2. Sanomalehtien lukeminen vähentynyt

Vaikka Suomi on edelleen vahva sanomalehtimaa, sanomalehtien säännöllinen lukeminen on 1990-luvun alusta vähentynyt. Säännöllinen sanomalehtien lukeminen on vapaa-aikatutkimuksessa määritelty tarkoittamaan useana päivänä viikossa tapahtuvaa joko verkko- tai paperimuotoisten sanomalehtien lukemista. Erityisesti 10–14-vuotiaat ja 15–24-vuotiaat lukivat sanomalehtiä säännöllisesti huomattavasti aiempaa vähemmän. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö –tutkimuksen mukaan 16–24-vuotiaista 78 prosenttia oli lukenut joko verkkolehtiä tai mediayhtiöiden uutissivuja (Suomen virallinen tilasto (SVT)). Tämän tiedon perusteella voidaan olettaa, että mediayhtiöiden uutissivustot ovat jossain määrin korvanneet sanomalehden lukemisen tässä ikäryhmässä.

65 vuotta täyttäneistä useampi kuin yhdeksän kymmenestä seuraa säännöllisesti sanomalehtiä vuosikymmenestä toiseen. Koko 10 vuotta täyttäneestä väestöstä 77 prosenttia seurasi säännöllisesti sanomalehteä. Miehet ja naiset seurasivat sanomalehtiä yhtä aktiivisesti.

Kuvio 5. Sanomalehtien säännöllinen lukeminen, %

Kuvio 5. Sanomalehtien säännöllinen lukeminen, %

Siinä missä vielä 1990-luvun alussa kaikki väestöryhmät seurasivat sanomalehtiä melko säännöllisesti, sanomalehden säännöllisessä seuraamisessa näkyy nyt selkeitä väestöryhmittäisiä eroja. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna sanomalehtiä säännöllisesti seuraavien osuus on suurin yrittäjillä sekä ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä. Vuonna 2017 työttömistä enää 70 prosenttia ja opiskelijoista 57 prosenttia seurasi säännöllisesti sanomalehtiä. Vielä 1990-luvun alussa noin 90 prosenttia työttömistä ja opiskelijoista seurasi säännöllisesti sanomalehtiä.

Kuvio 6. Sanomalehden säännöllinen lukeminen sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 6. Sanomalehden säännöllinen lukeminen sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, %

Perinteisesti sanomalehden lukemista on pidetty kansalaisuuteen kuuluvana piirteenä. Sanomalehti on nähty kaikille yhteisenä, demokratiaa ja sananvapautta edistävänä tiedotusvälineenä. On kuitenkin huomattava, että sanomalehden säännöllinen seuraaminen ei enää ole aivan kaikkien yhteisesti jakama elämäntapa, niin kuin käytännössä oli vielä 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöstä hieman alle neljännes ei seuraa säännöllisesti sanomalehtiä. Eniten sanomalehtiä seuraamattomia on nuorten, opiskelijoiden ja työttömien joukossa.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.3.2019].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html


Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, Juha Haaramo 029 551 3666

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 25.4.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
Lukemisen muutokset 2017, 2. Sanomalehtien lukeminen vähentynyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.4.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_002_fi.html