1. Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia viime vuonna

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 1,9 prosenttia vuonna 2016. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 1,4 prosenttia. Kansantuote tarkentui, koska erityisesti eri alojen tuotantopanoksina käytetyistä välituotteista saatiin uusia tietoja. Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2016 neljän taantumavuoden jälkeen. Myös vuoden 2015 kansantalouden tilinpitoa tarkistettiin, mutta muutokset olivat vähäisiä.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli vuonna 2016 käyvin hinnoin 216 miljardia euroa. Bruttokansantuote oli asukasta kohti 39 200 euroa.

Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2016 reaalisesti 0,8 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat hyvinvointipalvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

1.1 Tuotannon kehityksessä vaihtelua toimialoittain

Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi eniten rakentamisessa, maa-, metsä- ja kalataloudessa, liike-elämän palveluissa, muissa palveluissa, informaatio- ja viestintäpalveluissa sekä kiinteistöalalla, joka sisältää myös laskennallisen asuntojen omistuksen. Arvonlisäys väheni hiukan energia- ja vesihuollossa, julkisessa hallinnossa sekä koulutuksessa.

Kuvio 2. Arvonlisäyksen muutos käyvin hinnoin vuonna 2016, prosenttia.

Kuvio 2. Arvonlisäyksen muutos käyvin hinnoin vuonna 2016, prosenttia.

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten rakentamisessa, maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä liike-elämän palveluissa. Myös kaupan, informaatio- ja viestinnän, tehdasteollisuuden, kiinteistöalan ja muiden palveluiden toimialoilla volyymi kasvoi edellisestä vuodesta. Arvonlisäyksen volyymi supistui energia- ja vesihuollossa sekä julkisessa hallinnossa.

1.2 Kotitalouksien kulutus ja yksityiset investoinnit lisäsivät kysyntää

Kansantalouden kysyntää lisäsi erityisesti kotitalouksien kulutus, jonka volyymi kasvoi 1,9 prosenttia. Yksityisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,8 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen volyymi 1,2 prosenttia. Kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 79,2 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi 7,2 prosenttia. Yksityiset investoinnit kasvoivat 7,9 prosenttia ja julkiset investoinnit 3,9 prosenttia. Erityisesti rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tietokoneohjelmistoihin vähenivät hieman. Investointiaste eli investointien suhde bruttokansantuotteeseen nousi 21,5 prosenttiin.

Viennin volyymi kasvoi 1,3 prosenttia vuonna 2016 ja tuonnin volyymi kasvoi 4,4 prosenttia. Tuontihinnat alenivat selvästi enemmän kuin vientihinnat, tuonti lisääntyi käyvin hinnoin laskettuna viennin hieman supistuessa. Tavaroiden vienti supistui, mutta tavaroiden tuonnin arvo kasvoi. Palveluiden vienti ja tuonti pysyivät edellisen vuoden suuruisina. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen aleni 35,2 prosenttiin ja tuonnin suhde 36,5 prosenttiin.

1.3 Työpanos melkein ennallaan viime vuonna

Työllisten määrä lisääntyi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 12 500 henkeä eli 0,5 prosenttia. Työpaikat lisääntyivät eniten rakentamisessa ja liike-elämän palveluissa. Työpaikat vähenivät eniten tehdasteollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa. Tehdyt työtunnit lisääntyivät 14,8 miljoonaa tuntia eli 0,4 prosenttia.

Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla parani viime vuonna 1,2 prosenttia.

1.4 Hinnat nousivat vähän

Koko kansantalouden hintataso kohosi viime vuonna bruttokansantuotteen hintaindeksillä mitattuna 0,9 prosenttia. Sen sijaan yksittäisten tuotteiden hinnanmuutokset saattoivat olla suuriakin.

Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna 0,4 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa nousi 0,9 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde parani 0,9 prosenttia, koska tuontihinnat laskivat 2,8 prosenttia, mutta vientihinnat vain 1,9 prosenttia.

1.5 Kansantulo kasvoi reaalisesti 3,1 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 3,5 prosenttia ja oli henkeä kohti 32 300 euroa. Reaalisesti nettokansantulo kasvoi 3,1 prosenttia eli enemmän kuin bruttokansantuote, koska vaihtosuhde parani. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 218 miljardia euroa. Se oli hieman suurempi kuin bruttokansantuote, koska omaisuustulot ulkomailta olivat suuremmat kuin omaisuusmenot ulkomaille.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 2,5 prosenttia vuonna 2016. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta oli 58,7 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 59,8 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 6,5 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 25,2 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 24,5 prosenttia.

