Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 14.7.2016

Bruttokansantuote kasvoi 0,2 prosenttia viime vuonna

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,2 prosenttia vuonna 2015 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 0,5 prosenttia. Kansantuote tarkentui, koska erityisesti eri alojen tuotantopanoksina käytetyistä välituotteista saatiin uusia tietoja. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 209 miljardia euroa.

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi eniten tietojenkäsittelypalveluissa, kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa, joillakin metalliteollisuuden aloilla, liike-elämän palveluissa, vesi- ja ilmaliikenteessä sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja kiinteistöalalla. Arvonlisäys väheni huomattavasti maataloudessa ja vakuutustoiminnassa.

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten tietojenkäsittelypalveluissa, liike-elämän palveluissa ja metallien jalostuksessa. Arvonlisäyksen volyymi supistui huomattavasti vakuutustoiminnassa sekä eräillä teollisuuden ja liikenteen aloilla.

Kotitalouksien kulutus ylläpiti kysyntää

Kansantalouden kysyntää piti yllä lähinnä kulutus, jonka volyymi kasvoi 1,1 prosenttia. Yksityisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,5 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen volyymi 0,4 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi 0,7 prosenttia. Yksityiset investoinnit kasvoivat 2,2 prosenttia, mutta julkiset investoinnit vähenivät 5,1 prosenttia. Erityisesti kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä ohjelmistoihin vähenivät.

Viennin volyymi väheni 0,2 prosenttia vuonna 2015 ja tuonnin volyymi kasvoi 1,9 prosenttia. Koska tuontihinnat alenivat selvästi enemmän kuin vientihinnat, supistui tuonti käyvin hinnoin laskettuna enemmän kuin vienti. Tavaroiden viennin ja tuonnin arvot vähenivät, mutta palveluiden vienti ja tuonti kasvoivat.

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna reaalisesti 1,7 prosenttia eli selvästi enemmän kuin bruttokansantuote, koska vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde parani huomattavasti.

Yritysten voitot kasvoivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi enemmän, 17 prosenttia, koska osinkotulot kasvoivat ja korkomenot vähenivät. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 7,4 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoitusasema heikkeni lievästi voittojen kasvusta huolimatta, koska yritysten investoinnit ja varastot kasvoivat.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 5,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 6,5 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 2,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon toisin kuin edellisenä vuonna.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna seitsemättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen, 6,3 miljardia euroa. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä oli 1,3 miljardia euroa. Työeläkerahastojen ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta 2,7 miljardiin euroon. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,8 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia.

Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 20,4 prosenttia vuonna 2015, kun se edellisenä vuonna oli 20,9 prosenttia.

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 1,0 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 0,9 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi 1,0 prosenttia ja sosiaalietuudet 3,2 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni samaan aikaan. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 1,2 prosenttia.

Kansantalouden tilinpito 2005 - 2015*, taulukot, pdf


Lähde: Kansantalouden tilinpito.

Lisätietoja: Olli Savela 029 551 3316, Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (296,9 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 14.7.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtp/2015/vtp_2015_2016-07-14_tie_001_fi.html