Julkaistu: 16.3.2016

Bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia viime vuonna

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kasvu tarkentui hieman helmikuun lopussa julkaistuista neljännesvuositilinpidon tiedoista (oli 0,4 prosenttia). Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 207 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 1,6 prosenttia.

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Teollisuuden tuotanto supistui 0,6 prosenttia. Eniten arvonlisäys pieneni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 2,6 prosenttia. Palvelutoimialat kasvoivat kokonaisuutena 0,9 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 prosenttia, mutta julkiset palvelut vähenivät 1,1 prosenttia. Merkittävintä kasvu oli informaatio- ja viestintätoimialoilla, 4,9 prosenttia, sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 3,8 prosenttia.

Huolimatta tuotannon lievästä kasvusta, kansantalouden kysyntä väheni viime vuonna 0,4 prosenttia. Kysyntää vähensivät investointien, julkisen kulutuksen ja varastojen supistuminen. Investoinnit vähenivät 1,1 prosenttia. Julkinen kulutus supistui 0,9 prosenttia, mutta yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,6 prosenttia ja tuonnin volyymi väheni 0,4 prosenttia.

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 1 prosentin. Sen sijaan yritysten voittoja ennen verojen ja osinkojen maksua kuvaava yrittäjätulo kasvoi 4 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 8 prosenttia vähemmän ja välittömiä veroja 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 9,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoitusasemaa paransi varastojen supistuminen.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat 4 prosenttia, mutta korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pysyi likimain ennallaan.

Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli seitsemättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 5,7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 6,5 miljardia euroa. Alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon toisin kuin edellisenä vuonna. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2016. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua.

Julkisyhteisöjen ylijäämä / alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia

Julkisyhteisöjen ylijäämä / alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia

Valtionhallinnon alijäämä oli 6,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,7 miljardia euroa. Alijäämää pienensi muun muassa verotulojen kasvu 1,7 prosenttia. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto supistui ennakkotietojen mukaan 1,4 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,6 miljardia euroa.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,4 miljardista 2,9 miljardiin euroon. Ylijäämää pienensi Valtion Eläkerahaston tavanomaista suurempi tuloutus valtiolle. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,8 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen vuoksi.

Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 20,7 prosenttia vuonna 2015, 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat yhden prosentin

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1 prosentin. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,6 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 3,2 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot sen sijaan supistuivat 0,1 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 2,1 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia, mutta investoinnit, lähinnä asuntoihin, supistuivat 0,8 prosenttia.


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2015, ennakko. Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela 029 551 3316, Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (18 sivua 336,3 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 16.3.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.12.2016].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2015/vtp_2015_2016-03-16_tie_001_fi.html

Jaa