1.6 Yritysten voitot kasvoivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös yritysten yrittäjätulo lisääntyi 3 prosenttia, koska omaisuustulot ja -menot muuttuivat yhtä paljon. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 5 prosenttia vähemmän. Yritysten nettosäästö kasvoi edellisestä vuodesta 1,5 miljardia euroa.

Kuvio 3. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto (toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja nettosäästö (oikea pylväs), miljardia euroa

Kuvio 3. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto (toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja nettosäästö (oikea pylväs), miljardia euroa

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 8,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 8,2 miljardia euroa. Rahoitusasema parani voittojen kasvun myötä, vaikka myös yritysten investoinnit kasvoivat.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen. Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat 6 prosenttia ja korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pysyi edellisen vuoden suuruisena. Rahoituslaitosten toimintaylijäämä supistui 0,1 miljardia euroa, mihin vaikutti pääosin välituotekäytön kasvu sekä luottolaitoksilta kerätty EU-vakausmaksu. Sekä rahoituslaitosten että vakuutuslaitosten arvonlisäykset pysyivät lähes ennallaan, myös rahoitus- ja vakuutuslaitosten toimintaylijäämä pysyi edellisen vuoden tasolla.

1.7 Julkisen talouden alijäämä 1,8 prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 3,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,7 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 1,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kahdeksatta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 5,8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,3 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 4,5 prosenttia. Eniten kasvoivat tulot arvonlisäverosta, myös tulot yhteisöjen tuloveroista sekä energiaveroista lisääntyivät.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 4,4 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille lisääntyivät 2,5 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat 3,0 prosenttia ja investoinnit 4,5 prosenttia.

Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto oli 0,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,3 miljardia euroa. Kuntien verotulot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,4 prosenttia lähinnä palveluostojen takia, ja investointien arvioidaan kasvaneen 1,5 prosenttia.

Työeläkelaitosten nettoluotonannon ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 2,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Ylijäämää pienensi maksettujen eläke-etuuksien kasvu. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 0,4 prosenttia ja työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 3,5 prosenttia pääasiassa eläkeläisten lukumäärän kasvun takia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,5 miljardia euroa ylijäämäisiä oltuaan edellisenä vuonna 0,8 miljardia euroa alijäämäisiä.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia bruttokansantuotteesta

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 19,7 prosenttia vuonna 2016, kun se edellisenä vuonna oli 20,4 prosenttia. Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni 55,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 56,9 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka sisältyvät laskelmaan kahteen kertaan.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,1 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.8 Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat prosentin

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2016 nimellisesti 1,8 prosenttia ja reaalisesti 1,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,4 prosenttia ja reaalisesti 0,8 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 5. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia.

Kuvio 5. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia.

Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi 1,5 prosenttia ja sosiaalietuudet 1,8 prosenttia. Palkkasumma kasvoi työllisyyden nousun takia. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 6,4 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 2,5 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuonna 2016 nimellisesti 2,8 prosenttia ja reaalisesti 1,9 prosenttia. Asumisen osuus kulutusmenoista kasvoi hiukan 28,4 prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli negatiivinen vuonna 2016, ollen -0,9 prosenttia.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit lähinnä asuntoihin kasvoivat nimellisesti 14,9 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 6,3 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 3,7 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2016 lopussa 126,4 prosenttia eli 2,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon.

1.9 Vaihtotaseen alijäämä 3,0 miljardia euroa

Suomen vaihtotase oli viime vuonna 3,0 miljardia euroa alijäämäinen. Tavarakauppa oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) toisin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 2,9 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomailta saatiin 1,6 miljardia euroa enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin huomattavasti enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja. Tiedot omaisuustuloista ja -menoista ovat edelleen hyvin ennakollisia.

1.10 Seuraava tarkistus tammikuussa 2018

Vuosien 2015 ja 2016 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2018. Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 7.7.2017 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito

Lisätietoja: Tuomas Rothovius 029 551 3360, Olli Savela 029 551 3316 , kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 13.7.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2016, 1. Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia viime vuonna . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2016/vtp_2016_2017-07-13_kat_001_fi.html

Jaa