksättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä oli kuitenkin selvästi pienempi kuin edeltävinä kahdeksana vuonna. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 3,8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5,8 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 4,0 prosenttia. Eniten kasvoivat tulot muun muassa yhteisöjen tuloveroista, ajoneuvo- sekä autoveroista. Verotulot makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (makeisvero poistui) sekä varainsiirtoverosta olivat hiukan pienemmät kuin edellisenä vuonna

Maksetut tulonsiirrot paikallishallinnolle (kunnille ja kuntayhtymille ym.), ml. arvonlisäveron palautus, supistuivat 3,8 prosenttia. Tähän vaikutti muun muassa perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelan hoidettavaksi. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 10,5 prosenttia. Valtion kulutusmenot vähenivät nimellisesti 2 prosenttia ja investoinnit 1,9 prosenttia.

Paikallishallinnon alijäämä eli nettoluotonotto oli 0,2 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli miljardi euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 3,8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,1 prosenttia, ja investointien arvioidaan kasvaneen 0,9 prosenttia.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni hiukan edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 2,1 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,4 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 1,7 prosenttia ja työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 3 prosenttia. Työeläkkeelle siirtyi hieman vähemmän henkilöitä kuin edellisenä vuonna.

Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,7 miljardia euroa ylijäämäisiä lähinnä valtiolta saatujen tulonsiirtojen kasvun takia. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta.

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen ylijäämä / alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia (Kuviota korjattu 29.3.2018)

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen ylijäämä / alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia (Kuviota korjattu 29.3.2018)

Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi runsaalla miljardilla 137 miljardiin euroon. Velka oli 61,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2017 lopussa. Tilastokeskus julkistaa EU:n tilastovirastolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 29.3.2018. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua.

Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 18,6 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 19,7 prosenttia. Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen pieneni 53,7 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 56,0 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka tulevat laskelmaan kahteen kertaan.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 43,3 prosenttia. Veroaste laski 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.4 Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1,4 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2017 nimellisesti 2,3 prosenttia ja reaalisesti 1,4 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,7 prosenttia ja reaalisesti 1,3 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia

Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia

Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 2,6 prosenttia ja sosiaalietuudet 0,3 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, sekä työllisyyden parannuttua. Sosiaalietuuksien nousua hillitsi muun muassa se, että työeläkkeelle siirtyi hiukan vähemmän henkilöitä kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 1,8 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 0,8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia. Säästämisaste, eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -0,9 prosenttia ollen toista vuotta negatiivinen.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit lähinnä asuntoihin kasvoivat nimellisesti 8,9 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 7,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 6,1 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2017 lopussa 128,2 prosenttia eli 1,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Rahoitustilinpidon tieto vuoden lopun tilanteesta on alustava arvio.

1.5 Vaihtotase ylijäämäinen

Suomen vaihtotase kääntyi viime vuonna ylijäämäiseksi, ollen 1,6 miljardia euroa. Tavarakauppa oli 2,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) niin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 1,2 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomailta saatiin 2 miljardia euroa enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin 2 miljardia enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja.

Omaisuuserien ja palvelujen ulkomaankaupan tiedot ovat hyvin ennakollisia.

Tehtaattoman tuotannon käsittelyä kansantalouden tilinpidossa muutettiin vuosi sitten. Tilastovuodesta 2014 lähtien tehtaattoman tuotannon marginaali eli nettomyynti ulkomailta ulkomaille on kirjattu tavaravienniksi aiemman palveluviennin sijaan (katso kohtaa: Muutoksia tässä tilastossa). Aiemmat vuodet muutetaan heinäkuussa 2018.

1.6 Seuraavat tarkistukset touko- ja heinäkuussa 2018

Vuoden 2018 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 31.5.2018. Vuoden 2017 kansantalouden tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 12.7.2018.

Ennakkotiedot perustuvat 8.3.2018 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2017, ennakko. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tuomas Rothovius 029 551 3360, Pekka Tamminen 029 551 2460, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 16.3.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2017, 1. Bruttokansantuote kasvoi 2,6 prosenttia vuonna 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.10.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_kat_001_fi.html